AC Oulu Volley aloitti kauden komeasti kotikentällään viime viikolla, kun sarjanousija piti pintansa kotikentällään Savo Volleyta vastaan kolmen pisteen arvoisesti. Loppuviikko sujui, ehkä hieman odotetusti, nihkeämmin. Komean kotiavauksen jatkoksi ACO Volley sai peräkkäisinä päivinä niskaansa kylmät suihkut liigan viimekeväiseltä finaalikaksikolta, ja tuomisina Akaan ja Loimaan reissulta oli vain yksi erävoitto. Kurssin korjaukseen lähdetään kuitenkin tulevana maanantaina, kun rakas ”paikallisvastustaja” Kokkolan Tiikerit saapuu Ouluhallille 3.11. klo 18.30.

Molemmat maanantain osapuolista ovat aloittaneet Mestaruusliigakauden ailahtelevasti. Isäntäjoukkue avasi kauden 3-1 -voitolla Savo Volleysta, mutta loput kaksi peliä viiden päivän otteluruuhkasta olivat lopulta työnäyte liigan kovimmasta kärjestä. Akaa-Volleyta vastaan alku oli komeaa taistelua, jonka toinen erä vieläpä kääntyi oululaisten eduksi. Joutuipa hallitsevan mestarin päävalmentaja Jani Niskakangas peruuttamaan kapteeni Niklas Seppäselle antamansa iltavapaankin. Seppänen toikin kentälle juuri ratkaisevan verran kovuutta, ja isännät jyräsivät lopulta 3-1 -voittoon. Sunnuntain ottelussa Hurrikaania vastaan ACO oli vielä enemmän vastaantulija, mutta onnistui kuitenkin viimeisessä erässä tosissaan haastamaan hallitsevia hopeamitalisteja. Oululaisilla oli jopa eräpallo ottelun venyttämiseksi neljänteen erään, mutta kovuus ei vielä riittänyt.

Viikonlopun pelit käsiteltiin joukkueessa nopeasti eikä niihin jääty roikkumaan oikeastaan ollenkaan sen jälkeen ku lähettiin kopista kotimatkalle. Joukkueen henki ja ilme on ollut tosi hyvä, eikä pari tappiota ole sitä muuttanut mihinkään. Treeneissä porukka on nauttinut treenaamisesta ja tekemisen meininki on ollut yhtä laadukasta kuin aina.
– Veeti Parkkinen #4

Tiikerit puolestaan aloitti sarjan mollivoittoisesti. Kuun alussa Suomen Cupin paikastaan luopunut Kokkola oli isoissa vaikeuksissa viime vuosikymmenen dynastia Valepaa vastaan. Yllättäen ensimmäisellä kierroksella Suomen Cupista 1-sarjajoukkue Pälkäneen Luja-Lukolle koetun tappion myötä pudonnut Valepa vei ottelun suoraan kolmessa erässä. Tiikereiden kuntonuoli osoittaa kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan kuin kotijoukkueen, kun se onnistui kaatamaan kahdella voitolla TuTo Volleysta kautensa pirteästi avanneen Kyky-Betsetin. Kotonaan vieläpä komean yli 800 hengen kotiyleisön kannustuksen saattelemana avausvoiton napanneen Tiikereiden ulkomaanvahvistukset ovat osoittaneet ainakin lyhyellä otannalla onnistuneiksi hankinnoiksi. Samoin myös Lauri Jylhä on aloittanut kauden niin sanotusti urku auki. Molemmilla joukkueilla on vielä edessä yhdet ottelut tämän ennakon julkaisemisen ja maanantaina ottelun välissä, Tiikereillä perjantaina kotonaan Loimua vastaan ja AC Oululla lauantaina Turussa TuToa vastaan.

Kotijoukkue joutui heti ensimmäisen kotiottelun jälkeen julkistamaan melko synkkiä uutisia, kun kaksi joukkueen runkopelaajaa joutuvat olemaan pitkään poissa pelikentiltä. Janne Marttila palannee ruotuun marraskuun loppupuolella, jos kaikki sujuu odotetusti. Jan Heleniuksen kohdalla kuitenkin puhutaan valitettavasti koko syyskauden kattavasta vaivasta, ja Janskua voidaan odotella takaisin pelikentälle aikaisintaan vuodenvaihteen jälkeen. Yleispelaajaosastolla vastuuta ovat tämän johdosta saaneet nuoret lupaukset Kaapo Vanhatupa ja Aleksi Hänninen, joiden päitä ei todellakaan ylimmän sarjatason vaatimukset ole huimanneet. Sunnuntaina avuksi saatiin myös lääkärinopintojensa ehdoilla lentopalloileva Otso Hakala, joka tekikin samantien ensiesiintymisensä liigassa myös laivastonsinisissä. Toistaiseksi vahvuudessa on myös farmijoukkue Oulunsalon Vasaman 1-sarjajoukkueesta liigarosteriin nostettu Markus Tammela. Liiga-avauksessa viime keskiviikkona positiivista oli nuorten miesten esiinmarssin lisäksi se, että yleisöä oli Ouluhallin katsomoihin löytänyt lähes 1100 katsojan verran.

Tiikerit on kova joukkue tällä kaudella ja nojaa vahvasti koviin ulkomaalaisvahvistuksiin. Pelaajista tunnen parhaiten Lahtisen Joonan, jonka kanssa rämmittiin Santahaminassa tänä kesänä. Kova torjuntapuolustuspeli ja rohkea jatkopallohyökkäys on meidän aseet Tiikereitä vastaan.
– Veeti Parkkinen #4

Kaksinkertainen Peto Cupin hopeamitalisti Kokkolan Tiikerit oli vielä vuosikymmen sitten kotimaan liigakentillä voittamaton: neljään vuoteen kolme SM-kultaa ja yksi hopea, sekä kolme peräkkäistä Suomen Cupin voittoa oli siihen aikaan ennennäkemätön saavutus. Vaikka mitalitehtailu onkin noista vuosista hieman rauhoittunut, antavat viiden vuoden takainen SM-pronssi, neljän vuoden takainen Suomen Cupin hopea ja parin vuoden takainen Cupin välieräpaikka jo lupauksia uudesta noususta. Tiikerit nousi 1-sarjasta kauden 2010-11 päätteeksi, ottelee nyt 15. peräkkäistä kauttaan Mestaruusliigassa, ja kaiken kaikkiaan kautta numero 19. Viimeksi kausilla 2020-21 ja 2022-23 Challenge Cupia otellut Tiikerit ei ole kahdella viime kaudella ottanut osaa Euroopan cupeihin. Viime kaudella aina välieriin asti taistelleet keskipohjalaiset kärsivät tappiot kauden viimeisissä otteluissa, ja yllättäjä TuTo Volley nappasi SM-pronssit Tiikereiden nenän edestä.

Päävalmentaja Mikko Keskisipilä aloitti Tiikereiden ruorissa jo kahdeksannen peräkkäisen kautensa päävalmentajana. Omalla pelaajaurallaan Tiikereiden ensimmäiseen SM-kultajoukkueeseenkin keväällä 2013 kuulunut Keskisipilä siirtyi suoraan liigakentiltä Kalajoen Liigasärkkien joukkueesta Tiikereiden penkin taakse. Ensimmäiset kaksi vuotta työtä opeteltiin apuvalmentajan penkiltä, ensin juuri mittavalta Aasian kiertueelta Puolan liigaan palanneen Tommi Tiilikaisen apulaisena, myöhemmin Jukka Mäkihannun. Yhden välivuoden jälkeen Keskisipilä palasi Tiikereihin päävalmentajan viitassa, jota ei olekaan sen jälkeen tarvinnut riisua pois. Keskisipilällä on molempien Mestaruusliigojen nykyvalmentajistosta viidenneksi eniten otteluita päävalmentajana, muun muassa parikymmentä enemmän kuin virkaveli Sami Kurttilalla.

Passarin paikalla Tiikerit koki kaksi menetystä, kun tsekkipassari Jiri Srb siirtyi Itävallan liigaan ja Zadrugaan, ja kaartin nuorin, Niko Kaustinen, muutti pääkaupunkiseudulle ja edustaa jatkossa PuMa-Volleyn 1-sarjajoukkuetta. Tatu Venetjoki jatkaa Tiikereissä jo neljättä kauttaan, ja 22 vuoden iästä huolimatta nuorukaiselle alkava kausi on jo kaiken kaikkiaan viides Mestaruusliigassa. Kilpakumppaniksi Venetjoelle Tiikerit saivat kovan paluumuuttajan, kun vuotta vanhempi Kauhavan Wisan kasvatti Joska Försti palaa kotiseuduilleen. Liigauransa heti tämän vuosikymmenen aluksi aloittanut Försti edusti Tiikereitä ensin neljä kautta, sen jälkeen kävi kahden vuoden seikkailun TuTo Volleyn ja Kyky-Betsetin paidoissa ennen palaamistaan keltamustiin. Kaksikolta löytyy nuoresta iästään huolimatta yhteensä jo yli 300 liigaottelua, joten kokeneesta ja lahjakkaasta kaksikosta on todellakin kyse.

Hakkurin tontilla viime kaudella joukkueeseen liittynyt Nico Mäki-Valtari siirtyi täksi kaudeksi yleispelaajan tontille, ja vuoden 2020 läpimurtopelaaja Oskari Keskistä ei tälle kaudelle valmistuneessa Tiikereiden rosterista löytynyt. Keskinen koki viime kaudella melko hurjan näköisen loukkaantumisen juuri ennen pudotuspelejä, mutta tarkempaa tietoa miekkosen nykytilasta ei ole Ouluun asti kantautunut. Hakkuria etsittäessä tähdättiin tälle kaudelle katseet ulkomaille, ja raamit täyttävä kokelas löytyi, eikä sen kauempaa kuin Australiasta. Ja kun sanon raamit täyttävä niin tarkoitan sitä vain osittain kielikuvallisesti; 28-vuotias Matt Aubrey on 208 senttimetriä pitkä. Saksan liigasta siirtynyt vasuri on liigan toiseksi pisin pelaaja, jakaen kakkossijan Loimun Veeti Nikkisen ja TuTon Tommy Carmodyn kanssa. Koko liigan pisintä pelaajaa pystyy ihastelemaan Akaan rosterissa, kun 212-senttinen Aaro Paananen on vallannut paikan avauksessa. Aubreylta löytyy kokemusta Saksan ja kotimaansa Australian liigan lisäksi Ruotsin liigasta sekä Baltian liigasta, jossa hän edusti virolaista Selver Tallinnaa.

Yleispelaajistosta joukkue koki toisen kipeän menetyksen, kun seitsemän kautta Tiikereitä ja yhteensä kymmenen kautta Mestaruusliigassa edustanut Jere Mäkinen teki sopimuksen Tsekin liigan Libereciin. Kun vielä kelpo kauden taputellut Malachi Murch siirtyi Ranskan B-liigan Reimsiin, oli yleispelaajien tontilla tarve vahvistuksille. Pari kultaakin Tiikeripaidassa aikoinaan vuollut Lauri Jylhä aloittaa paluunsa jälkeen kolmannen kauden kotiseudullaan, ja onkin aloittanut kauden ehkäpä uransa parhaissa merkeissä. Vaikka huikean loppukauden viime kaudella esittänyt Nico Mäki-Valtari loikkasikin täksi kaudeksi yleispelaajan tontille, haettiin yhtä yleispelaajaa siitä huolimatta ulkomailta. Kanadasta tärppäsikin, ja 25-vuotias Shae McIntyre siirtyi Kokkolaan. Jopa 360 senttimetrin hyökkäysulottuvuutta CV:ssään lupaileva kanukki pelasi viime kaudella ensimmäisen kautensa kotimaansa ulkopuolella Ruotsin liigassa, joten siirtymä Mestaruusliigaan oli luonnollinen jatkumo. On osoittanut etenkin hyökkäyspelissä erinomaisia otteita alkukaudesta, vaikka vastaanottopelissä onkin vähän takkuillut.

Joukkueen ja kenties koko lajin suurinta menetystä tulevalle kaudelle ei tarvitse keskikaistaa kauempaa etsiä, kun ikitiikeri Antti Leppälä ripusti tossunsa naulaan viime kauden päätteeksi. Nuorisoketjusta Joona Lahtinen ja Walter Schreck jatkavat Tiikereiden väreissä, mutta Leppälää ei yksinkertaisesti pysty korvaamaan. Mäki-Valtari on osoittanut orastavia lupauksia hiustyylin kopioimisesta, mutta menee vielä vuosia, että pelikentällä esitykset pääsevät edes lähelle. Mahdottoman isojen saappaiden täyttämistä lähtee ensimmäisenä yrittämään mies Tsekistä, Tomáš Bukáček. 22-vuotiaalle Bukáčekille kyseessä on ensimmäinen ammattilaiskausi kotimaan rajojen ulkopuolella, ja alkukausi lupailee hyvää. Juurikin Leppälän leipälajissa eli hyökkäystehossa on myös tsekin poika kova luu, ja on hyökkinyt alkukauden liki 60% tehoilla.

Jo kymmenettä liigakauttaan Tiikeripaidassa pelaava Teemu Lahti pelaa nyt kolmatta kauttaan yksinomaan liberon paidassa. Jylhän jälkeen joukkueen kokenein ottelija liki 300 liigaottelun kokemuksella, Lahti on ollut ja on tulevaisuudessa joukkueen selkäranka hihaosastolla. Kovasti luottamuksesta puhelee sekin, että toista liberoa ei rosterista löydy. Entinen yleispelaaja ehti painaa seitsemän liigakauden aikana myös yli 1100 pistettä.

Tiikerit on meille jo tuttu joukkue. Ollaan pelattu lyhyen ajan sisään neljä harjoituspeliä heidän kanssa, hirvittävän isoja yllätyksiä sieltä ei enää tässä vaiheessa tule. Kaksi viimeistä harjoituspeliä ollaan hävitty heitä vastaan, joten nyt lähdetään makselemaan kalavelkoja. Heidän syömähampaat ovat kolme laadukasta ulkomaalaisvahvistusta, sekä yksi Suomen parhaista liberoista. Meidän täytyy olla erityisesti hereillä syötön kanssa, toisella puolella verkkoa on kuitenkin Barentsin mestari Teemu Lahti.
– Päävalmentaja Sami Kurttila

Tervetuloa kattomaan. Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta, ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Ylempänä listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo ja anniskelualue vasemman puolen katsomoissa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla.

Ensimmäisen varaslähdön jälkeen myös miesten liigakausi on viimein valmis alkamaan. Koko liigan osalta miesten kausi polkaistaan käyntiin jo maanantaina, jolloin TuTo Volley ja Kyky-Betset ottavat ensimmäisenä mittaa toisistaan. AC Oulu Volleyn kausi puolestaan alkaa keskiviikkona 22.10. klo 18.30 Ouluhallilla, ja seurahistorian ensimmäisessä Mestaruusliigan kotiottelussa vastaan asettuu Savo Volley.

AC Oulu Volley on mitellyt tälle kaudelle jo yhden virallisen ottelun, Suomen Cupin ottelun vieraissa JyväsLentistä vastaan, josta palkintona oli 0-3 -vierasvoitto ja paikka Cupin toisella kierroksella. Harjoitusotteluissa menestys on ollut kaksijakoista; elokuussa voitto Tiikereistä ja tappio Savo Volleylle, sekä niukka Peto Cup -harjoitusturnauksen voitto. Syyskuussa 3-1 -voitto Tiikereistä ja samoin luvuin tappio Kykylle. Lokakuuhun mahtui vielä 3-1 voitto Savosta, ja samoin luvuin tappio Tiikereille. Tulevaa sarja-avauksen vastustaja Savoa vastaan on oteltu siis kolme ottelua, joista voitot tasan 1-1, sekä yksi tasapeli elokuun Peto Cupissa. ACO:n tavoin myös Savo otteli jo ensimmäisen Suomen Cupin ottelunsa, ja tuloskin oli sama: 2-sarjalainen Kouvolan Lentopallo kärsi 0-3 -tappion, ja Savo jatkoi Cupin toiselle kierrokselle. Koska Suomen Cupissa ei vielä ennen CEV:n määräaikaa eli 20.10. ulkomaalaisvahvistuksilla ollut pelioikeutta, nähdään sekä AC Oulun Matthew Gentry ja Samuel Jackman, että Savon Vitaliy Parkhomenko ja Markuss Cielavs kauden ensimmäisessä virallisessa ottelussaan vasta Ouluhallilla keskiviikkona.

AC Oulu Volley on käynyt pitkän tien Mestaruusliigaan. Junioriajoista asti ystävinä pysynyt kaveriporukka kokosi vuonna 2018 joukkueen Oulun paikallissarjaan Oulun Kiskon nimen alle. Joukkue nousee (kabinettipäätösten suosiollisella avustuksella) seuraavaksi kaudeksi jo 2-sarjaan. Parin koronan runteleman kauden päätteeksi, Kiskon edustusjoukkue nousee, jälleen kabinettipäätöksellä, 1-sarjaan. Hankalan ensimmäisen kauden jälkeen Kisko etenee 1-sarjan finaaliin kolme kertaa peräkkäin – ja häviää niistä jokaisen.

Jonkin suuren äärelle joukkueen taustavoimat ovat kuitenkin löytäneet. Keskimmäisen finaalin yleisömäärä – silloinen Ouluhallin ennätysyleisö, 1404 katsojaa – palkittiin vuoden 2024 lentopalloilmiönä Lentopallogaalassa. Määrä oli suurempi kuin yhdessäkään kauden Mestaruusliigan finaaliottelussa. Seuraavana vuonna pistettiin vielä paremmaksi, ja uudeksi Ouluhallin ennätysyleisöksi ratkaisufinaalissa 1436 katsojaa. Tuo lukema kalpeni Mestaruusliigan ratkaisufinaalien yleisömäärille, mutta silti aika hyvin maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Oulun Kiskon nimi sai kolmatta finaalitappiota seuraavana keväänä jäädä, kun joukkueen toiminnot siirtyivät AC Oulun nimen alle. Taustavoimien hiljaiset rukoukset saivat toivotun vastaukset toukokuisena lauantaiaamuna, kun joukkueen selkärankana toimiva seitsenhenkinen, nykyisin ACO Marketing -niminen puuhastelijaporukka sai AC Oulun toimistolla päivystäessään tiedon liigalisenssihakemuksen hyväksymisestä. Silkalla tahdonvoimalla, hiellä ja lukemattomilla työtunneilla on kaveriporukan ympärille rakennettu joukkue raivannut tiensä Oulun aluesarjasta aina Mestaruusliigaan asti. Vieläpä voittamatta yhtään finaalisarjaa.

Viime kaudella ennen aikojaan laulukuoroon joutunut Savo Volley löi palettinsa erittäin vahvasti uusiksi, ja peräti kymmenen pelaajaa vaihtoi maisemaa. Lähtijöitä oli niin Ranskan ja Tsekin koviin liigoihin, kuin CEV Cupin ja Turkin liigan voittajan Ziraatin riveihin. Liuta tulevaisuuden lupauksia kuitenkin jäi, ja niin myös kaksi isoa nimeä. Joukkueen kapteeni, entinen maajoukkueen ja Euroopan huippujoukkueiden kävijä, Tommi Siirilä, sekä viime kauden paras kotimainen libero Miro Rasinperä. Tulijoitakin oli hyvin maltillisesti. Pelintekijä otettiin jälleen ulkomailta, kun ukrainalainen Vitaliy Parkhomenko värvättiin ranskalaisen Cambrai Volleyn riveistä Ranskan B-liigasta. Toinen ulkomaalaisvahvistus on enemmän muodollisesti ulkomailta, kun Riikassa syntynyt mutta valtaosan elämästään Suomessa asunut Markuss Cielavs siirtyi Savoon Kyyjärveltä. Muita tulijoita olivat passari Arttu Lehtimäki 1-sarjan Lempo-Volleysta, Lauri Lehtonen TuTo Volleysta, Aleksi Muukkonen Valepasta, sekä loukkaantumisen pakottamalta välivuodelta palannut Aleksander Rastamo.

Kauteen 2023-24 päättyi Timo Tolvasen nelivuotinen jakso päävalmentajana. Viime kauden alla valmennusvastuun otti edelliset kuusi kautta naisten liigassa LP Kangasalaa koutsannut Arttu Keränen. Suomen Cupin voiton, sekä kaksi Cupin hopeaa ja kaksi SM-hopeaa Kangasalla huuhtonut Keränen teki tilaa silloiselle naisten maajoukkueen päävalmentaja Nikolas Buserille Kangasalan puikoissa, ja uusi ura urkeni välittömästi miesten Mestaruusliigassa. Ensimmäinen kausi Savon puikoissa päättyi sanalla sanoen pettymykseen, joten tällä kaudella näytönhaluja on varmasti entistä komeammin.

Savo Volley on menestynyt jalometallin keruussa hyvin, mutta kerta toisensa jälkeen mestaruuspytyn jahti on katkennut kesken jopa kalkkiviivoilla. Suomen Cupin Savo on voittanut jo kahdesti vuosina 2022 ja 2024, sekä sijoittunut hopealle 2020. Liigassa joukkue selvisi finaaliin asti kausilla 2020-21 ja 2021-22, mutta joutui molemmilla kerroilla toteamaan Valepan paremmakseen. Keväällä 2023 Savo haastoi Valepan tosissaan välierävaiheessa, mutta joutui tyytymään pronssiotteluun. Kausi päättyi kuitenkin pronssimitalit kaulassa, kun Raision Loimu kaatui kolmannessa ottelussa. Myös keväällä 2024 Savo ylsi välieriin, mutta tuolloin tie nousi pystyyn mestaruuden lopulta voittanutta Hurrikaania vastaan. Tällä kertaa kaulaan ei pujotettu mitaleita, Valepa oli nälkäisempi pronssiotteluissa. Joukkue oli välierissä ja pronssiottelussa myös debyyttikaudellaan 2018-19, joten viime kevät oli seurahistorian ensimmäinen, jolloin Savo ei yltänyt mitalipeleihin saakka.

Savon paidassa on kolme 2006-07 syntynyttä tulevaisuuden talenttia, joiden tarina on vasta alussa; keskitorjuja Leo Laitinen, yleispelaaja Aki Huikari, sekä libero Iivo Hirvonen. Savon joukkueesta löytyy kuitenkin yli 1500 liigaottelun verran kokemusta, keihäänkärkenä 355 ottelua liigassa tahkonnut keskitorjuja Tommi Siirilä. Myös liigapisteissä mitattuna Siirilä on joukkueen ehdoton syömähammas yli 3100 pisteellä. AC Oulun vastaavat lukemat ovat karvan verran yli 1250 liigaottelua, suurimpana lukuna Jan Heleniuksen 270 ottelua. Pisteissä suurin saldo on niin ikään Jan Heleniuksen 3196 pistettä.

Sekä passarin että hakkurin tontit menivät viime kaudesta uusiksi. Ykköspassari Brett Sheward siirtyi Ranskan kentille, ja apumies Otto Oivanen purki oman sopimuksensa hyvissä ajoin ennen kauden alkua. Apua haettiin kolmen edelliskauden tapaan ulkomailta, ja sopiva henkilö löytyi samasta liigasta johon entinen lähti. Ukrainalainen Vitaliy Parkhomenko edusti edelliskauden Ranskan B-liigan Cambrai Volleyta. Kokemusta löytyy kuitenkin myös Baltian, Kazakstanin, Azerbaidžanin ja Bulgarian liigoista, sekä useista seuroista Venäjän kivikovassa Superliigassa. Hiljattain 28 vuotta täyttäneelle passarille Suomi on jo seitsemäs maa, jonka liigassa hän pelaa. Toista passaria ei kovin kaukaa tarvinnut etsiä, kun vanha tuttu Arttu Lehtimäki teki paluun Savon paitaan. Lähes jokavuotisen nousunsa 1-sarjasta liigaan tehneellä Lehtimäellä on kaapissa jo pari SM-kultaa sekä neljä Suomen Cupin kultaa, mutta vatsa ei ole vielä täysi.

Hakkurin tontti oli ehkä kaikista vaativin täyttää, kun maajoukkueen ykköshakkuri Joonas Jokela teki muikean sopimuksen Turkin mestari Ziraatin riveihin, jossa peliajasta taistelee Joonaksen kanssa muuan Nimir Abdel-Aziz. Savo päätyikin mielenkiintoiseen löytöön, kun ensimmäiset liigaottelunsa Ducksin paidassa juurikin Savoa vastaan otellut Aleksander Rastamo liittyy välivuoden jälkeen joukkueen vahvuuteen. Loukkaantumiset on kuitenkin nyt selätetty, ja Rastamo on esiintynyt edukseen harjoitusotteluissa. Esimerkiksi viimeisimmässä ottelussa lokakuun alussa Rastamo takoi tehot 21/+13 neljään erään. Myös viimeisimmällä pääsarjakaudella 2023-24 Rastamo oli pistepörssin top-10:ssä.

Yleispelaajista Aleksi Muukkonen on ehkä tulevan kauden kovin savolaishankinta. Kovasta Belgian liigasta Valepan kautta Savoon päätynyt Muukkonen oli viime kaudella Urpo Sivulan jälkeen joukkueensa kovin tykki niin hyökkäyksessä kuin syötössä, ja lisäksi vielä Eetu Pennasen jälkeen paras vastaanottaja. Vuoden 2021 Läpimurtopelaaja on varmasti joukkueen tärkein yksittäinen palanen tulevalla kaudella. Toisesta yleispelaajan tontista taistelevat Jere Tikkala ja Markuss Cielavs. Molemmat pelasivat viime kaudella tuloksellisesti uransa parhaan kauden, Tikkala Savon ja Cielavs Kykyn paidassa. Oma sanansa sanottavana on vielä tietysti U19-maajoukkueen mukana MM-kisojen seitsemänneksi sijoittuneella Aki Huikarilla. Ikätoverit ovat ottaneet isoja harppauksia kohti liigatasoa verkon toisella puolella, joko Huikari tällä kaudella ottaa omansa?

Keskikaista Savon puolella on ehkä alkavan kauden joukkueista se kaikkein vakuuttavin. Entinen maajoukkuetähti ja Euroopan huippuliigojen kiertäjä, kapteeni Tommi Siirilä sai aisaparikseen muutaman viime kauden liigan torjuntapörssejä dominoineen Lauri Lehtosen. Pitkään Ducksia edustanut Lehtonen siirtyi kahdeksi viime kaudeksi TuTon väreihin, ja tälle kaudelle oli aika muuttaa vielä hieman pohjoisemmaksi. Parin kesän takaa jopa pari A-maaottelua vyöllään kantava Lehtonen saattaa jahdata virkaveljensä Siirilän saavutuksia vielä tovin aikaa, kuten 150 maaottelua, Ranskan ja Italian Super Cupien voittoa tai Mestarien liigan pronssia, mutta niin jahtaa aika moni muukin. Viime kauden katkaissut akillesjännevamma on enimmäkseen parantunut, ja Lehtonen on valmis edustamaan uransa kolmatta Mestaruusliigaseuraa kunnialla. Nuori haastaja löytyy myös tälle voimakaksikolle, kun 18-vuotias Leo Laitinen aloittaa toisen kautensa Savon väreissä. U18-maajoukkueen viitossija EM-kisoista on myös kova hauiksennäyttö, mutta tässä seurassa aloituskuusikon paikan vallatakseen saattaa joutua näyttämään toisenkin hauiksen.

Myös toinen kotimaahansa kovasta ulkomaan sarjasta palaaja joukkueesta löytyy, nimittäin Miro Rasinperä liberon paidasta. Edelliskauden jäätyä kesken Tsekin liigassa, Savoon siirtynyt Rasinperä oli jo viime kaudella liigan johtavia liberoita, kuten PROlibero-kisan kolmossija ja koko kauden vastaanottoprosentti 54% kertovat. Miron taidot on huomattu jo ihan maajoukkuekäskijöissä asti, Miro pelasi kesän aikana uransa ensimmäisen A-maaottelun ja heti perään 9 lisää, ja oli osana kesän lopuksi Kultaisen liigan mestaruutta juhlinutta maajoukkuetta. Vähintäänkin hyvään kouluun pääsee siis myös toista liigakauttaan aloitteleva Iivo Hirvonen. Hirvonen sai pelata täyden pelin Suomen Cupin avauksessa Kouvolan Lentopalloa vastaan, ja kuuleman mukaan hyvin pelasikin, kun Rasinperä puki vaihtelun vuoksi ylleen yleispelaajan nutun. Hyviä poikia ovat.

Millä mielin oululaisjoukkueen leirissä lähdetään seurahistorian ensimmäiseen viralliseen kotiotteluun? AC Oulun keskitorjuja Matthew Gentry kertoo joukkueen treeneistä:

Treenit ovat sujuneet kauden alkua odotellessa hyvin. Intensiteetti on ollut yhtä kova kuin kotimaassani, ja lajitaidot sekä pelaajien väliset yhteydet paranevat koko ajan. Olemme keskittyneet harjoittelemaan hyökkäys- ja puolustustaktiikoita. Muita meidän pelin painopisteitä ovat olleet pallokontrolli, tilannekohtainen reagointi ja päätöksentekokyky.

Mitä odotuksia Mattilla on kauden ensimmäisestä ottelusta?

Odotan peliä innolla ja toiveikkaana. Olemme työskennelleet ahkerasti harjoituksissa, mutta sen työn siirtäminen käytäntöön on ollut harkkapeleissä vielä hieman hankalaa. Minulla on täysi luottamus siihen että pystymme lajitaidoissa taistelemaan tasapäin Suomen huippujoukkueiden kanssa, mutta meidän täytyy löytää keinot pystyä siihen säännöllisesti myös otteluissa.

Kuka on sinusta AC Oulu Volleyn mielenkiintoisin pelaaja avausottelussa ja miksi?

Ehdottomasti Tatu! Hän on täynnä energiaa, hänellä on huikeat reaktiot puolustuspelissä, ja hän on muuten vielä mahtava joukkuekaveri.

Tervetuloa kattomaan AC Oulu Volleyn ensimmäistä Mestaruusliigan ottelua. Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta, ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Ylempänä listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo ja anniskelualue vasemman puolen katsomoissa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla.

AC Oulu Volleyn ensimmäiseen Mestaruusliiga-kauteen on enää hieman yli viikko aikaa. Kertaalleen jo kuukaudella eteenpäin siirretty liigakausi pääsee vihdoin alkamaan maanantaina 20.10.2025, kun TuTo Volley ja Kyky-Betset avaavat pellit Turun Kupittaalla. ACO:n osalta kausi polkaistaan käyntiin kahta päivää myöhemmin, kun Savo Volley saapuu Ouluhallille keskiviikkona 22.10. klo 18.30 alkavaan otteluun. Ajateltiin tärkeäksi käydä hitusen läpi sekä omaa joukkuetta että tulevia vastustajia jo ennen kauden alkua.

Runkosarja pelataan pakettiin neljän ottelun kierroksella 24.3.2026. Pudotuspelit alkavat pikapuoliin tämän jälkeen, ja mestari on tiedossa viimeistään 17.5.2026. Alkavalle kaudelle joukkuemäärä on säilynyt ennallaan yhdeksässä joukkueessa, Karelian Hurmoksen lopetettua toimintansa ja luovuttua liigapaikasta, ja AC Oulu Volleyn saatua paikan hakemusmenettelyllä (kröhöm, kabinetissa). Kahdeksan joukkuetta pelaa pudotuspeleissä puolivälierät, ja sarjan viimeiseksi jäävä joukkue pelaa liigakarsinnoissa 1-sarjan mestaria vastaan. Jos 1-sarjan mestari ei käytä mahdollisuuttaan liigakarsintoihin tai on nousukelvoton joukkue (esim. valmennuskeskuksen joukkue tai farmijoukkue), voidaan karsintoihin kelpuuttaa myös finaalissa kakkoseksi jäänyt joukkue.

AC Oulu Volley

Aloitetaan ennakko kotijoukkueen esittelyllä. Uutena joukkueena pelaajaliikennettä on ainoastaan tulopuolella. Viime kaudella Oulun Kiskoa aina 1-sarjan finaaliin asti kärräämässä ollut, SM-hopeamitaliakin juhlinut Lasse Jäntti jatkaa Oulussa, ja saa kunnian toimia ACO Volleyn seurahistorian ensimmäisenä kapteenina. Aisaparikseen Lasse sai tuossa surullisenkuuluisassa finaalissa viimeisen niitin Kiskon kenttään painaneen Eeli Kuukasjärven. Kuukasjärvestä on puhuttu jo vuosia sukupolvitason talenttina, ja avauskuusikon paikka sensaatiomaisesti seiskasijaan päättyneissä U19 MM-kisoissa ei ainakaan laimentanut odotuksia. Jäntti on kokemuksen ja näkemyksen perusteella aloittava passari, mutta nouseeko nuorempi Kuukasjärven veljeksistä jo tällä kaudella pelaavaan kuusikkoon?

Hakkurin paikalle Oulussa päädyttiin hankkimaan osaamista ulkomailta. Kanadalainen Samuel Jackman on tullut tutuksi energisena ja eloisana persoonana, joka syttyy täyteen liekkiinsä panosten ollessa korkeimmillaan. Hieman hillitympänä ehkä tunnettu ja oululaisille paremmin tuttu Veeti Parkkinen tekee paluun kotiseudulleen Sastamalan kauden jälkeen. Kiskossa hirmuista jälkeä 1-sarjassa takonut Veeti palaa halusta saada näyttää tasonsa myös liigassa, jossa viime kaudella näytönpaikat jäivät vähiin. Lähtökohtaisesti todella tasainen kaksikko, jossa Jackman vienee hiuksenhienosti aloituskuusikon paikan monipuolisuudellaan.

Keskitorjujana Oulussa jatkava tulevaisuuden nimi Miikku Makkonen saa kirittäjäkseen ikätoverinsa Parkkisten juniorikoulusta, Veetin nuoremman veljen Oton. Lähtökohtaisesti kärkikaksikkona kuitenkin kauteen lähtee Hurmoksesta siirtynyt, joukkueen varakapteeniksi valittu Atte Rissanen, ja joukkueen toinen ulkomaanvahvistus Matthew Gentry. Jo yhdeksättä liigakauttaan aloittava Rissanen on kuulunut liigan kärkisenttereihin Hurmoksen riveissä jo viimeisen kuuden kauden ajan, ja on joukkueelle tuiki tärkeä palanen kokemusta tiukoissa paikoissa. Gentry pelaa Suomessa ensimmäistä ammattilaiskauttaan, mutta on jo osoittanut käsivartensa puhuvan karua kieltä niin hyökkäyksessä kuin syöttöruudussa. Taistelee varmasti sarjan torjunta- ja hyökkäystehopörssien kärkisijoista tulevalla kaudella.

Yleispelaajia löytyy ainakin nimellisesti viisi kappaletta. Kaksi ehkä uransa parasta kautta viime kausilla pelannut Janne Marttila tekee paluun yleispelaajan paikalle. Marttila on ottelumäärässä mitattuna joukkueen kokenein Mestaruusliiga-pelaaja, ja oikeutetusti ACO:n toinen varakapteeni. Joukkueen ehkä etukäteen kovin hankinta on paluun Ouluun tehnyt Jan Helenius. Takavuosina maajoukkueessakin 67 ottelua tahkonnut Jansku on ollut kaksi edellistä kautta TuTo Volleyn kantavia voimia, ja saapuikin Ouluun SM-pronssi kaulassaan. Nuorempaa polvea edustaa kesältä beach volleyn U22 EM-kisojen 9. ja U20 EM-kisoissa sensaatiomaisesti EM-hopeaa takonut Aleksi Hänninen. Kyseessä ei ole Aleksin ensimmäinen alkava kausi liigassa, mutta toivottavasti heittämällä pisin. Vieläkin nuorempaa ikäluokkaa edustaa Eelin joukkuekaveri U19 MM-kisoista, Kaapo Vanhatupa. Myös Kaapo oli upottamassa Kiskon kultaunelmia viime vuoden 1-sarjan finaalissa, ja senkin jälkeen vastuuta on tullut todella korkeatasoisissa otteluissa vain lisää. Kiskon punaisissa kolme kertaa 1-sarjan finaalin hävinnyt Otso Hakala saa nautiskella liigapeleistä vielä laivastonsinisissäkin, ja ihan jännittää katsoa minkälaista kruunua komealle uralle lääkärinalku pääsee hakemaan.

Liberon tontille Ouluun löydettiin kaksi nopealiikkeistä ja uhrautuvaa peliä pelaavaa keltapaitaa. Tiikereissä ja Vaasan Kiistossa tutuksi tullut Aleksi ”Luigi” Mäkiluoma pelasi viime kauden pääsääntöisesti 1-sarjaa Vaasan Kiistossa. Sitä ennen Luigilta löytyy 145 liigaottelun kokemus Kokkolan Tiikereiden paidasta. Puolestaan viisi kautta Hurmosta edustanut Tatu Hakkarainen keräsi Joensuussa 112 ottelun kokemuksen lisäksi kaksi PROlibero-kokonaiskilpailun nelossijaa.

Akaa-Volley

Hallitseva mestari sekä Mestaruusliigassa että Suomen Cupissa. Suorastaan dominoiva esitys kotimaisilla lentopallokentillä. Challenge Cupissa kaksi voittoa pääkaaviossa, ja tappio vasta neljännesvälierissä Portugalin liigan hallitsevalle kakkoselle ja tulevalle voittajalle Sporting Lissabonille. Eritoten ensimmäisen kierroksen yllätysvoitto Turkin huippujoukkue Arkassporista oli pysäyttävä suoritus. Pelannut liiganousustaan vuonna 2017 saakka nousujohteista lentopalloa terveellä pohjalla, ja ollut sarjan ehdottomia kärkiseuroja viime vuodet. Seilannut voitosta voittoon myös alkavan kauden harjoituspeleissä. Osallistuu tulevalla kaudella Mestarien liigaan.

Lähteneet: Ilja Ivanov (Giesen, Saksan liiga), Joel Andersson (Liberec, Tsekin liiga), Petteri Tyynismaa (Düren, Saksan liiga), Jyri Niemi (Kyky-Betset), Jaylen Jasper (Fréjus, Ranskan B-liiga), Spencer Olivier (Corozal, Puerto Ricon liiga), päävalmentaja Olli Kunnari (maajoukkue).

Saapuneet: Antti Ropponen (TuTo Volley), Leevi Väänänen (Hurrikaani-Loimaa), Lauri Ahvenjärvi (Kuortane, 1-sarja), Kasper Vesanen (Kuortane, 1-sarja), Kandai Goto (Tokio, Japanin liiga), päävalmentaja Jani Niskakangas (TuTo Volley).

Jatkaneet: Antti Taponen, Aaro Paananen, Niklas Seppänen, Sakari Mäkinen, Matias Tihumäki, Oskari Sarajärvi, Ville Kuukasjärvi, Sebastian Pozo Hernandez.

Onnistui säilyttämään äärimmäisen tärkeät palaset yleispelaajan tontilla. Seppänen ja Mäkinen ovat sarjan ehdotonta eliittiä yleispelaajina, Pozo Hernandez ei tule kaukana perässä. Passarin tontilla Ivanovin menetys on iso, jäljelle jäi Ville Kuukasjärvi ja sisään tuli kaksi kautta Tiikereissä ja kaksi kautta Hurrikaanissa pieneen rooliin jäänyt Leevi Väänänen. Nuorisoketjulle todellinen näytönpaikka. Keskikaistalle niin ikään valtava isku maajoukkuemies Tyynismaan poistuttua, nuoremmasta maajoukkuepolvesta Ahvenjärvi tilalle. Raamit täyttää varmasti myös liigan kauden pisin pelaaja, 212-senttinen Aaro Paananen. Keskikaistalla isot tulevaisuuden nimet, mutta kokemus puuttuu lähes kokonaan, voi muotoutua kauden mittaan heikkoudeksi. Viime kauden tehotykin, hakkuri Jasperin tilalle saatiin raamit täyttävä pallontappaja Antti Ropposesta. Tihumäkeen aikamoinen pudotus, mutta paikkaa hyvänä päivänä kohtalaisesti. Liberon tontilta poistui viime kauden ehdottomasti liigan paras libero Andersson, tilalle timantinkovasta Japanin liigasta Kandai Goto. Varmasti kova vahvistus Suomen liigaan. Kunnarin lähtö jättää kysymysmerkkejä, mutta TuTon upeasti pronssille luotsannut Niskakangas on ainakin paperilla erinomainen jatkaja. Kokonaisuudessaan mestarisuosikki numero 1.

Hurrikaani-Loimaa

Toissakauden mestari jatkaa nestorivalmentaja Olli Kuoksan komennossa. Viime kaudella erinomaiset esitykset jäivät ainoastaan häikäisevän kauden pelanneen Akaan varjoon. Viime kaudella hopeaa sekä liigasta että Cupista. Ei ole ottanut osaa eurocuppeihin vuoden 2018 jälkeen. Sekä sarjan pitkäaikainen hopea-automaatti Hurrikaani että pitkän linjan päävalmentaja Kuoksa saivat lopulta kultaisen huipennuksen huhtikuussa 2024. On otellut läjäpäin harjoituspelejä lähinnä Akaan ja Valepan kanssa, ja niukkoja tappioita on kertynyt tilille.

Lähteneet: Leevi Väänänen (Akaa-Volley), Matti Köykkä (Rantaperkiön Isku, 1-sarja), Camden Gianni (Lindemans Aalst, Alankomaiden liiga), Troy Gooch (Düren, Saksan liiga), Aatu Kukkonen, Justus Välimäki (Loimaan Jankko juniorit), Zachary Hollands (Poitiers, Ranskan A-liiga), Shunichiro Sato (Nagoya, Japanin liiga), Matthew West (Bangalore, Intian liiga).

Saapuneet: Henri Hynnä (Kyky-Betset), Viktor Viljamaa (Kuortane, 1-sarja), Joel Laakso (TuTo Volley), Panu Salmijärvi (Kuortane, 1-sarja), Juho Kaunisto (Valepa), Paavo Koivisto (Rantaperkiön Isku, 1-sarja), Takumi Kameyama (Tokio, Japanin liiga).

Jatkavat: Mikko Määttä, Eetu Häyrinen, Väinö Rahko, Nuutti Niinivaara, Alex Horn, päävalmentaja Olli Kuoksa.

Uudistui raskaalla kädellä viime kaudesta. Joukkueen ykköspyssy Häyrinen jatkaa, samoin kuin valmentaja Kuoksan luottoratsut Rahko ja Niinivaara. Molemmat passarit vaihtuivat, onneksi Kuoksa sai vielä yhden luotetun miehen heittämään passia, kun pronssimitalisti Laakso palaa Kuoksan huomiin. Hakkurikaksikko jatkaa ennallaan ja varmasti tutulla kaavalla. Joukkueen esitykset riippuvat paljon siitä, millainen härkä yleispelaajaksi tulee Japanin liigasta. Tasaisen varma Rahko taistelee peliajasta tulevaisuuden huippunimen Viktor Viljamaan kanssa, kääntyykö asetelma loppukaudesta jo toisin päin? Joko Määttä saa enemmän näytön paikkoja? Niinivaara toipunut pelikuntoon ohi menneen kauden jälkeen, ristipaikalle maajoukkueeseenkin murtautunut Kaunisto. Koivisto vielä opettelee tämän kauden. Liberon tontilla parhaassa mahdollisesssa koulussa Kuortaneen tukipilari Salmijärvi, nyt vielä isommissa ympyröissä. Eikä varmasti tutise. Kokonaisuutena haastaa varmasti Akaata, ja iso suosikki ainakin mitalisijoille.

Kokkolan Tiikerit

Kymmenen vuoden takainen dynastia, joka tekee rauhassa uutta tulemista. Neljän vuoden takainen pronssi sai jatkoksi viime kauden pronssiottelupaikan. Tiputti puolivälierissä suosikki Savon, mutta päätti kauden kahteen hävittyyn ottelusarjaan. Nojannut pitkälti kotimaisiin pelaajiin, nyt vahvistuksia ulkomailta peräti kolme. Ottanut kahdesti tällä vuosikymmenellä osaa Challenge Cupiin, ei tulevalla kaudella. Päävalmentaja Keskisipilä toiminut Tiikereiden valmentajana vuodesta 2015 saakka, viimeiset kahdeksan kautta päävalmentajana. Kuinka seura kestää seura- ja jopa lajilegenda Antti Leppälän uran päättymisen? Pelannut kolme harjoitusottelua AC Oulu Volleyta vastaan, ACO voittanut niistä kaksi ja viimeisimmän 10.10. vei Tiikerit.

Lähteneet: Aleksi Mäkiluoma (AC Oulu Volley), Malachi Murch (Reims, Ranskan B-liiga), Jere Mäkinen (Liberec, Tsekin liiga), Niko Kaustinen (PuMa Volley, 1-sarja), Antti Leppälä (päättänyt uransa), Oskari Keskinen, Jiri Srb (Zadruga, Itävallan liiga), Kasper Emmes (Kuortane, 1-sarja), Oliver Dalhem (Tiikerit II, 2-sarja).

Saapuneet: Joska Försti (Kyky-Betset), Matt Aubrey (Mitteldeutschland, Saksan liiga), Shae McIntyre (Vingåker, Ruotsin liiga), Tomáš Bukáček (Brno, Tsekin liiga).

Jatkavat: Nico Mäki-Valtari, Ossi Myllykangas, Walter Schreck, Teemu Lahti, Lauri Jylhä, Tatu Venetjoki, Joona Lahtinen, Atte Leppälä, päävalmentaja Mikko Keskisipilä.

Paljon odotuksia ulkomaalaisvahvistuksilta. Isoja nimiä putosi rosterista kun pitkäaikainen kapteeni Antti Leppälä lopetti uransa ja Jere Mäkinen lähti kovaan Tsekin liigaan. Runkopelaajista Teemu Lahti ja Lauri Jylhä jatkavat, mutta ympäriltä porukka vaihtui rajusti. Viime kaudella jykevän sisääntulon liigaan tehnyt Nico Mäki-Valtari jatkaa niin ikään, mutta saanee tehdä tilaa Saksan liigasta saapuneelle peräti 208-senttiselle Matt Aubreylle. Pari kautta vieraissa käynyt passari Försti tekee paluun Tiikeripaitaan, Venetjoki jatkaa apuna. Hyvä kaksikko passarin tontilla. Jylhä ja McIntyre olleet harjoituspeleissä miehet paikallaan, mutta särkymävaraa ei juuri ole. Myllykankaalla vielä ottamatta ensiminuutit sarjassa, eikä muita yleispelaajia rosterissa näy. Keskitorjujista Bukáček ainakin harjoituspeleissä hirmuinen mörkö, kasvaako Kuortaneen kasvatista Joona Lahtisesta tälle kaudelle liigatasoinen pelimies? Schreck kokeillut jo siipiään liigassa, mutta riittääkö vielä avaukseen? Lahti varmasti tulevallakin kaudella johtavia pelaajia niin kentällä kuin sen ulkopuolella, ja lisäksi varmasti sarjan parhaita liberoita. Tiikerimäisesti peli paranee, mitä lähemmäs kautta mennään. Jos ulkomaanvahvistukset pitävät nykyisen tasonsa, paikka neljän joukossa täysin mahdollinen, puhtaasti veikkaamalla sijat 4-6.

Kyky-Betset

Kaikista liigajoukkueista eniten Hurmoksen haaskalla käynyt Kyky aloittaa neljännen sarjakautensa. On taistellut koko historiansa lähinnä pudotuspelipaikasta, jonka onkin ensimmäisen kauden jälkeen jo kahdesti peräkkäin saavuttanut. Kaudella 2023-24 saavutti jo ensimmäisen play-off -voittonsa. Saman kauden tapaista Renars-Pauls Jansonsin kaltaista täysosumahankintaa ei ole sattunut kohdalle uudelleen, olisiko tämän kauden hankinnoista samanlaiseen hurmokseen? Viime vuodella päävalmentajan tittelin kesken kauden perinyt Aapo Rantanen jatkaa peräsimessä. Kokemuksen määrä joukkueessa arviolta noin nelinkertaistui, kun pitkähköltä urheilijaeläkkeeltä palannut Tapio Kangasniemi lähti ottamaan tuntumaa takaisin liigakentille. Kyky on otellut kaksi harjoituspeliä AC Oulua ja yhden Tiikereitä vastaan, kaikista kolmesta on tilille kertynyt tiukat tappiot.

Lähteneet: Manu Asikanius (Vantaa Ducks, 1-sarja), Darian Picklyk (Lycurgus, Alankomaiden liiga), Henri Hynnä (Hurrikaani-Loimaa), Joska Försti (Kokkolan Tiikerit), Romans Sauss (Famagusta, Kyproksen liiga), Samuel Jurik (Wien, Itävallan liiga), Gregory Torres (vielä ilman uutta seuraa), Markuss Cielavs (Savo Volley), Otto Hautanen (Huki, 2-sarja), Sten Perillus (Pärnu, Baltian liiga).

Saapuneet: Andris Sirjakovs (Maaseik, Belgian liiga), Roope Haapoja (Karelian Hurmos), Aapo Huhtamäki (Oulun Kisko, 1-sarja), Niko-Matias Puhakka (Karelian Hurmos), Niko Haapakoski (Karelian Hurmos), Jyri Niemi (Akaa-Volley), Petteri Härkönen (Savo Volley), Yaroslav Horobets (Ostrava, Tsekin liiga), Juho-Markus Puhakka (Kuortane, 1-sarja), Tapio Kangasniemi (ei pelannut).

Jatkavat: David Jannesson, Aivars Petrusevics, päävalmentaja Aapo Rantanen.

Käytännössä koko joukkue meni Kyyjärvellä uusiksi, joten uudelleenrakennus aloitetaan jälleen alusta. Viime kaudella pirteästi esiintyneen Jannessonin pitäminen Kyy Yorkissa oli hyvä juttu, eikä Petruakaan saa betonikunnasta pois kuin jalat edellä. Ulkomailta mielenkiintoisia ja paperilla kovia hankintoja Belgian ja Tsekin liigoista. Entinen maajoukkuepassari Haapakoski ja juniorimaajoukkueen passari Juho-Markus Puhakka muodostavat kivenkovan duon pallonsylkijän paikalla. Sirjakovs kuulostaa kovalta hankinnalta, Haapojasta ei ole oikein ehtinyt mielipidettä muodostua vähäisten esiintymisten perusteella. Toinen kovalta kuulostava hankinta on ukrainalainen Horobets, jonka ristipaikalle todennäköisin vaihtoehto on aina Petrusevics, mutta vanhemmasta Puhakasta jo ensi kaudella haastamaan kaiken kokenutta Petrua? Jannessonin aisapariksi hankittiin Savo Volleysta perusvarma Härkönen, ja kaksikko on liigatasolle oikein mallikas keskiosasto. Oululaisyleisölle viime kaudella tuttu Aapo Huhtamäki on oivallinen kirittäjä keskareille, ja saattaa pian syrjäyttää jomman kumman vielä kauden mittaan. Sarjan kokenein liberopari Jyri Niemi – Tapio Kangasniemi ei ainakaan hihassa tutise, mutta vieläkö liike on sarjatason vaatimalla tasolla? Kangasniemen pitää toki edelleen kiireisenä myös päivätyö Lentopalloliiton urheilutoimenjohtajana, joten nähdäänköhän ihan joka arkipelireissulla? En lähde edes arvaamaan sijoitusta, kun kyseessä on käytännössä uusi joukkue. Luotan kuitenkin ulkomaanhankintoihin ja vahvaan passipeliin, ja veikkaan sijoituksen sijoille 5-7.

Raision Loimu

Mestaruusliigan pitkäaikaisin seura aloittaa jo 49. kautensa pääsarjatasolla, eli ensi vuonna seura juhlii tasavuosia. Toivotaan siis, että Loimu onnistuu säilyttämään sarjapaikkansa. Viime vuonna joutui jännittävien vaiheiden jälkeen jännittämään karsintapaikkaansa. Monen viikon odotuksen päätteeksi karsintoja ei sitten lopulta pelattu, ja Loimu jatkaa edelleen Mestaruusliigaseurana. Edelliskaudella pudotuspeleissä tuli noutaja ensimmäisellä kierroksella, mutta sitä edellisellä mukana mitalipeleissä. Samalla kaudella myös Suomen Cupista hopeaa. Viime kaudella valmennusvastuun tammikuun lopulla joukkueesta ottanut Luis Salgado jatkaa päävalmentajana. On otellut säästeliäästi harjoituspelejä, ja tuloksena niistä rutkasti kokemusta.

Lähteneet: Roope Siliämaa (ei pelaa), Saku Tuomivaara (Tarto, Baltian liiga), Eemeli Kouki (ei pelaa), Mauri Kurppa (ei pelaa), Dhikirullahi Oyedepo (vielä ilman uutta seuraa), Oleksii Bulgyn (ei pelaa).

Saapuneet: Venni Mansikkaviita (Raision Loimu II, 2-sarja), Max Roquet (Lewisin yliopisto, USA), Jaaro Mattsson (Valkeakosken Isku-Veikot, 2-sarja), Samuel Jaramillo Puerta (Reshetylivka, Ukrainan liiga), Joaquin Layus (Monteros, Argentiinan liiga), Hugo Kadi (Ranskan alemmat sarjatasot).

Jatkavat: Ville Sihvonen, Samuel Salminen, Aapeli Kouki, Veeti Nikkinen, Rami Rekomaa, Niila Kuusisto, Ossi Lehtiö, Eetu Mäki

Muutamaa ”palkkasoturia” lukuunottamatta, joukkueen nuori runko säilyi. Ulkomaalaishankintoja on sekä MM-kisoissa käynyttä Kolumbian maajoukkuepassaria, että Ranskan alemmilta sarjatasoilta ponnistanutta urheilijaa. Pari nuorta tulevaisuuden nimeä lisää, ja Loimu jatkaa lupaavaa juniorityötään. Passari Jaramillo tulee kovan treenikesän ja MM-kisojen jälkeen Suomeen teräkunnossa, ja syönee valtaosan peliajasta. Nuori 2-sarjasta noussut Mattsson opettelee vielä kauden pari liigaympyröitä. Uusi tulokas Kadi on hakkurin tontille arvaamaton ja jopa hieman arveluttava vahvistus. Veeti Nikkinen ei ole vielä onnistunut lunastamaan häneen kohdistuneita odotuksia, olisiko nyt Veetin kausi? Yleispelaajan tontille suoraan USA:n yliopistoliigasta hankittu Roquet on selkeä ykköstykki, ristipaikalle puolestaan on tyrkylle kokenutta Aapeli Koukia sekä pari nuorta junioria. Ainakin tulevalla kaudella Kouki pelannee vielä eniten, mutta nuoret Salminen ja Lehtiö ovat jo nyt lupaavia tulevaisuuden nimiä. Layus on ennestään Raisiossa tuttu kasvo, ja oli erinomainen vahvistus jo kolme vuotta sitten. Toisen keskipelaajan tontille on tunkua, kun Rekomaa ja Loimussa kukkaan puhjennut Mäki kilpailevat tasaväkisesti peliajasta. Liberon paikalla kokenut Ville Sihvonen on hyvä liigatason libero, ja tarjoaa oppia 2-sarjasta nousseelle Mansikkaviidalle, jos peliaika nyt vähän vähiin jääneekin. Niin mukava kun urheiluromantikkona olisi Loimulle menestystä toivoa, epävarmuudet käytännössä kaiken tekemisen ja keskikaistaa lukuunottamatta joka pelipaikan kohdalla saavat valitettavasti odotukset pieniksi ja ennustukseksi sarjataulukon loppupään, sijoitukset 8-9.

Savo Volley

Savonmaan fuusioseura, joka on lähtenyt kausi kaudelta kovemmin odotuksin liigakauteen. Kaksi Suomen Cupin kultaa, kaksi SM-hopeaa ja yksi SM-pronssi ovat komeita saavutuksia kahdeksan liigakauden ajalta, mutta yhtä usein kausi on päättynyt pettymykseen. Kultaa vuolemaan lähtenyt joukkue jäi viime kaudella ulos jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Uuden päävalmentajan Arttu Keräsen johdolla viime kausi oli kauttaaltaan tunnusteleva, mutta saako Arttu tälle kaudelle joukkueestaan parhaan irti? AC Oulua vastaan kolme harjoitusottelua, joista ensimmäinen päättyi Savon selkeään voittoon, toinen Peto Cupissa tasapeliin ja viimeisin ACO:n voittoon Pielavedellä kuun alussa. AC Oulun kauden avausvastustaja. Ei osallistu europeleihin.

Lähteneet: Kaleb Jenness (Saint-Nazaire, Ranskan A-liiga), Brett Sheward (Rennes, Ranskan B-liiga), Petteri Härkönen (Kyky-Betset), Joonas Jokela (Ziraat, Turkin liiga), Michael Michelau (Příbram, Tsekin liiga), Tuomo Ikonen (Pielaveden Sampo, 1-sarja), Otto Oivanen, Onni Aamuvuori (Pielaveden Sampo, 1-sarja), Kasper Pennanen (Pielaveden Sampo, 1-sarja), Paulus Kriikkula (Pielaveden Sampo, 1-sarja).

Saapuneet: Markuss Cielavs (Kyky-Betset), Aleksi Muukkonen (Valepa), Vitaliy Parkhomenko (Cambrai, Ranskan B-liiga), Arttu Lehtimäki (Lempo-Volley, 1-sarja), Aleksander Rastamo (välivuosi), Lauri Lehtonen (TuTo Volley).

Jatkavat: Leo Laitinen, Jere Tikkala, Aki Huikari, Tommi Siirilä, Iivo Hirvonen, Miro Rasinperä, päävalmentaja Arttu Keränen.

Tärkeitä palasia lähti lähes avauskuusikon verran. Kova myllerrys kävi pettymykseen päättyneen kauden jälkeen, mutta kapteeni Tommi Siirilä ja ehkä sarjan paras libero Miro Rasinperä jäivät. Tulevaisuuden nimet Laitinen, Huikari ja Hirvonen samaten, ovat muutaman vuoden päästä avainpelaajia. Harjoitusotteluiden perusteella ainoa ulkomaalaisvahvistus passari Parkhomenko on onnistunut hankinta, kokenut kakkospassari Lehtimäki paikkaa tarvittaessa otteluruuhkissa. MM-kisojen tähti Jokelan menetys oli valtava, kuinka loukkaantumisista kärsinyt Rastamo pystyy täyttämään saappaat? Harjoitusotteluissa hyvää tekemistä, kuinka kestää koko kauden? Valepasta siirtynyt Muukkonen on parhaimmillaan todellinen härkä, toisella yleispelaajan tontilla vähän tekemistä. Tikkala ja Cielavs kelvollisia yleispelaajia, mutta riittääkö puristus kovissa paikoissa? Joko Huikari tekee läpimurtonsa? Keskitorjujana entinen maajoukkueen ja Ranskan liigan tehomies Siirilä, yhdessä täsmähankinta Lehtosen kanssa ehkä sarjan paras keskikaista. Ainoastaan nuori Laitinen varamiehenä, onko liian ohkaista? Rasinperä liigan eliittiä, ja Hirvonen antanut kovia näyttöjä. Hiha kyllä joukkueella kestää. Kokonaisuutena keskitorjujat liigan kärkeä, Muukkonen kannattelee laitahyökkäyksiä ja Rastamon nykykunto katsomaton kortti. Hakkurin tontista riippuu paljon, veikkaan hieman pessimistisesti sijoille 4-6.

TuTo Volley

Pirteä kausi sai huikean päätöksen, ja joukkue voitti seurahistorian ensimmäiset mitalit. Pudotti puolivälierissä kestomenestyjä Valepan ensimmäistä kertaa neljääntoista vuoteen pois mitaleilta. Välierissä Hurrikaani vielä liian kova, mutta pronssiotteluissa kurssi vielä kääntyi, ja kauden lopuksi kaulaan pujotettiin pronssimitalit. Ei osallistu ensi kaudella eurocupeihin.

Lähteneet: Antti Ropponen (Akaa-Volley), Joel Laakso (Hurrikaani-Loimaa), Esko Vuorinen (Loimu, 2-sarja), Jan Helenius (AC Oulu Volley), Lauri Lehtonen (Savo Volley), päävalmentaja Jani Niskakangas (Akaa-Volley).

Saapuneet: Sergio Carrillo (Odolena, Tsekin liiga), Jacob Harris (New Brunswickin yliopisto, Kanada), Roland Jackson (Thessaloniki, Kreikan 2-liiga), päävalmentaja Mika Rantanen (U17-maajoukkue).

Jatkavat: Niko Tuusa, Aatu Kulmala, Tapio Toiviainen, Janne Pyhäjärvi, Roope Keskinen, Kalle Kattelus, Tommy Carmody, Lauri Vanhanen, Lauri Rantanen.

Iso osa rungosta jatkaa, mutta isoimmat tähdet revittiin muualle. Ropponen hallitsevan mestarin riveihin, Helenius kahden vuoden sopimuksella uuden joukkueen paitaan, Laakso välierävastuksen leipiin ja Lehtonen Savoon. Vahvistuksia haettiin ainoastaan ulkomailta. Passari Carrillo kovasta Tsekin liigasta ja yleispelaaja Jackson Kreikasta, Harris suoraan yliopistosta. Carrillo saanee kovasti peliaikaa, Pyhäjärvi profiloitunut kakkospassarina ja syöttövaihtojen erikoismiehenä. Harris paperilla ainoa hakkuri ja isossa roolissa. Oletusarvoisesti Jackson toinen aloittava yleispelaaja, viime kauden komeetta Vanhanen varmasti toinen. Vanha sotaratsu Toiviainen varmasti valmis paikalle kuin paikalle, ylittänee kaudella 400 liigaottelun ja 2000 liigapisteen rajapyykit. Keskareista Carmody valtava palanen, muodostavat Keskisen kanssa varteenotettavan keskikaistan, eliittiä sekä torjunnassa että hyökkäyksessä. Kokonaisuutena hieman heikentynyt kaarti, jolla kokeneempi valmentaja. Menestys riippuu paljon ulkomaalaisvahvistuksista, mutta paluu keskikastin alasijoille todennäköinen.

Valepa

Mykistävä 14 vuoden mitaliputki katkesi viime keväänä. Mukaan mahtui myös kuusi peräkkäistä SM-kultaa. Viime kauteen päättyi myös päävalmentaja Janne Kangaskokon pitkä pesti, tulevalle kaudelle rakennetaan kokonaan uutta slovakialaisen päävalmentaja Martin Nemecin johdolla. Viime vuonna jatkoon CEV Cupin ensimmäiseltä kierrokselta, toisella tie nousi pystyyn tulevaa mestaria Ziraatia vastaan. Voittanut kautta edeltävissä harjoituspeleissä Hurrikaanin pariin kertaan ja Loimun kerran, Akaa ollut vielä liian kova. Osallistuu tulevalla kaudella Challenge Cupiin.

Lähteneet: Eetu Pennanen (päättänyt uransa), Veeti Parkkinen (AC Oulu Volley), Aleksi Muukkonen (Savo Volley), Juho Kaunisto (Hurrikaani-Loimaa), William Groffier (Roeselare, Belgian liiga), Aaro Nikula (Arcada Galati, Romanian liiga), Matthieu Garcia (Ajaccio, Ranskan A-liiga).

Saapuneet: Gabriel Cavalcante (Alta Floresta, Brasilian B-liiga), Patrik Matejcik (Banská Bystrica, Slovakian liiga), Marcell Koch (Krka, Slovenian liiga), Niklas Björlin (Karelian Hurmos), Ville Vainio (Kuortane, 1-sarja), päävalmentaja Martin Nemec.

Jatkavat: Urpo Sivula, Matti Maijala, Atro Berg, Anselmi Ryyppä, Jiri Leinonen, Iiro Seppälä, Miro Leinonen, Juho Turri.

Sivulan ulkomaanvisiitti jäi puolen kauden mittaiseksi, mikä oli onni Valepalle, koska Nikula siirtyi Romanian liigaan. Tuleeko 20-vuotias slovakkihakkuri Matejcik suoraan kotimaansa liigasta haastamaan tosissaan eniten pisteitä liigahistoriassa paukuttaneen Sivulan? Passari Garcia lähti Ranskan ykkösliigaan, tilalle Slovenian liigasta ja myös pari kautta Saksassa pelannut Koch. Selkeä ykköspassari ja varmasti kotoiseen liigan kova vahvistus. Jiri Leinonen esitti ajoittain kovia otteita viime kaudella, saa aisaparikseen kokeneen brassi Cavalcanten. Mutta joko viime kauden läpimurtopelaaja Björlin murtautuu sarjan kärkijoukkueen avaukseen? Leinosen veljeksistä vanhempi Miro jatkaa keskikaistalla, ja saa kaverikseen viime kauden loukkaantumisesta toipuneen Atro Bergin. 1-sarjan Ducksista viime kaudella nostettu Iiro Seppälä taistelee tosissaan peliajasta taustalla. Eetu Pennasen jättämä aukko liberon tontilla on kyllä valtava urakka täyttää kenelle tahansa. Viime kaudella urhoollisesti ajoittain taistellut Anselmi Ryyppä saa kirittäjän Kuortaneelta, kun 1-sarjan voittajan toinenkin libero Ville Vainio solmi sopimuksen kärkipään joukkueen kanssa. Kokonaisuutena paljon roikkuu jälleen Urpo Sivulan leveillä hartioilla, toivottavasti Matejcik pystyy antamaan kokeneelle Upille välillä lepoaikaa. Menetykset olivat valtavia, hankinnat ainakin paperilla kovia. Luottaa jatkossakin ulkomaiseen passariosaamiseen, kuinka yhteinen sävel löytyy? Olisiko nyt nuorempien pelaajien esiinmarssin aika? Hankala joukkue veikata etukäteen, mutta koska harjoituskaudella pystynyt voittamaan Hurrikaanin ja vieläpä useamman kerran, veikkaan sijoille 2-4.

AC Oulu Volleyn ensimmäinen Mestaruusliiga-kausi häämöttää jo muutaman viikon päässä. Debyyttikauden joukkue nähdään tulevana sunnuntaina ensimmäistä kertaa tositoimissa myös kotikentällä Peto Cup -harjoitusturnauksen merkeissä. Joukkueen ensimmäinen harjoituspeli Tiikereiden vieraina Himangan legendaarisessa kaarihallissa päättyi ACO:n 1-3 -voittoon.

Sitä voidaan muistella tulevaisuudessa ylpeydellä, että ACO Volleyn ensimmäinen lentopallo-ottelu päättyi voittoon, vaikka epävirallisesta harjoituspelistä olikin kyse. Kotijoukkueesta puuttuivat kuitenkin vielä ulkomaalaisvahvistukset.

Ensimmäisessä harjoitusottelussa ACO:n paidasta puuttui beach volleyn U20 EM-kisoissa paikkaa ainakin nyt alkuun 16 parhaan joukosta metsästävä Aleksi Hänninen. Loppuviikosta Ouluun laskeutunut hakkuri Samuel Jackman liittyy joukkueen harjoitusvahvuuteen ensi viikolla, ja joitain otteita kovakätisen kanadalaisen pelistä saatetaan nähdä jo Peto Cupin puitteissa. Keskitorjuja Matthew Gentryn saapuminen puolestaan venähtää syyskuun alkupuolelle, koska Matt kuului USA:n päävalmentaja Karch Kiralyn valitsemaan maajoukkueeseen Pan-American -turnauksessa. Muilta osin joukkue on kasassa ja terveenä.

Ensimmäiseen täysin Mestaruusliiga-voimin miteltyyn Peto Cup -harjoitusturnaukseen AC Oulu Volleyn vieraaksi saapuvat viime kaudella puolivälieristä kesälomille pudonneet Kyyjärven Kyky ja Savo Volley. Kahdeksatta kauttaan Mestaruusliigassa aloitteleva Savo Volley on kaksinkertainen Suomen Cupin mestari, jonka kaapista löytyy lisäksi Cupin hopea, kaksi SM-hopeaa ja SM-pronssi. Viime kaudella mitalisateelta kuitenkin vältyttiin, kun tie katkesi Cupin osalta välierissä tulevalle tuplamestari Akaa-Volleylle, ja liigan pudotuspeleissä jo avauskierroksella Kokkolan Tiikereille. Päävalmentaja Arttu Keränen hakeekin tulevalle kaudelle paluuta liigan kärkeen enemmän kotimaisin voimin.

Savo Volleyn rosteri uudistui raskaalla kädellä viime kauden jälkeen. Yhdysvaltalaiskolmikko jatkoi matkaansa ympäri Eurooppaa; passari Brett Sheward Ranskan B-liigan Rennesiin, yleispelaaja Kaleb Jenness Ranskan A-liigaan ja Saint-Nazaireen, sekä yleispelaaja Michael Michelau toistaiseksi nimeämättömään joukkueeseen Tsekin Ekstraligassa. Ranskan B-liigaan siirtyi myös maajoukkuehakkuri Joonas Jokela, puolestaan Cambrai Volleyhyn. Keskitorjuja Petteri Härkönen puolestaan pystyttää torjuntaansa toiselle puolelle Peto Cupin verkkoa, Kyyjärven Kykyn paidassa. Savon paitaan jäivät kokeneempien keskitorjuja Tommi Siirilän ja libero Miro Rasinperän lisäksi nuoremman polven keskitorjuja Leo Laitinen, libero Iivo Hirvonen sekä yleispelaajat Jere Tikkala ja Aki Huikari. Uusia nimiä joukkueessa ovat Kykystä vaihdossa saatu yleispelaaja Markuss Cielavs, yleispelaaja Aleksi Muukkonen Valepasta, keskitorjuja Lauri Lehtonen TuTosta, sekä 1-sarjasta nousseet passari Arttu Lehtimäki Lempo-Volleysta ja hakkuri Aleksander Rastamo Vantaa Ducksista. Kauden ainoa ulkomaanvahvistus tulee niin ikään passarin paikalle, ukrainalainen Vitaliy Parkhomenko, vaihdossa puolestaan Ranskan Cambrai Volleysta.

Savo Volleyn peli riippuu tulevalla kaudella paljon ukrainalaispassarin tasosta. Ranskan liigassa tuskin heikkolaatuisia pelimiehiä katsellaan, ja jos tälle kaudelle samaan joukkueeseen kelpasi Suomen maajokkuehakkuri, voidaan olettaa myös Parkhomenkon olevan samaa tasoa. Hakkuri Rastamo on osoittanut olevansa parhaimmillaan kelpo hakkuri kotoiseen Mestaruusliigaan, mutta loukkaantumiset ovat vaikeuttaneet tietä huipulle. Viime kaudella pelatut pari peliä ykköstä eivät kerro miehen nykykunnosta mitään, mutta ainakaan nimellistä hakkuria ei toista Savon rosterista löydy. Selkeä ykkönen yleispelaajan tontilla on ulkomailta viime kaudeksi palannut Aleksi Muukkonen. Toisesta paikasta taistelevat niin ikään ulkomailta palannut ja vielä kotimaan läpimurtoa odotteleva Markuss Cielavs, sekä muutamaa vuotta nuoremmat Jere Tikkala ja Aki Huikari. Keskitorjujista selkeä aloituskaksikko on uutta nousua urallaan tekevä Tommi Siirilä sekä liigan pitkäaikainen torjuntakuningas Lauri Lehtonen. 18-vuotiaan Leo Laitisen rooli on ensisijaisesti varamiehenä, mutta harjoitusturnauksessa peliaikaa on varmasti tiedossa enemmän. Myös Tsekin liigassa kauden verran pelannut Miro Rasinperä kuuluu varmasti koko liigan mittapuussa liigan kärkiliberoihin, ja yhdelle tulevaisuuden lupauksista, Iivo Hirvoselle, löytyy erinomainen oppi-isä.

Ennakoitu aloitusseitsikko: Parkhomenko, Rastamo, Muukkonen, Cielavs, Siirilä, Lehtonen, Rasinperä (L).

Kyyjärven Kykyn neljäs kausi Mestaruusliigassa nostaa odotuksia viimeistään tuoreimman liberohankinnan myötä. Ensimmäisen liigakautensa päätteeksi Kyky säilytti liigapaikkansa karsintojen kautta, mutta viimeiset kaksi vuotta sijoitus on ollut jo pudotuspeliviivan yläpuolella. Tästä johtuen mitaleita ei vielä ole ehtinyt liigasta kertyä, mutta Hannun ja koko Kyyjärven väsymätön työ ei jätä ketään kylmäksi.

Myös Kykyn pukukopissa on tälle kaudelle enimmäkseen uusia kasvoja. Latvialais-oululaisen Markuss Cielavsin vaihdettua sävyä tummempaan keltaiseen, vanavedessä seurasi myös joukkueen kahdeksasta ulkomaalaisvahvistuksesta viisi lisää. Hakkuri Samuel Jurik Itävallan liigaan ja libero Darian Picklyk Kanadaan. Hakkuri Gregory Torres, yleispelaaja Romāns Saušs ja keskitorjuja Sten Perillus etsivät edelleen toista seuraa. Passareista Joska Försti siirtyi Tiikereihin, ja Henri Hynnä Hurrikaaniin. Hakkuri Otto Hautanen ja yleispelaaja Manu Asikanius siirtyivät 1-sarjaan, Hautanen Jyväskylän Hukiin ja Asikanius Vantaa Ducksiin. Iki-Kyky Aivars Petrusevics jatkoi totta kai vielä ainakin yhden kauden, ja keskitorjuja David Jannessonille sorvattiin myös jatkosopimus.

Passariosasto kaivettiin Karelian Hurmoksen raunioista, kun entinen maajoukkupassari Niko Haapakoski toimii Kuortaneelta liigaan nousseen Juho-Markus Puhakan esikuvana Kyky-paidassa. Hakkuriksi perinteiseen kyyjärveläiseen tyyliin löytyi mitat täyttävä latvialainen, kun Belgian liigan Maaseikista siirtyi Andris Sirjakovs. Hurmoksesta saapui myös toinen hakkuri Roope Haapoja, samoin kuin toinen yleispelaaja ja passari-Puhakan isoveli Niko-Matias Puhakka. Savosta siirtynyt keskitorjuja Petteri Härkönen sai kilpaveljen Oulusta, kun viime kaudella Oulun Kiskon 1-sarjajoukkuetta edustanut Aapo Huhtamäki teki paluun Kykyn paitaan. Viime lisäyksenä joukkue sai aimo annoksen kokemusta, kun jo itseään kokeneeksi luulleelle Jyri Niemelle näytettiin paikkansa tekemällä sopimus oikeasti kokeneen jermun, Lentopalloliiton urheilutoimenjohtajan Tapio Kangasniemen.

Kykyn passipeli on takuuvarmoilla kantimilla, Haapakoski ja junnumaajoukkueen vakionimi Puhakka ovat tulevalla kaudella liigan kärkipassareita. Joukkueen tehoista paljon riippuu latvialaishakkurin panoksesta, varsinkin kun yleispelaajien määrä joukkueessa on kaksi. Haapojalle peliminuutteja lienee luvassa Peto Cupissa, mutta tuskin yhtä paljon liigakaudella. Yleispelaajia on tosiaan Petrusevicsin lisäksi toistaiseksi ainoastaan Niko-Matias Puhakka, joten aloituskaksikon arvailu olisi aika helppoa. Keskitorjujaksi puolestaan on jo kilpailutilanne, kun viime kaudella vaikutuksen tehnyt ruotsalainen Jannesson saa kirittäjikseen Petteri Härkösen ja Aapo Huhtamäen. Liberon tontilta löytyy kokemusta ja varmuutta, kun 1-sarjan ja liigan väliä sukkuloinut Jyri Niemi saa kilpakumppaniksi vahvistuksia liitosta asti.

Ennakoitu aloitusseitsikko: Haapakoski, Sirjakovs, Petrusevics, Puhakka N, Jannesson, Härkönen, Niemi (L).