AC Oulu Volley tuo organisaatiolle varmuudella AC Oulun historian ensimmäisen SM-mitalin, mutta minkä värisen? Pystyykö AC Oulu Volley peittoamaan massiivisen ennakkosuosikki Hurrikaani-Loimaan? Se selviää seuraavan kahden viikon aikana. Ensimmäisen kerran otellaan Loimaan liikuntahallilla sunnuntaina 26.4. kello 17.00 alkaen, ja tuota ottelua pääsette seuraamaan kisakatsomossa Kastellin monitoimitalon auditoriossa kello 16.00 alkaen, tervetuloa kaikki halukkaat! Seuraavat ottelut pelataan Ouluhallilla tiistaina 28.4. klo 18.00 ja heti perään keskiviikkona 29.4. klo 18.30, huomaa eri alkamisajat. Ensimmäisen kerran SM-kulta voi teoriassa olla katkolla Loimaalla lauantaina 2.5. klo 17.00. Tarvittaessa viides ottelu pelataan heti sunnuntaina 3.5. klo 17.00, kuudes Oulussa keskiviikkona 6.5. klo 18.30, ja mestari ratkeaa viimeistään perjantaina 8.5. klo 18.30 alkavassa ottelussa Loimaalla.

Kausi on sujunut odotuksiin nähden hyvin, tuskin kovin moni osasi kauden alussa veikata että kun jäljellä on enää kaksi joukkuetta, me oltaisiin toinen niistä. Kauden alku oli tietynlainen hyppy tuntemattomaan, uusi ympäristö eikä mukana kuitenkaan kovin paljoa kokemusta Mestaruusliigasta ollut. Kauden alku sujui hyvin, vuodenvaihteessa oli pikku notkahdus mutta runkosarjan loppuun kasattiin hienosti rivimme. Näihin sitä aina tähdätään, että kausi on nousujohteinen, minimoidaan omia heikkouksia ja kehitetään vahvuuksia. Kevät on aina joukkueurheilijan parasta aikaa, ollaan hienosti hoidettu homma kotiin altavastaajan asemasta. Tämä on kuitenkin pitkä matka ja vielä kesken, lottovoittoja ei jaeta kesken sarjan vaan tähtäin on aina niissä viimeisissä peleissä.

– Sami Kurttila, AC Oulu Volleyn päävalmentaja

AC Oulu Volleyn vastus tulee olemaan jälleen kivikova. Hurrikaani-Loimaa on hallinnut Mestaruusliigakautta 2025-26 suvereenisti, ja on hävinnyt tällä kaudella vain kolme ottelua. Runkosarjan kärkikamppailussa joulukuun puolivälissä Akaa-Volley nipisti 3-2 -voiton, ja toinen tappio tuli heti perään maaliskuun puolivälissä Ouluhallilla, kun tuleva finaalivastustaja AC Oulu aiheutti loimaalaisille kauden ainoan nollan sarjapisteen illan. Suomen Cupissa pelkillä voitoilla mestaruuteen seilannut Hurrikaani taipui puolivälierien toisessa ottelussa vieraskentällä TUTO Volleylle pitkän kaavan mukaan, mutta sen jälkeen jälki on ollut kliinistä. Ensimmäinen välierä Savoa vastaan venyi viidenteen erään, mutta sitä lukuunottamatta keltapaidat ovat painaneet tauluun pelkkiä erävoittoja.

Ottelusarja on jälleen täynnä mielenkiintoisia taistelupareja. Kotijoukkueen Samuel Jackman on äitynyt alun käynnistysvaikeuksien jälkeen hirmuiseen lentoon, ja onkin hakannut pudotuspelien toiseksi eniten pisteitä. Kaukana takana ei tule virkaveli Eetu Häyrinenkään, mutta kolmannella sijalla pistepörssissä majaileva Häykkä on pisteissä laskettuna Jackmania 24 pistettä perässä. Kummankin puolen pajavasaroiden vahvuudet ovat hyökkäyspelissä, ja molemmat ovat paitsi voimakkaita lyöjiä, myös tarvittaessa omaavat monipuolisen kikkapankin, jos täysillä lyöminen ei ole vaihtoehto. Jackmanin yksilöllinen vahvuus on valtava fysiikka ja ponnistuskorkeus, kun taas Häyrisen vahvuudet ovat pään sisällä ja syöttöruudussa.

Yleispelaajan tonteilla pelaajatyyppien ja kokemuksen perusteella parit ovat tässä yhteydessä Jan Helenius-Takumi Kameyama ja Aleksi Hänninen-Viktor Viljamaa. Kuitenkin esimerkiksi Kaapo Vanhatupa on osoittanut kauden mittaan olevansa kuin kotonaan kovissa peleissä, ja vieraiden Väinö Rahkoa ei voi koskaan laskea ulos avauksesta. Näitä vertailuja varten mennään kuitenkin eniten pelanneiden mukaan. Jan Heleniuksen panos joukkueelleen on valtava. Joukkueen nestoriin luotetaan niin vastaanotossa kuin vaikeiden pallojen hyökkäyksessä, ja varsinkin rauhallinen olemus on tarttuvaa. Japanilaisella virkaveli Takumi Kameyamalla tilanne on hyvin samanlainen, hieman keskivertoa lyhyemmällä varrella hyökkäyksessä joutuu välillä etsimään ratkaisuja. Molemmilta löytyy myös kokemusta kovista peleistä, Helenius on pelannut ulkomailla sekä maajoukkueessa, ja liigajoukkueissa aina isossa roolissa. Kameyamalla kokemusta on puolestaan Japanin kivikovasta liigasta.

Aleksi Hänninen ja Viktor Viljamaa ovat profiililtaan hyvin samanlaisia pelaajia. Molemmat ovat tottuneet koviin peleihin ja isoihin rooleihin juniorimaajoukkueissa, ja siirtymä liigatasolle on ollut yllättävänkin sujuva. Hirmuisen fysiikan, tekniikan ja pomppuvoiman omaavat nuorukaiset ovat vasta liigauransa alussa, mutta jo nyt hirmuisten pelaajanippujensa ehdotonta aatelia. Loukkaantumisista ja sairasteluista kärsinyt Hänninen on joutunut antamaan tilastoissa hieman tasoitusta, mutta kaksikon voimasuhteista nähdään parhaat taistelut vasta finaaleissa. Viljamaan vertailu Kaapo Vanhatupaan olisi vielä mielenkiintoisempaa, olihan kaksikko yhdessä Eelin ja Hurrikaanin libero Panu Salmijärven kanssa avainasemassa U19 MM-kisojen historiallisessa seitsemännessä sijassa Uzbekistanissa.

Passarin paikalla asetelma on isät vastaan pojat. Tällä kaudella peräti neljä kertaa peräkkäin kuukauden tähdistöön valitun Joel Laakson putki katkesi maaliskuussa, kun Mikko Eskon uran viimeinen kokonainen kuukausi johti hänen valintaansa kuukauden pelaajaksi ja sitä kautta tähdistöön. Laakso pelaa kuitenkin elämänsä kautta, kuten neljä viidestä mahdollisesta tähdistövalinnasta aukottomasti todistaa. Liigauransa liki 15 vuotta sitten aloittanut Jobu on pelannut sittemmin reilut 400 liigaottelua, joista yli 50 pudotuspeleissä. Toisella puolella verkkoa vastassa on loppukauden perusteella liigaotteluaan numero 34 pelaava, parin viikon päästä 18 vuotta täyttävä Eeli Kuukasjärvi. Juniorijoukkueissa kaiken mahdollisen voittanut Eeli on kylmäpäinen luonnonlapsi, joka tietää aina kentällä mitä tekee, ja lähteepä pallo vielä syöttöruudussakin kädestä parhaimmillaan jopa 110km/h. Liigatasolla Eeli on kuitenkin vielä noviisi. Aisaparina ja mentorina joukkueesta löytyy myös kapteeni Lasse Jäntti, joka on kokemuksessa lähempänä Laaksoa. Lasse on onnistunut kääntämään sisääntulolla enemmän kuin yhden pelin, joten vaihtopenkiltä löytyy joka tapauksessa laajuutta. Hurrikaanin kakkospassari Henri Hynnä on jäänyt joukkueessaan minimaaliselle vastuulle, mutta hoitanut tonttinsa tarvittaessa.

Keskitorjujan tontilla kentällä nähdään tuttuun tapaan sarjan parhaita pelaajia. Matthew Gentry on osoittautunut joukkueelleen todelliseksi kultakimpaleeksi, sen verran dominoivia esityksiä 25-vuotias ohiolainen on osoittanut niin syötössä, hyökkäyksessä kuin torjunnassa. Peliesityksillä johtamisessa samoja piirteitä on osoittanut vieraiden kapteeni Nuutti Niinivaara. Nuutti on esiintynyt myös maajoukkueen paidassa, ja on kotimaan kentillä ehdottomasti koko sarjan eliittiä omalla tontillaan. Ei olekaan ihme, että kaksikko löytyy yhdessä pudotuspelien torjuntatilaston keulilta, ja aivan kärkipäätä molemmat ovat myös hyökkäysten päättämisessä. Osan kaudesta valitettavan alaraajavamman takia missannut Juho Kaunisto ei suotta kuulu maajoukkueen vahvuuteen, ja on takaisin pelikuntoon kuntouduttuaan jälleen tehnyt tuhoisaa jälkeä. Kotijoukkueen Miikku Makkonen pelaa jälleen uutta elämänsä parasta kautta, mutta vertailu kärkikorin keskitorjujiin on vielä ehkä hieman aikaista. Tulevaisuuden huippupelaaja Miikku kuitenkin tulee olemaan vielä AC Oulun riveissä.

Liberon tontilla nähdään kovan työnteon ruumiillistumat molemmilla puolilla kenttää. Kotijoukkueen kaksikko Tatu Hakkarainen-Aleksi Mäkiluoma ei ole tottunut varastamaan huomiota, vaan molemmat painavat duunia niska limassa joka harjoituksessa ja joka pelissä minimaalisella mediahuomiolla, ja ovat molemmat joukkueelleen korvaamattomat soturit. Samaa voidaan sanoa myös vieraiden Panu Salmijärvestä, jonka omistautuminen lajille on jotain uskomatonta. Tänä vuonna sekä PROlibero-kilpailun että Kauden läpimurtopelaaja -tittelin voittanut Salmijärvi jättää kaiken ajasta kaikkensa kentälle, ja on päävalmentaja Kuoksan pelityylin ilmentymä. Molempien joukkueiden pelikirjat perustuvat siihen, että peliä jaksetaan jauhaa, ja etsiä tilaisuutta käyttää toisen joukkueen hetkellistä heikkoutta hyväksi, ja liberot ovat siinä pelissä avainroolissa.

Yksi tärkeä kaksintaistelu nähdään totta kai myös penkin päässä. Joukkueiden päävalmentajat ovat meritoituneita ja pitkän uran kotimaisen lentopallon eteen tehneitä velikultia, joiden vaikutus kotimaiseen lajikarttaan ylittää lajirajat ja uutiskynnykset pitkin maakuntia. Miesten Mestaruusliigassa ylivoimaisesti eniten otteluita luotsannut Olli Kuoksa on totta kai oululaisille tuttu näky Lentopalloseura Ettan paidasta, jossa valtaosa Ouskin yli 550 liigaottelun kokemuksesta kertyi 13 päävalmentajavuoden ajalta. AC Oulu Volleyn tilanne on tuttu myös Kuoksalle, joka aikoinaan aloitti päävalmentajauransa luotsaamalla Ettan 1-sarjasta liigaan. Myös tuolloin ensimmäinen kauden tarina oli kaunis, kun Etta voitti runkosarjan voittaneen Sampon pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella ja eteni lopulta liigan neljänneksi. Etta-aikojen huipennus oli keväällä 2019 saavutettu yllätyshopea, mutta mitaleiden tulo ei loppunut maisemanvaihdokseen. Tietynlainen kruunu valmennusuralle tuli, kun keväällä 2024 kaulaan ripustettiin kultaiset mitalit, eikä kylmäksi jättänyt varmastikaan alkuvuodesta voitettu ensimmäinen Suomen Cupin mestaruuskaan.

Virkaveli Sami Kurttilalla on hieman vähemmän otteluita liigajoukkueen peräsimessä, mutta jalometallin muodossa menestystä löytyy. Kolme Suomen mestaruutta, kolme Suomen Cupin kultaa, sekä saavutettu Mestareiden liigan lohkovaihe Valepan kanssa ensimmäisenä pohjoismaalaisena joukkueena kaudella 2017-18. Noista mitaleista Sami ei niin jauha, mutta tuota viimeistä rimpsua se jaksaa hokea. Myös Kurttilalle tilanne on tuttu. Liigakartalle tuotu uusi oululaisjoukkue menestyi hyvin ja eteni aina finaaleihin asti. Tuolloin kauden päätös oli kultainen, mutta uuden seuran taru lopulta lyhytikäinen, noista soisi tällä kertaa toteutuvan vain ensimmäisen. Ouluseutu Urheiluakatemian lajivalmentajana elämäntyönsä tehnyt Kurttila ja Olli Kuoksa ovat siviilissä hyviä ystäviä, mitä ei uskoisi millään kun katsoo herroja ottelun tiimellyksessä. Tulisieluiset valmentajat vaativat pelaajiltaan paljon mutta niin myös itseltään ja valmentajiltaan, joten räiskyvää tunnetta ei tule pelistä puuttumaan, varsinkaan kun panoksena on ei enempää eikä vähempää kuin Suomen mestaruus.

Toisen ja kolmannen finaaleihin myytiin ennakkoon 1200 lippua per ottelu, ja ne myytiin loppuun parissa päivässä. Ennakkoon lippuja ei siis enää voi ostaa, joten jos lippua ei vielä ole, varmista paikkasi hallissa saapumalla paikalle hyvissä ajoin. Ovella lippujen hinnat ovat aikuisille 26€, erityisryhmille 21€ ja alle 18-vuotiaille lapsille 12€. Sylissä istuvat lapset pääsevät otteluun veloituksetta. Halli täytetään saapumisjärjestyksessä, joten varmista istumapaikka saapumalla hyvissä ajoin. Lisätietoa ottelutapahtumasta ja sen järjestelyistä löydät täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

Toukokuun 24. päivä 2025. Lauantai. Noin seitsemän viikkoa 1-sarjan finaalin jälkeen, jossa Kuortaneen Valmennuskeskuksen Murikat oli voittanut, toista kertaa peräkkäin, Oulun Kiskon joukkueen, ja tehnyt tyhjiksi organisaation suunnitelmat pelata tiensä lentopallon Mestaruusliigaan. Entinen Kisko Marketing Department, nykyinen ACO Marketing, istuu kädet täristen kauan sitten jäähtyneet kahvit edessään juttelemassa hermostuneesti ja odottamassa puhelua toimitusjohtaja Jani Kotikankaalta, joka vietti lauantainsa Akaalla toimistolla. Kolea lauantaiaamu sai toivotunlaisen täyttymyksen, kun muutamaa kuukautta aiemmin AC Oulun monilajiseuraan liittynyt ja AC Oulu Volleyksi virallisesti muuttunut seura oli raivannut tiensä Oulun paikallissarjasta Mestaruusliigaan, voittamatta ainoatakaan finaalisarjaa. Kiitos muuten joukkueen Art Director Akusti Kariselle inspiraatiosta tämän ultimaattisen eepoksen nimeen.

Kukapa olisi tuona keväänä jaksanut uskoa, että 11 kuukautta myöhemmin joukkueeseen olisi hankittu lähes vuosisadan verran valmennuskokemusta ja kaksi ulkomaalaisvahvistusta jotka osoittautuisivat myöhemmin sarjan kärkipään vahvistuksiksi. Kasattu kilpailukykyinen joukkue, joka ei ylpeile nimillä, vaan arvostaa kovaa työntekoa, omistautumista ja yhteishenkeä. Voitettu sarjan ensimmäinen kotiottelu yli tuhannen katsojan edessä. Voitettu debyyttikaudella sarjan kestomenestyjiä oikealla ja vasemmalla. Voitettu runkosarjassa enemmän otteluita kuin hävitty, ja muutamasta ohipelistä huolimatta sijoituttu lopputuloksissa kolmanneksi. Pudotettu viime vuonna välieriin edennyt Tiikerit puolivälierissä suoraan kolmessa ottelussa. Sysätty hallitseva mestari tylysti pronssiotteluun, ja edetty sensaatiomaisen kauden päätteeksi Mestaruusliigan finaaleihin kautta suvereenisti hallinnutta Hurrikaani-Loimaata vastaan. Rikottu yleisöennätys yleisöennätyksen perään. Myyty Mestaruusliigan kolmanneksi isoin kotiareena loppuun. Myyty kaksi ensimmäistä kotifinaalia loppuun jo ennakkoon. Organisaation ulkopuolella tuskin kovinkaan moni olisi tähän kaikkeen uskonut, eikä sisälläkään usko ole varmasti aina ollut vankkumatonta. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan, finaalien kynnyksellä.

AC Oulu Volleyn kausi on ollut sanalla sanoen melkoinen tuhkimotarina. Sarjanousijoiden osakkeet eivät lajista tai sarjatasosta riippumatta ole kovin korkealla, joten myös seura itse lähti kauteen maltillisin tavoittein. Mestaruusliigan aloitustilaisuudessa viime syksynä joukkueen päävalmentaja Sami Kurttila ja kapteeni Lasse Jäntti ilmoittivat joukkueen viralliseksi tavoitteeksi pudotuspelipaikan. Yhdeksän joukkueen sarjassa, josta kahdeksan parasta eteenee pudotuspeleihin, tämä tarkoittaisi siis yhden joukkueen jättämistä taakse. Odotuksia siis hillittiin tarkoituksella, vaikka täynnä tarmoa olevan nuoren ja iskukykyisen joukkueen potentiaali tiedettiin. Joukkue kasattiin yhtenäisellä johtoajatuksella, pääpaino oman alueen junioreissa ja tutuissa pelaajissa. Ensimmäinen hankinta oli jo aikoinaan Ettassa vakuuttanut, viime kaudella joukkueensa sensaatiopronssille johdattanut kotiinsa palaava Jan Helenius. Kapteeni Jäntin jatko oli helppo jatko samassa tuttuuden hengessä.

Joukkuetta kasattiin oman alueen junioreista; Eeli Kuukasjärvi, Kaapo Vanhatupa, Aleksi Hänninen ja Miikku Makkonen ovat kulkeneet juniorimaajoukkueputken läpi pelaten samalla Oulun alueen seurajoukkueissa, joten nelikolle oli selkeää lätkäistä heti kärkeen vähintään kahden vuoden pahvit. Parkkisen veljeksistä Otto on niin ikään kestomenestyjä Kempeleen Lentopallon juniorijoukkueissa ja kokemusta oli jo ennen kautta myös miesten peleistä. Vanhempi veljes Veeti puolestaan oli organisaatiolle tuttu jo Oulun Kiskon ajoilta, jolloin miekkonen teki 1-sarjassa tuhoisaa jälkeä. Tuttu mies oli myös Janne Marttila, joka saatteli joukkueen viime kaudella senttien päähän 1-sarjan mestaruudesta, ja sai kuin saikin palkintonsa, kun joukkue loppujen lopuksi nousi liigaan.

Seuraavat hankinnat olivat jo reippaasti Mestaruusliigasta kokemusta hankkineet ahkerat ja tinkimättömät treenaajat, liberot Aleksi Mäkiluoma ja Tatu Hakkarainen, sekä keskitorjuja Atte Rissanen. Valmennus arvosti tulevan kauden joukkuetta rakentaessaan tähtistatusta enemmän kykyä pelata joukkueelle, ahkeruutta, nöyryyttä, omistautumista yhteiselle tavoitteelle, sekä saumatonta yhteishenkeä. Kaikkia tontteja ei kuitenkaan ollut mahdollista täyttää kotimaan rajojen sisäpuolelta, joten valmennuskolmikko Sami Kurttila-Kari Raatikainen-Kari Seppä saivat yhdessä urheilutoimenjohtaja Tomi ”Peto” Kurosen kanssa viettää monia unettomia öitä katsellessa videoita, soitellessa ulkomaille ja yrittäessä löytää AC Oulu Volleyn historian ensimmäiset ulkomaalaisvahvistukset. Lopulta mätsit löytyivät Libanonin liigasta siirtyneestä kanadalais-jamaikalaisesta hakkurista Samuel Jackmanista, sekä Lincolnin yliopistosta Yhdysvalloista ensimmäiselle ammattilaiskaudelleen kotimaansa ulkopuolelle siirtyvästä Matthew Gentrystä.

Kausi on sujunut odotuksiin nähden hyvin, tuskin kovin moni osasi kauden alussa veikata että kun jäljellä on enää kaksi joukkuetta, me oltaisiin toinen niistä. Kauden alku oli tietynlainen hyppy tuntemattomaan, uusi ympäristö eikä mukana kuitenkaan kovin paljoa kokemusta Mestaruusliigasta ollut. Kauden alku sujui hyvin, vuodenvaihteessa oli pikku notkahdus mutta runkosarjan loppuun kasattiin hienosti rivimme. Näihin sitä aina tähdätään, että kausi on nousujohteinen, minimoidaan omia heikkouksia ja kehitetään vahvuuksia. Kevät on aina joukkueurheilijan parasta aikaa, ollaan hienosti hoidettu homma kotiin altavastaajan asemasta. Tämä on kuitenkin pitkä matka ja vielä kesken, lottovoittoja ei jaeta kesken sarjan vaan tähtäin on aina niissä viimeisissä peleissä.

– Sami Kurttila, AC Oulu Volleyn päävalmentaja

AC Oulu Volleyn vastus tulee olemaan jälleen kivikova. Hurrikaani-Loimaa on hallinnut Mestaruusliigakautta 2025-26 suvereenisti, ja on hävinnyt tällä kaudella vain kolme ottelua. Runkosarjan kärkikamppailussa joulukuun puolivälissä Akaa-Volley nipisti 3-2 -voiton, ja toinen tappio tuli heti perään maaliskuun puolivälissä Ouluhallilla, kun tuleva finaalivastustaja AC Oulu aiheutti loimaalaisille kauden ainoan nollan sarjapisteen illan. Suomen Cupissa pelkillä voitoilla mestaruuteen seilannut Hurrikaani taipui puolivälierien toisessa ottelussa vieraskentällä TUTO Volleylle pitkän kaavan mukaan, mutta sen jälkeen jälki on ollut kliinistä. Ensimmäinen välierä Savoa vastaan venyi viidenteen erään, mutta sitä lukuunottamatta keltapaidat ovat painaneet tauluun pelkkiä erävoittoja.

Ottelusarja on jälleen täynnä mielenkiintoisia taistelupareja. Kotijoukkueen Samuel Jackman on äitynyt alun käynnistysvaikeuksien jälkeen hirmuiseen lentoon, ja onkin hakannut pudotuspelien toiseksi eniten pisteitä. Kaukana takana ei tule virkaveli Eetu Häyrinenkään, mutta kolmannella sijalla pistepörssissä majaileva Häykkä on pisteissä laskettuna kärkikaksikkoa Ropponen-Jackman 24 pistettä perässä. Jackmanin syöttö vaihdettiin valmennusjohdon taktiikkakirjassa paremmin vastustajan vastaanottoon purevaan leijasyöttöön, kun taas Häyrisellä on joukkueenjohdon lupa täräyttää hirmuista hyppysyöttöään. Mandaattia kannattelee runkosarjan ässätilaston kolmossija sekä pudotuspelien ässätilaston jaettu kakkossija, vaikka ässäsyöttöjen määrä ei läheskään kaikkea kerro syötön merkityksestä joukkueelle. Kummankin puolen pajavasaroiden vahvuudet ovat hyökkäyspelissä, ja molemmat ovat paitsi voimakkaita lyöjiä, myös tarvittaessa omaavat monipuolisen kikkapankin, jos täysillä lyöminen ei ole vaihtoehto. Jackmanin yksilöllinen vahvuus on valtava fysiikka ja ponnistuskorkeus, kun taas Häyrisen vahvuudet ovat pään sisällä ja syöttöruudussa. Keskinäistä paremmuutta on vaikea etukäteen sanoa, tämä taistelu ennen finaaleita mielestäni tasan.

Yleispelaajan tonteilla taisteluparit voisi oikeastaan vetää kummin päin vain, mutta pelaajatyyppien ja kokemuksen perusteella parit ovat tässä yhteydessä Jan Helenius-Takumi Kameyama ja Aleksi Hänninen-Viktor Viljamaa. Tässä samalla tulee vähän spekuloitua aloituskuusikoita, molemmilta joukkueilta löytyy yleispelaajan paikalle myös varteenotettavia muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi Kaapo Vanhatupa on osoittanut kauden mittaan olevansa kuin kotonaan kovissa peleissä, ja vieraiden Väinö Rahkoa ei voi koskaan laskea ulos avauksesta. Näitä vertailuja varten mennään kuitenkin eniten pelanneiden mukaan. Jan Heleniuksen panos joukkueelleen on valtava. Joukkueen nestoriin luotetaan niin vastaanotossa kuin vaikeiden pallojen hyökkäyksessä, ja varsinkin rauhallinen olemus on tarttuvaa. Japanilaisella virkaveli Takumi Kameyamalla tilanne on hyvin samanlainen, hieman keskivertoa lyhyemmällä varrella hyökkäyksessä joutuu välillä etsimään ratkaisuja. Molemmilta löytyy myös kokemusta kovista peleistä, Helenius on pelannut ulkomailla sekä maajoukkueessa, ja liigajoukkueissa aina isossa roolissa. Kameyamalla kokemusta on puolestaan Japanin kivikovasta liigasta.

Aleksi Hänninen ja Viktor Viljamaa ovat profiililtaan hyvin samanlaisia pelaajia. Molemmat ovat tottuneet koviin peleihin ja isoihin rooleihin juniorimaajoukkueissa, ja siirtymä liigatasolle on ollut yllättävänkin sujuva. Hirmuisen fysiikan, tekniikan ja pomppuvoiman omaavat nuorukaiset ovat vasta liigauransa alussa, mutta jo nyt hirmuisten pelaajanippujensa ehdotonta aatelia. Loukkaantumisista ja sairasteluista kärsinyt Hänninen on joutunut antamaan tilastoissa hieman tasoitusta, mutta kaksikon voimasuhteista nähdään parhaat taistelut vasta finaaleissa. Viljamaan vertailu Kaapo Vanhatupaan olisi vielä mielenkiintoisempaa, olihan kaksikko yhdessä Eelin ja Hurrikaanin libero Panu Salmijärven kanssa avainasemassa U19 MM-kisojen historiallisessa seitsemännessä sijassa Uzbekistanissa. Yleispelaajien tontin laskisin kallistuvan karvan verran Hurrikaanin puolelle tähänastisten esitysten perusteella, mutta iso ei ero ole, ja päivän vireellä on valtava merkitys.

Passarin paikalla asetelma on isät vastaan pojat. Viime kauden päätteeksi kaksi kertaa ja tällä kaudella peräti neljä kertaa peräkkäin kuukauden tähdistöön valitun Joel Laakson putki katkesi maaliskuussa, kun Mikko Eskon uran viimeinen kokonainen kuukausi johti hänen valintaansa kuukauden pelaajaksi ja sitä kautta tähdistöön. Laakso pelaa kuitenkin elämänsä kautta, kuten neljä viidestä mahdollisesta tähdistövalinnasta aukottomasti todistaa. Korson Vedossa liigauransa liki 15 vuotta sitten aloittanut Jobu on pelannut sittemmin yli 400 liigaottelua, joista yli 50 pudotuspeleissä. Toisella puolella verkkoa vastassa on loppukauden perusteella liigaotteluaan numero 34 pelaava, parin viikon päästä 18 vuotta täyttävä Eeli Kuukasjärvi. Juniorijoukkueissa kaiken mahdollisen voittanut Eeli on tottunut vastuuseen, onhan hän ollut aloittava passari kaikessa maajoukkueesta lähtien E-junioreista ylöspäin. Kylmäpäinen luonnonlapsi tietää aina kentällä mitä tekee, ja lähteepä pallo vielä syöttöruudussakin kädestä parhaimmillaan jopa 110km/h. Liigatasolla Eeli on kuitenkin vielä noviisi. Aisaparina ja mentorina joukkueesta löytyy myös kapteeni Lasse Jäntti, joka on kokemuksessa lähempänä Laaksoa. Lasse on onnistunut kääntämään sisääntulolla enemmän kuin yhden pelin, joten vaihtopenkiltä löytyy joka tapauksessa laajuutta. Hurrikaanin kakkospassari Henri Hynnä on jäänyt joukkueessaan minimaaliselle vastuulle, joten materiaalin leveyden vuoksi kääntäisin passariosaston hiuksenhienosti AC Oulu Volleyn eduksi.

Keskitorjujan tontilla kentällä nähdään tuttuun tapaan sarjan parhaita pelaajia. Matthew Gentry on osoittautunut joukkueelleen todelliseksi kultakimpaleeksi, sen verran dominoivia esityksiä 25-vuotias ohiolainen on osoittanut niin syötössä, hyökkäyksessä kuin torjunnassa. Peliesityksillä johtamisessa samoja piirteitä on osoittanut vieraiden kapteeni Nuutti Niinivaara, joten muodostetaan tästä kaksikosta taistelupari. Nuutti on esiintynyt myös maajoukkueen paidassa, ja on kotimaan kentillä ehdottomasti koko sarjan eliittiä omalla tontillaan. Ei olekaan ihme, että kaksikko löytyy yhdessä pudotuspelien torjuntatilaston keulilta, ja aivan kärkipäätä molemmat ovat myös hyökkäysten päättämisessä. Syöttöpelissä Gentry on napsun verran edellä, mutta puolestaan toisesta parista Juho Kaunisto on syötössä selkeästi etevämpi. Osan kaudesta valitettavan alaraajavamman takia missannut Kaunisto ei suotta kuulu maajoukkueen vahvuuteen, ja on takaisin pelikuntoon kuntouduttuaan jälleen tehnyt tuhoisaa jälkeä. Kotijoukkueen Miikku Makkonen pelaa jälleen uutta elämänsä parasta kautta, mutta vertailu kärkikorin keskitorjujiin on vielä ehkä hieman aikaista. Tulevina kausina Miikku haastaa kuitenkin tosissaan pelaajaa kuin pelaajaa. Tämä tontti kallistuu hienoisesti Hurrikaanin puolelle.

Liberon tontilla nähdään kovan työnteon ruumiillistumat molemmilla puolilla kenttää. Kotijoukkueen kaksikko Tatu Hakkarainen-Aleksi Mäkiluoma ei ole tottunut varastamaan huomiota, vaan molemmat painavat duunia niska limassa joka harjoituksessa ja joka pelissä minimaalisella mediahuomiolla, ja ovat molemmat joukkueelleen korvaamattomat soturit. Samaa voidaan sanoa myös vieraiden Panu Salmijärvestä, jonka omistautuminen lajille on jotain uskomatonta. Tänä vuonna sekä PROlibero-kilpailun että Kauden läpimurtopelaaja -tittelin voittanut Salmijärvi jättää kaiken ajasta kaikkensa kentälle, ja on päävalmentaja Kuoksan pelityylin ilmentymä. Molempien joukkueiden pelikirjat perustuvat siihen, että peliä jaksetaan jauhaa, ja etsiä tilaisuutta käyttää toisen joukkueen hetkellistä heikkoutta hyväksi, ja liberot ovat siinä pelissä avainroolissa. Salmijärvi on kuitenkin roolissaan Hurrikaanissa ainakin nimellisesti yksin, kun virkaveljet verkon toisella puolella ovat kaksikko. Tästä syystä ja jälleen kerran materiaalin leveydestä jankuttaakseni, liberon tontilla pientäkin pienempi etu AC Oululle.

Yksi tärkeä kaksintaistelu nähdään totta kai myös penkin päässä. Joukkueiden päävalmentajat ovat meritoituneita ja pitkän uran kotimaisen lentopallon eteen tehneitä velikultia, joiden vaikutus kotimaiseen lajikarttaan ylittää lajirajat ja uutiskynnykset pitkin maakuntia. Miesten Mestaruusliigassa ylivoimaisesti eniten otteluita luotsannut Olli Kuoksa on totta kai oululaisille tuttu näky Lentopalloseura Ettan paidasta, jossa valtaosa Ouskin yli 550 liigaottelun kokemuksesta kertyi 13 päävalmentajavuoden ajalta. AC Oulu Volleyn tilanne on tuttu myös Kuoksalle, joka aikoinaan aloitti päävalmentajauransa luotsaamalla Ettan 1-sarjasta liigaan. Myös tuolloin ensimmäinen kauden tarina oli kaunis, kun Etta voitti runkosarjan voittaneen Sampon pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella ja eteni lopulta liigan neljänneksi. Etta-aikojen huipennus oli keväällä 2019 saavutettu yllätyshopea, mutta mitaleiden tulo ei loppunut maisemanvaihdokseen. Tietynlainen kruunu valmennusuralle tuli, kun keväällä 2024 kaulaan ripustettiin kultaiset mitalit, eikä kylmäksi jättänyt varmastikaan alkuvuodesta voitettu ensimmäinen Suomen Cupin mestaruuskaan. Kuoksa on ollut hyvin avoin tavoitteistaan valmentaa joskus Suomen maajoukkuetta, eikä allekirjoittanut ainakaan osaisi kuvitella parempaa ihmisyksilöiden valmentajaa kuin vanha kunnon Lätty.

Virkaveli Sami Kurttilalla on hieman vähemmän otteluita liigajoukkueen peräsimessä, mutta jalometallin muodossa menestystä löytyy. Kolme Suomen mestaruutta, kolme Suomen Cupin kultaa, sekä saavutettu Mestareiden liigan lohkovaihe Valepan kanssa ensimmäisenä pohjoismaalaisena joukkueena kaudella 2017-18. Noista mitaleista Sami ei niin jauha, mutta tuota viimeistä rimpsua se jaksaa hokea. Myös Kurttilalle tilanne on tuttu. Liigakartalle tuotu uusi oululaisjoukkue menestyi hyvin ja eteni aina finaaleihin asti. Tuolloin kauden päätös oli kultainen, mutta uuden seuran taru lopulta lyhytikäinen, noista soisi tällä kertaa toteutuvan vain ensimmäisen. Ouluseutu Urheiluakatemian lajivalmentajana elämäntyönsä tehnyt Kurttila ja Olli Kuoksa ovat siviilissä hyviä ystäviä, mitä ei uskoisi millään kun katsoo herroja ottelun tiimellyksessä. Tulisieluiset valmentajat vaativat pelaajiltaan paljon mutta niin myös itseltään ja valmentajiltaan, joten räiskyvää tunnetta ei tule pelistä puuttumaan, varsinkaan kun panoksena on ei enempää eikä vähempää kuin Suomen mestaruus.

Olemme Ollin kanssa siviilissä hyviä ystäviä. Arvostan häntä kovasti niin ystävänä kuin valmentajana, ja uskon että tunne on molemminpuolinen. Työ on työtä ja kentällä ei olla kavereita, mutta kun peli loppuu niin palaamme taas vanhoiksi ystäviksi.

– Sami Kurttila, AC Oulu Volleyn päävalmentaja

Varmuudella AC Oulu Volley tuo organisaatiolle AC Oulun historian ensimmäisen SM-mitalin, mutta minkä värisen? Pystyykö AC Oulu Volley peittoamaan massiivisen ennakkosuosikki Hurrikaani-Loimaan? Se selviää seuraavan kahden viikon aikana. Ensimmäisen kerran otellaan Loimaan liikuntahallilla sunnuntaina 26.4. kello 17.00 alkaen, ja tuota ottelua pääsette seuraamaan kisakatsomossa Kastellin monitoimitalon auditoriossa kello 16.00 alkaen, tervetuloa kaikki halukkaat! Seuraavat ottelut pelataan Ouluhallilla tiistaina 28.4. klo 18.00 ja heti perään keskiviikkona 29.4. klo 18.30, huomaa eri alkamisajat. Ensimmäisen kerran SM-kulta voi teoriassa olla katkolla Loimaalla lauantaina 2.5. klo 17.00. Tarvittaessa viides ottelu pelataan heti sunnuntaina 3.5. klo 17.00, kuudes Oulussa keskiviikkona 6.5. klo 18.30, ja mestari ratkeaa viimeistään perjantaina 8.5. klo 18.30 alkavassa ottelussa.

Toisen ja kolmannen finaaleihin myytiin ennakkoon 1200 lippua per ottelu, ja ne myytiin loppuun parissa päivässä. Ennakkoon lippuja ei siis enää voi ostaa, joten jos lippua ei vielä ole, varmista paikkasi hallissa saapumalla paikalle hyvissä ajoin. Ovella lippujen hinnat ovat aikuisille 26€, erityisryhmille 21€ ja alle 18-vuotiaille lapsille 12€. Sylissä istuvat lapset pääsevät otteluun veloituksetta. Halli täytetään saapumisjärjestyksessä, joten varmista istumapaikka saapumalla hyvissä ajoin. Lisätietoa ottelutapahtumasta ja sen järjestelyistä löydät täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

Niinhän siinä kävi sitten pitkän kaavan kautta, että toisen Mestaruusliigan finalistin metsästys jatkuu vielä ainakin kuudennen pelin verran. Akaan kotitappiota avausottelussa on seurannut peräkkäisten päivien pelit ensin Oulussa ja nyt loppuviikosta Akaalla, joiden ensimmäiset on voittanut AC Oulu ja jälkimmäiset Akaa-Volley. Onnistutaanko Ouluhalli lopultakin myymään viimeistä penkkiä myöten loppuun, jolloin ACO:n markkinointiosasto joutuisi tosissaan miettimään seuraavien otteluiden puitteita? Ja ennen kaikkea, onnistuuko AC Oulu Volley valloittamaan heti seurahistorian ensimmäisellä kaudella finaalipaikan pauhaavan kotiyleisön edessä, vai joudutaanko finalisti hakemaan siitä legendaarisesta game sevenistä Akaalla? Maanantaina 20.4. Ouluhallilla pilliin puhalletaan klo 18.00, ja Hurrikaani-Loimaan finaalivastustaja sekä Savo Volleyn vastustaja pronssimittelöön selviävät viimeistään keskiviikkona 22.4. klo 18.00 alkaen.

Kovinkaan suuria jorinoita sarjan kuudenteen peliin ei enää kaivata. Molempien joukkueiden vahvuudet ovat molempien joukkueiden valmentajien tiedossa, eikä kovinkaan suuria muutoksia kummankaan pelitapaan ole mahdollista tai edes tarpeellista tehdä. Kuten viimeistään perjantai-illan koitos Akaalla osoitti, ero joukkueiden välillä on minimaalinen, ja päivän vireystila voi olla tulevana lauantaina jopa koko sarjan ratkaiseva asia.

Verkon molemmin puolin on pudotuspelien selkeästi kovakuntoisimmat hakkurit. Koko pudotuspeleissä ylivoimaisesti eniten pisteitä latonut kaksikko Antti Ropponen-Samuel Jackman ovat avainasemassa molempien joukkueiden pelissä. Ropposen teholukemat välieräsarjasta ovat 76/+31, hieman alle 42%:n teholla ja höystettynä neljällä ässäsyötöllä. Ihme kyllä, Ropposen torjuntaan ei ole välierissä tarttunut vielä ainoatakaan vastustajan lyöntiä. Virkaveli Jackmanin vastaavat teholukemat ovat 84/+26 ja 44%, 1 ässä ja 4 torjuntaa. Molempien sarjaan mahtuu myös vaikeampia pelejä, Akaa-Volleyn suvereenissa esityksessä viime sunnuntaina Jackman jäi tehotilastossa nollille 11 tehdyllä pisteellä, sarjan neljäs peli puolestaan näki Ropposen painuvan pakkaselle ja sitä kautta vaihtopenkin puolelle.

Myös yleispelaajat ovat molemmissa joukkueissa sitä kaliiberia, että mitä kovempia pelejä pelataan, sitä kovempi esitys lyödään pöytään. Kotijoukkueen Jan Helenius johdatteli viime kaudella TUTO Volleyn yllätyspronssille, ja vastaavanlaisia elkeitä loukkaantumiset taakse jättänyt Jansku on esittänyt myös tällä kaudella. Tehot 61/+28, 40% hyökkäys ja 56% vastaanotto eivät ole ihan puolivälieräsarjan kaltaisia lukemia, mutta ehkäpä ne kaikista tärkeimmät pelit ovat vielä tulossa. Vierasjoukkueessa kokeneita sotaratsuja riittää yleispelaajan paikoillekin vielä kaksi, kun Sakari Mäkinen (62/+19, 35% hyökkäys ja 38% vastaanotto), ja Niklas Seppänen (47/+32, 47% hyökkäys ja 63% vastaanotto) alkavat vasta lämpenemään.

Yksi etukäteen kiinnostavimmista kaksintaisteluista on ollut Kuukasjärven veljesten välillä. Eeli on pääpiirteittäin vallannut aloittavan passarin paikan, mutta Akaa-Volleyn paidassa aiemmin SM-hopeaa ansainnut Lasse Jäntti on myös osoittanut kykenevänsä kääntämään vaikeita pelejä omalla panoksellaan. Aiemmin tällä viikolla miesten isoon maajoukkuerinkiin valittu, vasta parin viikon päästä 18 vuotta täyttävä Eeli on jo ikäisekseen huikean kypsä passari, ja kokemusta löytyy jo vuosien ajalta isoista peleistä. Kokemuksen arvoa ei kuitenkaan kovimpien painepelien alla vähätellä yhtään. Isoveli Villeltä löytyy jo parin vuoden ajalta enemmän kokemusta ylimmältä sarjatasolta, mutta välieräsarja on ollut syöttöpelin osalta sysimusta. Villen syötöistä peräti 55% on ollut virheitä, ja varsinkin viimeisimmässä otatuksessa Akaalla 14 syötöstä yhdeksän päätyi rajojen ulkopuolelle.

Viime peleissä isoon arvoon on noussut myös keskipelin sujuvuus. Elämänsä kevättä pelaavan Miikku Makkosen ja yhden sarjan parhaista ulkomaalaishankinnoista Matthew Gentryn muodostaman AC Oulu Volleyn keskikaistan kovuus on ollut selvää jo pitkään, mutta vieraiden nuorisoketju Lauri Ahvenjärvi-Aaro Paananen on noussut aivan uudelle tasolle. Varsinkin junnumaajoukkuekaverinsa Eelin tapaan aikuisten maajoukkuerinkiin valittu Ahvenjärvi on ottanut valtaisan stepin pääsarjatasolle, eikä pitkäaikaisemman maajoukkuemies Antti Taposen pelipaikka ole enää ilman loukkaantumisiakaan mikään selviö.

Vastanottopelissä etu on sataprosenttisesti vierasjoukkue Akaan puolella. Sarjan ylivoimaisesti parhaat vastaanottajat, libero Kandai Goto, ja erityisesti niin ikään maajoukkuerinkiin valittu Oskari Sarajärvi, ovat nostaneet palloa kulhoon yli 70%:n tarkkuudella, Sarajärvi vieläpä lähes 80%. Viiden kärkeen kun vielä mahtuu Sakari Mäkinenkin, on todella vaikea löytää minkäänlaista heikkoa lenkkiä akaalaisten hihaosastosta. Akaa on ollut joka ottelussa valovuosia edellä vastaanotossa, mikä näkyy eittämättä isäntien syöttöpelissä. Koko välieräsarjaan AC Oulu Volley on syöttänyt 449 kertaa, joista 92 syöttöä on päättynyt virheeseen. Toisin sanoen joka viides kotijoukkueen syötöistä on ollut virheitä, joka selittyy vahvasti Akaan kivikovan vastaanoton rikkomiseen. Toisaalta, vierasjoukkue on syöttänyt yhteensä 455 kertaa, ja virheitä on 96 kappaletta eli 21%. Toisin sanoen vieraiden syöttö on ollut vielä isäntiäkin enemmän hukassa, mutta toisaalta se on johtanut huomattavasti alempaan vastaanottoprosenttiin vihulaisen puolella.

Torjunta-puolustus on ollut välieräsarjan kantava teema. Se joukkue, joka on ollut valmiimpi pistämään kroppaa likoon ja ryynäämään palloa eloon, on ollut vahvoilla. Pienetkin vaimennukset torjunnassa ovat tärkeitä, kun hyökkäysten taso on näin laadukasta. Päävalmentaja Sami Kurttilan filosofiaan liittyy kärsivällisyys ja paikkojen etsiminen. Jos sopivaa väliä, aukkoa tai paikkaa ei löydy, pelaa itsellesi ja joukkueellesi lisää aikaa ja kosketuksia. Jossain vaiheessa se mahdollisuus aukeaa, ja silloin isketään säälimättä.

Kurttilan sanoin, vaikka kotijoukkue johtaakin välieräsarjaa, on ACO silti vielä altavastaaja koko sarjaa ajatellen. Pelaajamateriaali ja kokemus kovista peleistä antavat Akaalle selkeän edun voittaa vaikka kolme peliä peräkkäin, ja painella takamatkaltakin vielä uusimaan viime kauden finaalipaikan. Kotijoukkueen täytyy esittää parastaan kotiyleisön edessä, jotta ratkaisua ei tarvitsisi viedä takaisin Akaa-areenaan. Kävi välieräsarjassa ja sitä seuraavissa otteluissa miten tahansa, on tuore liigajoukkue AC Oulu Volley osoittanut kuuluvansa täysin vastaansanomattomasti korkeimmalle liigatasolle, eikä ainoastaan pärjäämään, vaan aidosti taistelemaan mitaleista. Nelinumeroiset katsojamäärät ja jatkuvasti rikkoontuvat ennätykset kertovat myös siitä, että tuotteelle on Oulun alueella tilausta. Jos ja kun Ouluhalli käy tulevana maanantaina pieneksi, aletaan ACO:n markkinointiryhmässä tehdä liikkuja kauden viimeisiä pelejä silmälläpitäen.

Varmista paikkasi hyvissä ajoin varmasti liitoksistaan repeävän Ouluhallin lehtereiltä tästä linkistä. Ennakkolippujen hinnat ovat aikuisilta 20€, alennusryhmiltä 16€ ja alle 18-vuotiailta lapsilta 10€. Sylissä istuvat lapset pääsevät otteluun veloituksetta. Ovella liput ovat pari euroa kalliimpia, joten suosithan lippukauppaa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Saatavilla myös VIP-lippuja hintaan 60€, saatavilla ainoastaan ennakkomyynnistä. Lisätietoa ottelutapahtumasta ja sen järjestelyistä löydät täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

AC Oulu Volleyn debyyttikausi lentopallon miesten Mestaruusliigassa vie niin sanotusti päätyyn asti. Paikka välierissä avautui kaatamalla Kokkolan Tiikerit vakuuttavasti 3-0, joten Ouluhallilla pelataan tänä keväänä mitaleista. Välieräsarja avataan torstaina 9.4. Akaa-Areenalla, ja viikonloppuna mitellään Oulussa tuplapelin merkeissä. Sekä lauantaina 11.4. että sunnuntaina 12.4. pelit aloitetaan klo 18.00. Oulussa on nähty tiheään tällä kaudella yli tuhannen hengen yleisöjä, joten joko välierävaiheessa nähtäisiin loppuunmyyty Ouluhalli?

AC Oulu oli tappiolla ensimmäistä puolivälieräänsä vielä lukemin 1-2, mutta voitti sen jälkeen kahdeksan erää lentopalloa putkeen, joten paikka neljän parhaan joukossa voidaan sanoa tulleen ansaitusti. Vierasjoukkue Akaa-Volley ei myöskään tuhlannut aikaa ennen KyKy-Betsetin lähettämistä kesälomalle, vaan teki sen niin ikään suoraan kolmessa ottelussa. Molemmat pelasivat viimeiset puolivälieränsä aprillipäivänä, joten molemmilla on takanaan kahdeksan päivän tauko ennen ensimmäistä välierää.

Playoffeihin pääsy oli meille kauden alussa hyvä perustavoite. Puolivälieristä jatkoon pääsy ja välierät on hieno saavutus, sarjanousijaksi meidän joukkue on tehnyt hienoa työtä.

-Sami Kurttila, AC Oulu Volleyn päävalmentaja

Välieräsarjaan ennakkosuosikista ei ole epäselvyyttä, kun kolmesssa viimeisimmässä Mestaruusliigan finaalissa pelannut Akaa-Volley ei ole antanut liiganousijalle vielä pistettäkään. Kauden ensimmäisissä otteluissa syyskaudella ACO pystyi ottamaan niin kotonaan kuin vieraissa erät hallitsevalta mestarilta, mutta kevätkaudella tuore Cupin hopeamitalisti ei enää antanut sitäkään vähää siimaa. Vaikka joukkueiden sijoitukset runkosarjassa olivat näennäisen lähekkäiset toinen ja kolmas, oli ero todellisuudessa 26 sarjapisteen suuruinen. Ero runkosarjan lopulta selvästi voittaneen Hurrikaanin ja Akaan välillä oli yhdeksän pistettä, sekä AC Oulun ja neljänneksi sijoittuneen VaLePan välillä vain viisi. Vertailun vuoksi AC Oulun ero viimeiseen pudotuspelipaikkaan eli kahdeksanteen sijaan oli 23 pistettä.

Molempien joukkueiden sarja pudotuspeleistä on vielä puhdas, joten onko Akaa-Volley ensimmäinen joukkue, joka kaataa AC Oulu Volleyn pudotuspeleissä? Viimeisen kymmenen ottelun otannalla molempien joukkueiden kuntokäyrä on vahvasti ylöspäin, Akaa on hävinnyt niistä vain yhden ja ACO:kin vain kolme. Viimeiset viisi otteluaan molemmat ovat voittaneet, joten Ouluhallilla nähdään kahden pelin ajan huippukuntoiset joukkueet.

Juuri joukkueen kanssa treeneissä puhuttiin, että kolmen pelaajan valinta liiga tähdistöön on hieno juttu, mutta se on enemmän kuin vain noiden kolmen pelaajan saavutus. Vaaditaan koko joukkueen 14 pelaajaa ja heidän panos meidän arkeen, että tuollaiset saavutukset ovat mahdollisia. Valinnat olivat hieno palkinto koko joukkueelle, eivätkä vain valituille itselleen.

-Sami Kurttila

Kotijoukkueen huippukunnosta kielii se, että runkosarjan lopun ja pudotuspelien avauskierroksen kattavaan maaliskuun liigatähdistöön laivastonsinisistä valittiin peräti kolme pelaajaa. Muista kärkinelikon joukkueista valittiin tähdistöön yksi kustakin, ja luonnollisesti uransa lopettanut Mikko Esko TUTO Volleysta. Yleispelaaja Jan Heleniukselle valinta oli uran neljäs, joista edellinen on tasan vuoden takaa, kun viimeksi alettiin pelaamaan mitaleista. Keskitorjuja Matthew Gentrylle valinta oli jo tämän kauden kolmas, ja Ameriikan-Matti on kuulunut tähdistöön kolmena viimeisestä neljästä kuukaudesta. Uusimpana lisäyksenä AC Oulun tähtisikermään liittyi hurjassa kevätvireessä paineleva hakkuri Samuel Jackman, joka johdatti 60 pisteen ottelusarjallaan joukkueensa mitalipeleihin.

Heti kauden jälkeen vasta 18 vuotta täyttävä Eeli Kuukasjärvi on vallannut tilaa pelikentällä juuri niin kuin toivottiin. Kauden alussa vielä tasaisesti kapteeni Lasse Jäntin kanssa peliajan jakanut Eeli on ryövännyt aloittavan passarin viitan kapteeni Jäntin harteilta. Jäntti on kuitenkin lähes 250 liigaottelun kokemuksellaan paitsi korvaamaton mentori, myös järkähtämätön vaihtoehto pyörittämään peliä Eelin tilalla.

Uutta kevättä urallaan elävät myös liigarytmin sopivasti ratkaisupeleihin löytänyt keskitorjuja Miikku Makkonen, sekä vielä tälläkin kaudella ikävistä loukkaantumisista kärsinyt Aleksi Hänninen. Molemmat ovat vakiinnuttaneet paikkansa päävalmentaja Sami Kurttilan aloituslipukkeissa, ja myös Hänninen on nyt vaikeutensa selättänyt parahiksi kevättä kohden. Ensi maanantaina kaksikkoa odottaa kuitenkin aivan erilaiset haasteet, kun nuorukaisia odottaa Kaartin Jääkärirykmentti ja Urheilukoulu.

Samaan saapumiserään Miikun ja Aleksin kanssa astelee myös kaksi Akaan kauden kulmakivistä, nimittäin Ville ”Eelin veli” Kuukasjärvi, sekä niin liberona kuin yleispelaajana huikeaa kautta pelaava Oskari Sarajärvi. Ville on oululaiselle lentopalloyleisölle tuttu paitsi Kuukasjärven perheen kotialbumista, myös laivastonsinisten edeltäjä Oulun Kiskon paidasta muutaman vuoden takaa. Toista kauttaan Akaan passarina ja ensimmäistä kauttaan aloittavana passarina pelaava Ville on lunastanut häneen kohdistuneet odotukset täysimääräisesti, ja kuuluukin jo pelipaikkansa johtaviin pelaajiin koko liigassa. Hiljattain myös ensi kaudeksi sopimuksen Akaalle tehnyt Ville otti selkeän voiton kun veljekset edellisen kerran ottelivat keskenään 1-sarjan Superfinaalissa 29.3.2024, joten nyt on aika nähdä kuka on kovempi liigatasolla. Kävi otteluissa veljesten välillä kuinka vain, voittaja on suomalainen lentopallo.

Akaa-Volleyn rosterista löytyy laitahyökkääjien tililtä yhteensä lähes tuhannen liigaottelun kokemus. Loukkaantumisesta pelimiehen tavoin juuri kevään pudotuspeleihin toipunut entinen maajoukkueen pitkäaikainen kapteeni Niklas Seppänen on kiertänyt Euroopan huippuliigoja, mutta lopullinen sijoituspaikka niin Nikelle kuin perheelle näyttäisi löytyneen Akaalta. Kauden mittaan kahteen kertaan kuukauden tähdistöön ja helmikuussa vieläpä kuukauden pelaajaksi valittu Sakari Mäkinen on niin ikään tuttu maajoukkuepaidasta, ja ylittipä Sakke viime Oulun vierailullaan 4000 liigapisteen rajankin. Tuttuun tapaan joukkueen kovimpana pyssynä läpi kauden on toiminut kolmas maajoukkuekasvo, hakkuri Antti Ropponen. Kuusi pistettä virkaveli Jackmanin taakse runkosarjan pistepörssissä sijoittunut Rane on puolestaan ylitti tammikuussa jo 5000 liigapisteen rajan, ja on liigan kaikkien aikojen pistetilastossakin sijalla kymmenen. Puolivälieräsarjan jäljiltä Rane on sarjan kärkeä niin pistemäärässä kuin ässätilastossa.

Joukkueen ainoa ulkomaalaisvahvistus, libero Kandai Goto, on ollut joukkueen kantavia voimia kenttäpelaamisessa. Kaikkiin tämän kalenterivuoden tähdistöihin valittu Goto kärsi loukkaantumisesta ennen vuoden vaihdetta, mutta Tokyo Great Bearsista Japanin liigasta siirtynyt Goto on palannut takaisin entistä ehompana. Positiivisena lieveilmiönä näytönpaikan saanut Oskari Sarajärvi pelasi huikeaa peliä myös liberon tontilla, ja mahtuisi varmasti pelaavaan kokoonpanoon monessa muussa sarjan joukkueessa.

Akaa on täynnä kokeneita pelaajia, jotka osaavat pelata pudotuspelejä. Vahvat laitahyökkääjät, laadukkaat keskarit ja kuten meillä, kaksi osaavaa ja tasaista passaria. Ei ihme että ovat tässä vaiheessa vielä mukana. Ovat pelanneet vakuuttavan kauden, ollaan heidät tähän mennessä neljä kertaa kohdattu eikä kertaakaan voitettu. Taaksepäin ei kuitenkaan kannata katsella ollenkaan vaan nimenomaan eteenpäin, lähdetään kiipeämään tätäkin vuorta askel kerrallaan

– Sami Kurttila

Välieräsarjan ensimmäinen mahdollinen katkaisupeli pelataan Akaalla torstaina 16.4. Koska emme tietenkään usko että näin laadukas välieräsarja saataisiin katki suoraan neljästä voitosta, nähdään tarvittaessa laatulentopalloa Akaalla vielä perjantaina 17.4., Oulussa maanantaina 20.4. ja finaaliin menijä on selvillä viimeistään keskiviikkona 22.4. Akaa-Areenalla. Päävalmentaja Kurttilalla onkin toive välieräsarjaan:

Kaikissa peleissä meidän tukena on ollut valtaisan hieno kotiyleisö. Nyt vielä kun lumet on sulaneet ja aurinko paistaa komeasti, on yleisön mahtava tulla paikalle nauttimaan huippulentiksestä. Nyt pelit on parhaimmillaan, joten nähdään hallilla.

Puolivälieräsarja AC Oulu Volleyn ja Kokkolan Tiikereiden välillä on pudotuspelijoukkueista ensimmäisenä katkolla. Tiukkaakin tiukemman kotivoiton ja sunnuntain vakuuttavan vierasryöstön jälkeen välieriin ensimmäisenä tyrkyllä on keskiviikon kotijoukkue AC Oulu. Sarjan kolmanteen otteluun lähdetään isäntien 2-0 -johdosta, joten Tiikerit on pikkuhiljaa pakkovoiton edessä. Keskiviikkona 1.4. pelataan hieman totuttua aiemmin, nimittäin kello 18.00 alkaen. Jos välieriin menevä joukkue ei selviä vielä keskiviikkona, pelataan vielä tarvittaessa pitkäperjantaina Kokkolassa ja varmuudella jatkoonmenijä selviää pääsiäissunnuntaina Ouluhallilla niin ikään kello 18.00 alkaen.

Puolivälieräsarjan ensimmäinen ottelu Ouluhallilla oli juuri sellainen, kuin kauden aiempien kohtaamisten perusteella osattiin odottaa. Viisi erää raastavaa ja haastavaa vääntöä, jonka voittajaa haettiin lopulta viidennen erän kautta. Sarjan toisessa osassa sunnuntaina Kokkolassa oli siis lupa odottaa samanlaista trilleriä, mutta toisin kävi. Vaikka Tiikerit kyllä taisteli hurjasti ja oli toisessa erässä tukevasti kiinni erän voitossa, sortuivat isännät kuitenkin kriittisissä paikoissa liikaa omiin virheisiin. Puhdas 0-3 -voitto plakkarissa kotimatkalle ja puolivälierät katkolle keskiviikkoiltana Ouluhallilla.

Sunnuntain toisessa osaottelussa Tiikerit nojasi vahvasti ulkomaalaisvahvistuksiina, joista yhdelläkään ei tällä kertaa ihan paras päivänsä ollut. Toki osuutensa asiaan oli AC Oulun vahvalla torjunta-puolustuksella, joka ei päästänyt isäntiä mellastamaan tavalliseen tapaan. Tiikereiden tehomiehenä hääri 15 pisteellään Matt Aubrey, mutta hänenkin 27 hyökkäyksestään viisi päätyi suoraan ACO:n torjuntaan. Laivastonsiniset olivat Tiikereitä tuntuvasti vahvempia torjunnassa ja hyökkäyksessä, mutta syöttöruudussa jälki oli tällä kertaa vaikeaa. Neljä ässäsyöttöä ja 17 syöttövirhettä ei ole tavallisesti voittavan joukkueen saldo, mutta sujuva suorittaminen muilla osa-alueilla päästi tällä kertaa syöttöruudussa pälkähästä.

Kahden ottelun jälkeen AC Oulun vahvimmat esitykset on nähty hakkuri Samuel Jackmanilta, jonka pistesarake näyttää kahden ottelun jälkeen tehoja 43/+30. Erityisen vahvaa tekeminen on ollut hyökkäyspelissä, jossa Samuel on tappanut palloa 52%:n teholla. Mukaan mahtuu myös kolme ässäsyöttöä ja neljä torjuntaa. Vähimmillä virheillä on puolestaan suoriutunut pelien välissä isäksi tullut Jan Helenius, jonka tehot näyttävät lukemia 33/+29. Tiedossahan toki on ollut, että Jansku on nimenomaan niitä kevään pelimiehiä, mutta kokonaisuudessaan vain neljä virhettä kahteen otteluun on aika mykistävä lukema. Edellisessä ottelussa peräti viisi torjuntaa hurjastellut Helenius tyytyi sunnuntaina yhteen torjuntapisteeseen, mutta pallo on kuollut etenkin ratkaisupaikoissa kiitettävän tehokkaasti. Maailman mukavimman miehen poika syntyi, kuinkas muutenkaan, kuin kohteliaasti pudotuspelien välipäivänä.

Pudotuspeleihin niin ikään uuteen lentoon herännyt 19-vuotias keskitorjuja Miikku Makkonen oli sunnuntaina verkon herra neljällä torjunnallaan, ja vaikka hyökkäys ei samalla tavalla palanutkaan, oli jälki myös syöttöruudussa tuhoisaa. Oululaisten iloksi myös ensi kaudella Miikun tapaan laivastonsinisissä jatkava Matthew Gentry eli Ameriikan-Matti on ollut joukkueensa kolmanneksi tehokkain luvuin 25/+20. Perjantaina Oulussa peräti kolme ässäsyöttöä hurjastellut Matti on napsinut yhteensä viisi torjuntapistettä kahdessa ottelussa, ja painanut palloa lavaan liki 66%:n tarkkuudella.

Perjantaina vaihtoon pehmennyt Aleksi Hänninen palasi sunnuntaina omalle tasolleen, ja tehot 9/-3 vaihtuivat tutumpiin 15/+7 -lukemiin. Varsinkin tiukoissa paikoissa nähtiin nelospaikalta jälleen tuttua Hännistä, kun hyökkäysten päättöprosentti hipoi jälleen kuuttakymmentä, ja hyökkäyksessä nähtiin vain yksi suora virhe. Myös libero Tatu Hakkaraisen esitys on ollut vakuuttavaa. Perjantaina vahvat näytöt AC Oulun jalkapallojoukkueeseenkin heittänyt Hakkarainen teki koko viikonloppuna vain kaksi suoraa virhettä, ja on nostanut palloa passari Eeli Kuukasjärven käsiin 36 kertaa 53%:n tarkkuudella. Eeli puolestaan on painanut joukkueen painavinta, lähes 110km/h syöttöä, tuloksena kolme ässäsyöttöä mitä tärkeimpiin paikkoihin. Torjuntoja on kertynyt kaksi, ja omia hyökkäysratkaisuita kuuden pisteen edestä.

Tiikereiden vahvimpana on esiintynyt, kuten jo edellä mainittiinkin, hakkuri Matthew Aubrey. Hänen tehonsa ovat kahden ottelun jälkeen 39/+14, eli komeasta pistesaaliista huolimatta virhemäärä on lähes tuplat laivastonsiniseen virkaveljeen verrattuna. Perjantaina peräti 52 passia saanut Aubrey on saanut pallon kuolemaan 43%:n teholla ja syöttöruudussa neljän ässäsyötön verran, mutta torjuntoja aussille on kertynyt vain yksi kappale. Joukkueensa tehotykki runkosarjassa, pistepörssin nelonen Shae McIntyre, on onnistunut tehoin 31/+13. Hyökkäysprosentti oli koko viikonlopulta vain hivenen yli 40%. Sunnuntaina kanukki ei ollut missään nimessä parhaimmillaan, ja Ouluhallilla tullaan varmasti näkemään sisuuntunut McIntyre.

Tsekkiläinen keskitorjuja Tomáš Bukáček voitti runkosarjan torjuntapörssin. Hieman yllättävää olikin, kun vielä perjantaina kolme torjuntapistettä napanneen tsekin hyppysiin ei sunnuntaina kotikentällä tarttunut ainoatakaan torjuntaa. Bukáček oli muutenkin varjojen mailla, kun hyökkäysprosentti liki puolittui perjantain 74%:sta sunnuntain 40%:een. Tähän toki vaikutti ACO:n runsas riski syöttöruudussa ja passimääränkin puolittuminen. Myös perjantaina vaikeissa paikoissa useimmiten voittajaksi selvinnyt Lauri Jylhä oli sunnuntaina tilastojen valossa kuin haamu itsestään. Perjantaina tehot 13/+7 kirjauttanut Jylhä teki sunnuntaina vain neljä pistettä, ja tehotilastokin painui nollille. Rautainen 70%:n vastaanottopeli sai kaverikseen sanalla sanoen huonon hyökkäyspelin, jossa vain vain kolme passia eli joka viides hyökkäys päättyi pisteeseen.

AC Oulu Volley saattaa painaa nyt hurmoksessa, mutta missään nimessä Tiikereistä ei ole viimeistä sanaa kuultu. Jos Kokkolan ylpeys ja eritoten sen päävalmentaja Mikko Keskisipilä on jostain tunnettu, niin siitä, ettei vaikeissakaan olosuhteissa ikinä luovuteta. Nyt joukkueen taival välieriin vaatii kolme peräkkäistä otteluvoittoa, ja vieläpä kaksi niistä Ouluhallilla, jossa laivastonsiniset ovat olleet tällä kaudella vahvoja. AC Oulu Volleylle sarjan katkaisu keskiviikkona tarkoittaisi reippaan viikon taukoa ennen välieräsarjaa. KyKy näytti lauantaina, ettei tuokaan sarja ole missään nimessä vielä pelattu. TUTO Volley puolestaan horjutti sarjaykköstä Hurrikaania tasoittamalla voitot myöhään sunnuntai-iltana, ja Savo Volley vei molemmat vierasottelunsa kotiedulla pelaavalta VaLePalta. Luvassa on siis lentopallon miesten Mestaruusliigan maukkaimmat puolivälierät miesmuistiin.

Keskiviikkona pelataan paikasta neljän parhaan joukossa. Ainakin toivotaan että Ouluhalli ratkeaa liitoksistaan keskiviikkona, joten varmistathan lippusi ostamalla ne jo ennakkoon. Ennakkolipun hinnat ovat 10€/16€/20€, ovelta taas 12€/18€/22€. Liput pääset ostamaan tästä linkistä. Lippukaupasta voit ostaa myösVIP-lipun hintaan 60€, ainoastaan ennakkoon. Alle 12-vuotiaat pääsevät otteluun ilmaiseksi, 12-17 -vuotiaiden lipun hinta on edellä mainitusti ennakkoon 10€ ja ovelta 12€. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

Kauden alla asetetut tavoitteet jäivät kauden edetessä kauas taustapeiliin, kun AC Oulu Volley kiilasi debyyttikaudellaan lopulta upeasti runkosarjan kolmoseksi. Sijoitus takasi kotiedun pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle, ja tarpeeseen kotietu tuleekin, kun puolivälierissä vastaan asettuu runkosarjassa hankalaksi vastustajaksi osoittautunut Kokkolan Tiikerit. Puolivälieräsarja polkaistaan käyntiin Ouluhallilla perjantaina 27.3. klo 18.30. Seuraavat osat pelataan Kokkolassa sunnuntaina 29.3. ja Oulussa keskiviikkona 1.4. klo 18.00. Tarvittaessa sarjaa jatketaan vielä perjantaina 3.4. Kokkolassa, ja välieriin etenijä selviää viimeistään pääsiäissunnuntaina 5.4. klo 18.00 Ouluhallilla.

Kokkolan Tiikerit ei ole viime vuosina kuulunut Mestaruusliigan menestyjiin runkosarjassa, mutta pudotuspeleihin se on selvinnyt viimeisimmän liiganousunsa vuonna 2011 jälkeen 12 kertaa, jääden runkosarjaan vain kaksi kertaa (koronakeväänä pudotuspelejä ei pelattu ollenkaan). Vuosina 2012-2016 nähtiin Tiikereiden todelliset dynastiavuodet, kun kokkolalaiset pelasivat itsensä neljä kertaa peräkkäin finaaliin saakka, joista kolme kautta päättyi myös kultajuhliin. Ensimmäisen kauden ratkaisufinaalia Kokkolan jäähallissa oli eri tietolähteiden mukaan seuraamassa jopa 4200 katsojaa.

Pudotus kultavuosilta oli kuitenkin raju, seuraavalla kaudella runkosarjan neljänneksi sijoittunut Tiikerit putosi puolivälierissä suoraan kolmessa ottelussa Perungan Pojille, ja seuraavalla kaudella pudotuspelit jäivät kokonaan haaveeksi ensimmäistä kertaa liigadebyyttikauden jälkeen. Kaudella 2018-19 tie nousi pystyyn tulevaa mestaria VaLePaa vastaan, ja seuraavalla kaudella korona voitti koko pudotuspelit. Kaudella 2020-2021 Tiikerit palasivat liigan kärkipäähän ehkä hieman yllättäenkin, kun pudotuspelien avauskierroksella Akaa-Volley kaatui lyhennetyssä sarjassa suoraan voitoin 2-0. Välierissä tuleva mestari VaLePa oli jälleen parempi, mutta Tiikerit otti ensimmäisen SM-mitalinsa viiteen vuoteen kaatamalla yksiosaisessa pronssiottelussa Vantaa Ducksin. Pronssinhohtoisen kauden jälkeen tie nousi pystyyn kolme kertaa peräkkäin heti pudotuspelien avauskierroksella. Viime kaudella tiikerilauma sai makean revanssin sen edelliskaudella pleijareista pudottaneesta Savo Volleysta, ja eteni jälleen neljän vuoden tauon jälkeen välieriin. Jälleen kerran tuleva mestari oli liian kova välierissä, kun Akaa-Volley kesytti Tiikerit suoraan neljässä ottelussa. Veto loppui kesken myös pronssiotteluissa, kun avausvoiton jälkeen Kupittaalla Tiikerit hävisi ensin toisen osan erin 3-0, ja heti perään vielä kultaisen erän. Kansanjuhla verkon toisella puolella oli tuolloin kova, kun muun muassa meidän omalla Jan Heleniuksella höystetty TUTO Volley juhli seurahistoriansa ensimmäistä SM-mitalia.

Runkosarjan kuudes sija on hyvin linjassa viime vuosien sijoitusten perusteella. Mestaruusvuosien jälkeen runkosarjan sijoituskeskiarvo on lähempänä kuutta kuin viittä. Kauden 2015-16 ja viimeisimmän mestaruuden jälkeen Tiikereiden tie välieriin on auennut vain kaksi kertaa kahdeksasta mahdollisesta, ja taival on katkennut pudotuspelien avauskierroksella kuusi kertaa. Kuitenkin viimeisin voitettu puolivälieräsarja on viime keväältä, ja tuolloinkin Tiikerit oli runkosarjan kuudentena haastamassa runkosarjan kolmosta Savo Volleyta. Savo kuitenkin pehmeni Kokkolan Hollihaassa jo kuudennessa ottelussa, ja Tiikerit jatkoi kauttaan aina pronssiotteluun saakka. Kuten runkosarjan loppua kohti nähtiin, kauden alussa vain kolme ensimmäisestä 12 ottelustaan voittanut Tiikerit on tukevasti kevään joukkue. Kauden edetessä kokkolalaiset peittosivat muun muassa AC Oulun kolme kertaa, Savon kaksi kertaa ja VaLePan kerran, ja laittoivat runkosarjan toiseksi viimeisellä kierroksella myös Hurrikaanin taistelemaan tosissaan voitosta.

Tiikereiden päävalmentaja Mikko Keskisipilä valmentaa Tiikereitä nyt kahdeksatta kauttaan päävalmentajana. Lisäksi koossa on kaksi kautta apuvalmentajana Tommi Tiilikaisen ja Jukka Mäkihannun aisapareina. Tietenkään unohtaa ei sovi mittavaa pelaajauraa keltapaidassa, kulminoituen ensin liiganousuun ja paria kautta myöhemmin SM-kultaan. Jatkuvuus on taattu myös jatkossa, kun Keskisipilän sopimus jatkuu vielä ainakin ensi kauden ajan. Taustoissa ensi kaudella jatkavat niin ikään viimeiset kolme kautta joukkueen apuvalmentajana toiminut Henrik Huumarkangas, fysioterapeutti Jukka Ritola sekä AC Oulu Volleyn Ruutu-studiossa häikäisevää jälkeä tehnyt tilastoguru Karri Raveala.

Tiikereiden menestyksen avain on ollut tällä kaudella ulkomaalaishankinnat. Kauden 2023-24 puhtaasti kotimaisin voimin pelannut Tiikerit on joutunut vuosi vuodelta enemmän kääntämään katseita pelaajamarkkinoilla myös ulkomaille, kuten kaikki muutkin joukkueet. Itse asiassa, tällä tai viime kaudella kaikissa joukkueissa on ollut vähintään yksi ulkomaalaisvahvistus. Täksi kaudeksi Tiikereiden vahvistusten määrä nousi kahdesta kolmeen, kun vahvistuksia saatiin hakkurin, yleispelaajan ja keskitorjujan paikoille. Kaikki kolme ovat kirkkaasti täyttäneet vahvistuksen määritelmän, ja vaikka australialaishakkuri Matthew Aubrey loukkaantuikin kesken kauden, on hän palannut jo täyteen pelikuntoon.

Peräti 208-senttinen Matt Aubrey siirtyi Mestaruusliigaan Bitterfeld-Wolfenin joukkueesta Saksan liigasta. Kokemusta 28-vuotiaalta hakkurilta löytyy kotimaansa Australian lisäksi Baltian ja Ruotsin liigoista, sekä kaksi kautta myös Kanadan yliopistosarjasta. Suomessa runkosarjasta vuodenvaihteessa kuuden pelin ajan jalkavamman vuoksi sivussa ollut vasuri on tehnyt vakuuttavaa jälkeä varsinkin hakkurin päätehtävässä eli hyökkäyspelissä. Miekkosen 411 tehopistettä oikeuttaa pistepörssin kymmenenteen sijaan. 355 noista pisteistä on tullut hyökkäyksellä, 44% tarkkuudella, 24 ässäsyötöillä ja 32 torjunnalla. Ulkomaalaiskolmikon kovuudesta kertoo sekin, että näinkin kovilla tehoilla passi lentää todennäköisemmin nelospaikan yleispelaajalle.

Yleispelaaja Shae McIntyre on ollut joukkueen selkäranka mitä pidemmälle kausi on edennyt. 25-vuotias kanadalainen pelasi viime kaudella ensimmäisen ammattilaiskautensa kotimaansa ulkopuolella Ruotsin liigassa, josta hän siirtyi täksi kaudeksi Kokkolaan. McIntyre pistää Aubreyn tehoista hyökkäyksen osalta hieman paremmaksi. 480 pistettä oikeuttaa runkosarjan pistepörssin nelossijaan, joista 431 hyökkäyspisteillä 46%:n teholla. Ässiä hieman perusvarmempaa leijasyöttöä viljelevälle kanukille on kertynyt 22 kappaletta, ja torjuntoja 27. Vastaanotossa Shae on joukkueen toiseksi ja koko liigan 12. varmin 52% tarkkuudellaan.

Tilastojen valossa myös tsekkiläinen keskitorjuja Tomáš Bukáček on sarjan kovimpia tekijöitä omalla pelipaikallaan. 22-vuotias tsekki on pistepörssissä sarjan kovin keskitorjuja, ja koko sarjankin mittapuulla sijoitus on 14. Bukáček onkin kaikilla pelipaikallaan mitattavilla mittareilla sarjan kärkeä. 344 pisteestä 227 on tehty hyökkäyksellä, ja teholukemalla 52% tsekki kolkuttelee hyökkäystehotilaston top-10:ä. Syöttötilastossakin vahvaa hybridisyöttöä paukuttava Bukáček on ylivoimaisesti joukkueensa vahvin, ja 35 ässällään myös koko liigan 8. kovin syöttäjä. Torjuntapelissä Bukáček on koko sarjan kovin, peitoten 82 torjunnallaan muun muassa kolmanneksi päätyneen isäntäjoukkueen Matthew Gentryn. Pelottavan kovan tsekin kurissapitämiseksi ACO:n täytyisi pystyä horjuttamaan riittävästi yhtä sarjan kovimmista vastaanottovitjoista.

Joukkueen suurin kotimainen tähti on pitkän linjan Tiikeri, libero Teemu Lahti. Palloa passarille vakuuttavalla 57%:n tarkkuudella toimittanut Lahti on vastaanottotilaston nelonen selkeästi suurimmalla työmäärällä, joten takakentän johtajuus Tiikereillä on hoidossa. Pian kymmenvuotisen liigauransa kokonaisuudessaan Tiikereitä edustanut Lahti ylitti kauden alussa 300 liigaottelun rajan, mutta reipas tuhannen pisteen kertymä ei ole liiemmin kolme vuotta sitten täysipäiväiseksi liberoksi vaihtaneella Lahdella sittemmin karttunut.

Tiikereiden pelityyli on ollut pitkälti valmentajansa Keskisipilän näköistä lentopalloa. Taistelevaa, raastavaa, junnaavaa ja ajoittain jopa ”likaista” lentopalloa. Varsinkin kotikentällä Hollihaassa joukkue on äitynyt hirvittävään taisteluun mitä kovimpia joukkueita vastaan, eikä kuutossija kerro todellisuudessa mitään vieraiden taisteluilmeestä pudotuspeleissä. Vaikka sarjataulukko saattaisi asettaa ennakkosuosikin paineet kotijoukkueen harteille, kertoo keskinäisten kohtaamisten historia puolestaan täysin päinvastaista. ACO on onnistunut voittamaan Tiikerit vain kerran heti kauden alussa, myöhemmissä otteluissa Ouluun ei ole matkannut ainoatakaan sarjapistettä. Tiikerit on siis isännille taktisesti erittäin haastava vastustaja, joten odotettavissa on pitkä ja kiihkeä puolivälieräsarja, joka saattaa hyvinkin huipentua vasta pääsiäissunnuntaina Ouluhallilla.

Pudotuspelit alkavat. Odotamme melkoista tungosta Ouluhallille, joten varmistathan lippusi ostamalla ne jo ennakkoon. Ennakkolipun hinnat ovat 10€/16€/20€, ovelta taas 12€/18€/22€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Ennakkoon voit ostaa myös VIP-lipun hintaan 60€ samasta linkistä. Alle 12-vuotiaat pääsevät otteluun ilmaiseksi, 12-17 -vuotiaiden lipun hinta on edellä mainitusti ennakkoon 10€ ja ovelta 12€. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

Keskiviikon tappion jälkeen katseet käännetään saman tien jo lauantaihin, kun runkosarja huipentuu AC Oulu Volleyn kotiotteluiden osalta parhaalla mahdollisella herkkupalalla. Vahvasti kohti runkosarjan voittoa paineleva Hurrikaani-Loimaa on eittämättä tämän hetken kovin joukkue kotimaan kentillä, ja Mestaruusliiga-debytantti ACO päättää oman runkosarjansa kotiotteluiden osalta juurikin loimaalaisia vastaan. Tämän kauden paremmuudesta ei ole epäselvyyttä, ja oululaiset jahtaavatkin lauantaina 14.3. klo 17.00 alkavassa ottelussa ensimmäistä erävoittoaan tuoreesta Suomen Cupin mestarista.

Kotijoukkue AC Oulu Volley pelaa lauantaina historiansa ensimmäisen runkosarjan viimeisen kotiottelun. Panoksena ottelussa on tärkeitä pisteitä runkosarjan kotietua silmälläpitäen. Tämän viikon vastustajat Akaa ja Hurrikaani ovat jo tavoittamattomissa, mutta kotietu ja jopa kolmas sija on vielä mahdollinen, jos riittävä pistesaalis tarttuu haaviin vielä viimeisistä mittelöistä. Joka tapauksessa ensimmäisen liigakauden tulos on plusmerkkinen, kauteen kun lähdettiin virallisena tavoitteena pudotuspelit, joihin pääsy varmistettiin jo helmikuun alussa. Ajoittaisista ailahteluista huolimatta joukkueen peli on kokonaisuutena sujunut mallikkaasti, eihän muuten runkosarjan mitalisijoista edes taisteltaisi. Varsinkin kotikentällä peli on kulkenut, ja mukaan tarttunut keskimäärin kaksi pistettä per kotiottelu. Vieraissa ailahtelu on ollut suurempaa, ja pistekeskiarvo vain karvan yli yhden pisteen.

Hurrikaani-Loimaa puolestaan on edennyt voitosta voittoon. Kotikentällään se on hävinnyt koko kaudella yhteensä kolme erää, eikä päästänyt vierasjoukkueiden mukaan yhtä ainoata sarjapistettä. Vieraskentillä erätappioita on tullut sentään 14 kappaletta, mutta pisteittä Hurrikaani ei ole vielä tällä kaudella jäänyt kertaakaan. Kolme ottelua se on voittanut vieraissa kahden pisteen arvoisesti, ja kauden ainoa tappio viisieräisessä Akaa-Volleyta vastaan joulukuussa tuotti sekin yhden sarjapisteen. Edes maajoukkuepelaaja Juho Kauniston loukkaantuminen ei ole keltapaitojen menoa hidastanut, ja peliaikaa on pystytty jakamaan myös tulevaisuuden huippunimille. Olli Kuoksa on tehnyt jälleen kerran huikeaa työtä sopivassa suhteessa nuoruutta ja kokemusta yhdistelevän joukkueen kanssa, ja ensimmäinen palkinto saatiin jo tammikuun lopussa, kun pyörremyrskypaitojen kaulaan pujotettiin Suomen Cupin kultamitalit.

Hurrikaani on hyvin valmennettu ja äärimmäisen yhtenäinen joukkue. Vähän ovat kärsineet poissaoloista viime aikoina, mutta hyvät paikkaajat on löytynyt. Huonoja päiviä ei juuri ole, että pisteitä jäisi sarjataulukossa alempana oleville joukkueille. Pystyvät pitämään laatua yllä illasta toiseen, vaikka joku olisi välillä pois vahvuudesta. Sanalla sanoen siis todella kova porukka on tulossa lauantaina kylään.

– Sami Kurttila, AC Oulu Volleyn päävalmentaja

Olli Kuoksan meriitit päävalmentajana ovat varsinkin Oulun seudulla varmasti kaikkien tiedossa. Ylivoimaisesti miesten liigan valmentajista eniten otteluita valmentanut Kuoksa vietti surullisenkuuluisan Ettan päävalmentajana 13 kautta ennen muuttoaan etelämmäs. Tie vei TUTO Volleyn kautta Hurrikaaniin, jossa nyt käynnissä on kolmas kausi. Molemmilta aiemmilta kausilta taskussa on jalometallia, joten SM-mitalit ovat taatusti haussa tälläkin kaudella Cup-kullan lisäksi. Hurrikaani oli jo kauden alussa vahva kandidaatti mitalipeleihin, mutta kauden mittaan odotukset ovat kasvaneet ehdottomaksi mestarisuosikiksi.

Hurrikaanin peliä pyörittää Kuoksalle jo Ettan paidasta kaudelta 2020-21 tuttu Joel Laakso. Jo liki 15 vuotta sitten liigadebyyttinsä tehnyt Jobu on kiertänyt Suomea ammattilentopalloilijana, ja Hurrikaani onkin jo hänen kahdeksas liigajoukkueensa. Kaksi Suomen mestaruutta Mikko Eskon takana VaLePan paidassa voittanut Laakso oli osana viime kauden yllätyspronssimitalisti TUTO:n matkaa, eikä tälläkään kaudella tahti ole mitenkään hiljentynyt. Uskoisitteko jos sanon että Laakso on valittu jokaiseen tämän kauden Mestaruusliigan tähdistökentälliseen? Totta se on. Heti marraskuussa valinta kävi myös Kuukauden pelaajaksi asti. Jobu on pelannut kauden kaikki pelit viime keskiviikkoon asti, jolloin kakkospassari Henri Hynnä näki kauden ensimmäisen pelinsä avausseitsikossa. Mukaan otettiin samalla myös Loimaan Jankon oma kasvatti Justus Välimäki.

Hakkurina Loimaalla toimii kolmatta kauttaan Eetu Häyrinen. Jo alkukaudesta 5000 pisteen rajan rikkonut Häykkä on pistepörssin top-10:ssä sekä ässätilaston kakkonen, ja lisäksi miehen hyökkäysratkaisut ovat legendaarista tasoa. Toinen joukkueen kovimmista pistetykeistä, ja kokemukseltaan joukkueelle korvaamaton. Toisena hakkurina toimii minimaaliselle peliajalle jäänyt juniorimaajoukkueen lupaus Alex Horn.

Yleispelaajista löytyy puolestaan joukkueen positiivisimmat yllättäjät. Eritoten 1-sarjan mestari Kuortaneelta Hurrikaaniin liittynyt Viktor Viljamaa on kaiken järjen vastaisesti suorastaan dominoiva pelaaja jopa liigatasolla. Ensimmäistä liigakauttaan pelaava Viljamaa on Eelin ja Kaapon joukkuekaveri sekä Kuortaneelta että junnumaajoukkueesta, ja on kovin pisteentekijä joukkueessa, jossa hakkurina on Eetu Häyrinen. 18-vuotiaan päätä eivät pääsarjapelit juuri huimaa, ja saattaa olla jopa poikkeuksellisen kovan 2007-syntyneiden vuosikerran kirkkain tähti. Joukkueen ainoa ulkomaalaisvahvistus Takumi Kameyama puolestaan siirtyi hurjatasoisen Japanin liigan Tokyo Great Bearsista. Pari viikkoa sitten 25 vuotta täyttänyt japanilainen on ollut vahva hyökkäyksessä, ollen joukkueensa kolmanneksi tehokkain hyökkääjä. Mutta eritoten avut ovat olleet vastaanotossa, jossa Kameyama on huikean Panu Salmijärven jälkeen joukkueen tasaisin suorittaja. Väinö Rahko on nimellisesti vaihtopenkin mies, mutta on joukkueessa takaamassa korkeatasoisen suorittamisen myös aloittavan seitsikon ulkopuolella. Myös valmentaja Kuoksan tavoin Napapiirin Pallokettujen kasvatti Mikko Määttä on tulevaisuuden nimiä, kuten on myös huippulupaava juuri 17 vuotta täyttänyt Rändi Kivine, joka teki ensiesiintymisensä Oulussa jo viime visiitillä.

Joukkueen kapteeni Nuutti Niinivaara on niin ikään Kuoksalle tuttu mies jo Ettan paidasta. Jo pitkän, yli kymmenvuotisen liigauranssa aikana Nuutti on kärsinyt loukkaantumisista, mutta uutterana harjoittelijana tunnettu Nuutti on painanut urallaan jatkuvasti eteenpäin. Ennen viimeisintä loukkaantumista Nuutti ehti tehdä debyyttinsä myös maajoukkueessa kesällä 2020 Hopeisessa liigassa. Virkaveli Juho Kauniston pahannäköinen loukkaantuminen oli joukkueelle kova kolaus, mutta tuloksissa se ei ole näkynyt. Maajoukkuekeskari Kauniston vamma avasi näytön paikan 19-vuotiaalle Paavo Koivistolle, joka ei ole vielä kaikista näkyvin pelaaja kentällä ollut, mutta on hoidellut oman tonttinsa ja antanut joukkueelleen mahdollisuuden voittaa.

Joukkueen ehkä suurin tähti löytyy liberon paidasta. Panu Salmijärvi johtaa PROlibero-kisaa näytöstyyliin, ja on koko sarjan kovimpia vastaanottajia. Panun arvo joukkueelle on kuitenkin pelinäkemys, sijoittuminen ja armoton taisteluasenne. Eleettömän näköisesti liikkuva Salmijärvi löytää jollain ihmeen konstilla aina tiensä pallon alle, eikä pelkää laittaa kroppaa likoon sen enempää puolustuksessa kuin hakupalloissa. On selvää, mitä entinen huippulibero Kuoksa on nähnyt toisessa huikean 2007-syntyneiden ikäluokan timantissa näki. Vaikka nimellisesti Salmijärvi onkin joukkueensa ainoa libero, on Panun lyhyen sairastumisen ajan yleispelaaja Mikko Määttä paikannut onnistuneesti myös liberopaidassa.

Akaa-Volley -ottelun katsojamäärä keskiviikkona jätti AC Oulu Volleylle tehtävän. Lauantaina katsomoon tarvitaan 828 katsojaa, jotta VaLePan nimissä oleva runkosarjan katsojakeskiarvoennätys siirrettäisiin laivastonsinisille. Tällä kaudella Ouluhallilla on nähty viisi kertaa yli tuhat katsojaa, joten eiköhän tuoda lehtereille lauantaina vaikka runkosarjan ennätysyleisö katsomaan runkosarjan huipennusta suvereeniä sarjakärkeä vastaan. Pienenä kannustimena tarjoamme myös lauantaina kaikille katsojille pullakahvit pitkällä erätauolla!

Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta. Ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

Lentopallon miesten Mestaruusliigassa alkaa runkosarjan loppu häämöttää, ja asetelmat ovat oululaisittain mitä jännittävimmät. Ensimmäistä liigakauttaan pelaava AC Oulu Volley on saavuttanut kauden alla asetetut viralliset tavoitteet kirkkaasti, ja kamppailee nyt tiukasti pääsystä runkosarjan lopputilanteessa jopa kolmen parhaan joukkoon. Hallitsevan mestarin Akaa-Volleyn kaataminen keväisessä Ouluhallin illassa keskiviikkona 11.3. klo 18.30 alkaen antaisi tälle haaveelle reilusti lisää pontta. Isäntäjoukkue on voittanut kaksi viimeisintä kotiotteluaan, joten lähtökohdat otteluun ovat ailahtelevaan tuloskuntoon nähden hyvät. Sanansa sanottavana on kuitenkin myös Akaa-Volleylla, joten pelataan nyt ensin.

Ensi viikolla päästään kohtaamaan kaksi sarjan selkeää kärkijoukkuetta. Molemmat on pelanneet koko kauden hienosti, ja hoitaneet pelit vakuuttavasti alta pois. Kaksi pelaajistoltaan äärimmäisen laadukasta joukkuetta on ensi viikolla vastassa. Voidaan kuitenkin lähteä pelaamaan ilman paineita. Kaksi edellistä peliä on ollut pieniä paineita hoitaa pinnat kotiin, mutta nyt voidaan lähteä rennosti pelaamaan ja haastamaan kärkikaksikkoa kotikentällä.

– Sami Kurttila, AC Oulu Volleyn päävalmentaja

Kotijoukkue AC Oulu Volley on keikauttanut kuntopuntariaan positiivisempaan suuntaan kahden kotivoiton myötä. Viidestä viime ottelusta kolme on päätynyt voittoon, ja tappiotkin on koettu vahvalle kotijoukkueelle KyKy-Betsetille sekä perinteisesti keväisin pelaamaan heräävälle Kokkolan Tiikereille. Varsinkin KyKyä vastaan viime torstaina oteltu trilleri, joka päättyi lopulta kolmen pisteen kotivoittoon, oli työnäyte henkisestä kovuudesta sekä kokoonpanon laajuudesta, mikä antaa erittäin positiivisia signaaleja pudotuspelien kynnyksellä.

Viime vuoden tuplamestari Akaa-Volley on ollut myös tällä kaudella kova, vaikka finaalivastustaja Hurrikaani-Loimaa onkin ominut suurimmat otsikot suvereenilla voittokulullaan. Koko kaudelta tappioita on kertynyt vain neljä kappaletta, ja niistäkin kaksi juuri Hurrikaania vastaan. Viidestä viime ottelusta alla on neljä voittoa, sekä viisieräinen tappio Hurrikaanille. Keskinäisissä otteluissa toistaiseksi vain kuluvan kauden kattava maratontaulukko on kallellaan vahvasti akaalaisten suuntaan, voitot ovat 3-0 Akaalle, sarjapisteet 9-0 ja erävoitotkin 9-2. Tasoihin voitoissa ei siis runkosarjassa päädytä, mutta torstaille jää nähtäväksi pystyykö AC Oulu peittoamaan hallitsevan mestarin runkosarjassa.

Akaa pelaa äärimmäisen nopeaa passipeliä. Ei olla kohdattu heitä hetkeen, joten taktiikkaa täytyy taas hieman säätää. Viime tuplavierasreissulla ei saatu kärkikaksikota erävoittoja, mutta ainakin neljässä erässä oltiin tiukasti pelissä kiinni erän loppupuolelle asti. Nyt pitää muuttaa erien loput meille suotuisiksi. Totta kai lisää haastetta meille tuo Seppäsen Niken kuntoutuminen takaisin pelikuntoon, mutta kaikki yleispelaajat heillä on kyllä todella laadukkaita. Sarajärvi on paikannut hienosti niin liberon kuin yleispelaajan paikalla. Kaksi hyvää passaria ja keskaria.

– Sami Kurttila, AC Oulu Volleyn päävalmentaja

Akaa-Volleyn riveistä mielenkiintoisista vastustajista ei pulaa päästä kokemaan. Ilja Ivanovin taakse viime kaudella juuttunut Ville Kuukasjärvi sai täksi kaudeksi ykköspassarin mandaatin, ja on esiintynyt juuri niin loistokkaasti kuin jo Kiskon paidassa oli tulevaisuudesta lupa odottaa (Hmmm). Vielä toistaiseksi keskinäisissä kohtaamisissa Kuukasjärvien kahvipöydän kovimpana passarina esittäytyvä Ville on kantanut päävastuun sinivalkoisten pelin pyörittämisestä, mutta niinä harvoina päivinä kun peli ei ole kulkenut, on apu löytynyt vaihtopenkiltä. Tiikereiden ja Hurrikaanin paidasta aiemmilta kausilta tuttu Leevi Väänänen on onnistunut tuomaan uutta virtaa peliin ja jopa kääntämään monen ottelun suunnan. Passaritilanne Akaalla on hyvin samankaltainen kuin AC Oululla. Tasainen kaksikko, joista kumpi vain voi milloin vain aloittaa, ja toinen niistä on Kuukasjärven Janin ja Leenan tekemä.

Viime kaudella Jan Heleniuksen joukkuekaverina TUTO Volleyn sensaatiopronssiin johdattanut hakkuri Antti Ropponen on myös tällä kaudella huikeassa kunnossa. Ässäsyöttötilaston johtaja löytyy myös pistepörssissä kuutossijalta, joka on vain kaksi sijaa heikompi sijoitus kuin ACO:n virkaveli Samuel Jackmanilla. Juonikas vasuri palasi Sveitsin liigasta kahden kauden jälkeen, ja on vielä 30 täytettyäänkin elämänsä kunnossa. Myös vaihtopenkiltä löytyy laatua kolmen SM-kullan verran, kun Matias Tihumäki on valmiina hyppäämään askiin. Yli sata pistettä jo tällä kaudella pistellyt Tihumäki on kuulunut vuosien ajan voittaviin organisaatioihin, ja pystyy tarvittaessa kyllä paikkaamaan Ropposta.

Yleispelaajaosastolta Akaalta ei heikkoa lenkkiä löydy. Kauden alussa nimilista oli vielä huikeampi, ennen kuin ensimmäisellä Oulun visiitillä vierasvoiton arkkitehtina toiminut Sebastian Pozo Hernandez siirtyi Alankomaiden liigaan. Leveyttä kaistalta ei silti puutu, kun yhteensä toistasataa A-maaottelua vyöllään kantavat Niklas Seppänen ja Sakari Mäkinen on vielä heittää kentälle. Seppänen on loukkaantumisen ja perheenlisäyksen vuoksi joutunut jättämään osan kaudesta väliin, mutta viime peleissä on ollut jälleen mies paikallaan joukkueen avauksessa. Mäkinen puolestaan on toipunut huikeasti viime kevään onnettomuudestaan, ja kuin viimeisenä pisteenä tälle tuli valinta helmikuun Kuukauden pelaajaksi. Kokeneen kaksikon vastapainoksi kentällä on nähty ilahduttavan paljon myös nuorempia pelaajia, kun alkukaudesta upeasti libero Kandai Goton sairauslomaa paikannut 19-vuotias Oskari Sarajärvi ja vielä vuotta nuorempi Kasper Vesanen ovat saaneet näytönpaikkoja, ja lunastaneet ne täysimääräisesti.

Keskitorjujan tontilla joukkueen suurin syömähammas on ehdottomasti Antti Taponen. Maajoukkueessakin nähty vuoden 2024 Läpimurtopelaaja pelaa Akaalla kolmatta kauttaan, ja ensi kaudeksi huhut vievät miekkosta jo ulkomaille. Toisella paikalla vuorottelevat sarjan pisin pelaaja, 212-senttinen ja 20-vuotias Aaro Paananen, sekä 18-vuotias Lauri Ahvenjärvi. Paananen on koko sarjan hyökkäystehotilastossa peräti toisena, ja on Taposen jälkeen joukkueen toiseksi ahkerin torjuja. Viimeksi Oulussa kentällä nähty Ahvenjärvi kuuluu Kasper Vesasen sekä ACO:n kaksikon Kuukasjärvi-Vanhatupa kanssa 1-sarjan hallitseviin mestareihin ja U19 MM-kisoissa upeasti seitsemänneksi sijoittuneeseen maajoukkueeseen.

Pitkähköltä sairaslomalta palannut japanilaislibero Kandai Goto on tämän kauden joukkueen ainoa ulkomaalaisvahvistus, ja hyvin onnistunut sellainen. Liberon tärkeimmillä mittareilla eli vastaanotossa ja puolustuksessa Goto kuuluu koko sarjan kärkeen, vastaanotossa vieläpä tilaston kolmossijalla. Tilaston ykkösenä on toinen kauden aikana Akaan liberopaidassa nähty Oskari Sarajärvi, joten jos jotain huolenaihetta kauden alussa yhden liberon rosterista oli, ne huolet voi unohtaa vaikka saman tien.

Kun ACO:n runkosarjaa on jäljellä kahden kotiottelun verran, on katsojakeskiarvo tällä hetkellä 897 katsojaa. Täten jos AC Oulu haluaa ohittaa VaLePan kauden 2016-17 tasan 900 katsojan keskiarvon, täytyy viimeisten kotiotteluiden keskiarvoksi muodostua vähintään 930 katsojaa. Syyskaudella Hurrikaanin ja Akaan otteluiden keskiarvo on juurikin tuo 930, joten historiallisen runkosarjasijoituksen lisäksi viimeisissä otteluissa tavoitellaan myös kaikkien aikojen Mestaruusliigan katsojaennätystä. Pikku buustiksi tuota tavoitetta kohti tarjoamme kaikille pitkällä erätauolla pullakahvit molemmissa jäljelläolevissa runkosarjan kotiotteluissa, joten tulkaahan sankoin joukoin hallille kannustamaan AC Oulu Volley yhteen jos toiseenkin historialliseen saavutukseen!

Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta. Ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

AC Oulu Volley sai viime lauantaina helpottavan voiton parin kirvelevän tappion jälkeen. Isäntien viimeisestä viidestä ottelusta kaikki kolme vierasottelua ovat päättyneet tappioon, mukaanlukien tulevan torstain joukkueiden keskinäinen otatus Kyyjärvellä. Kaksi viimeisintä kotiottelua ovat puolestaan päättyneet voittoon. Vierasjoukkue KyKy-Betsetin viiden viime ottelun kuntopuntari on hieman mollivoittoinen, ainoa voitto on yllämainittu painivoitto AC Oulusta. KyKy on voittanut kaksi kolmesta joukkueiden välisestä kohtaamisesta, eli molemmat kotiottelunsa Kyy York Areenalla, jossa kyyjärveläiseen mäntyyn törmättiin viimeksi alle kaksi viikkoa sitten. Olivat mokomat kantaneet sen vielä sisälle missä siihen helpommin törmää. Torstaina Ouluhallilla joukkueiden viimeinen kohtaaminen runkosarjassa alkaa klo 18.30.

AC Oulu Volley sai pelinsä takaisin raiteilleen kotikentällään, kun jalkaan ammuttu Raision Loimu joutui nöyrtymään Ouluhallilla suoraan kolmessa erässä. Voitto oli isännille helpotus, olihan takana kaksi tiukkaa tappiota. Vieraissa peli ei ole oikein kulkenut, mutta kotikentällä jälki on ollut pääsääntöisesti vakuuttavaa. Kotona ACO:n saldo on 8 voittoa 12 pelistä, vieraissa puolestaan vain 5 voittoa 16 ottelusta. Onni onkin että seuraavat kolme ottelua pelataan Ouluhallilla, vaikka kahdessa niistä vastassa onkin sarjan suvereeni kärkikaksikko. Koko kauden mitassa debyyttikausi on kuitenkin ollut onnistunut, kun minimitavoite eli pudotuspeleihin pääsy on jo varmistettu.

Viime pelin teemana oli pelata hyvää lentistä ja nauttia pelistä. Siinä mielestäni hyvin onnistuttiin. Neljä peliä on vielä runkosarjaa jäljellä, edetään peli kerrallaan ja viikko kerrallaan. Kauden alussa tavoitteeksi asetettiin playoffit, ne on nyt saavutettu. Tästä eteenpäin pyritään kehittämään omaa peliä yksi peli kerrallaan.

– Sami Kurttila, AC Oulu Volleyn päävalmentaja

Vierasjoukkue KyKy-Betsetin sijoitus on kaikkien keskikastin joukkueiden tavoin vielä auki, ja teoreettinen mahdollisuus on olemassa sijoille välillä 3-7. Viidestä viimeisestä ottelusta kahdessa vastassa on Hurrikaani-Loimaa ja yhdessä Akaa-Volley, joten helppoa ei sijoituksen parantaminen tule olemaan. Kyyjärveläisten kausi on ollut kotijoukkueen tapaan kaksijakoinen. Voittoja on tullut niin Akaa-Volleysta, VaLePasta, Tiikereistä kuin kaksi kertaa myös AC Oulusta, mutta kaiken kaikkiaan tappioita on kertynyt yksi enemmän kuin voittoja (13-14). KyKy on tahkonnut sarjan toiseksi eniten viisieräisiä, kuusi kappaletta. Sitkeydestä kertoo sekin, että viisieräisistä ainoastaan yksi on päättynyt tappioon.

KyKy on matkalla vähintäänkin sivuamaan historiansa parasta runkosarjasijoitusta. Kaudella 2023-24 joukkue sijoittui runkosarjassa seitsemänneksi, ja eteni historiansa ensimmäistä kertaa myös pudotuspeleihin. Akaa-Volleyta vastaan tuli myös ensimmäinen playoff-voitto, vaikka tie lopulta nousikin pystyyn heti ensimmäisellä kierroksella. Viime kaudella KyKy raivasi niin ikään tiensä pudotuspeleihin kahdeksannelta sijalta, mutta tuleva mestari Akaa-Volley ei tällä kertaa antanut armoa kahta erävoittoa enempää. Jos KyKy onnistuisi pitämään Tiikerit takanaan, olisi kuudes sija Kyyjärven ylpeyden neljä kautta kestäneen Mestaruusliigahistorian paras.

KyKyn kanssa pelattiin intensiivinen peli viimeksi, taidettiin korttejakin siinä jaella. Pelattiin hyvä peli mutta ihan ei lopulta pärjätty. Torstaina on tulossa varmasti taas kuuma vääntö Ouluhallilla. Joka pelissä ja joka joukkueelle meillä on oma taktiikka, mutta ensisijaisesti keskitytään omaan peliin ja taktiikka on vasta toissijainen asia.

– Sami Kurttila, AC Oulu Volleyn päävalmentaja

KyKyn selkeä ykköstykki on ollut koko kauden hakkuri Andris Sirjakovs. Vaikka tiukasti kauden alkupuolella VaLePan Urpo Sivulan kanssa pistepörssin voitosta taistellut Sirjakovs onkin jäänyt huikeaa jälkeä tehneestä Upista kauden edetessä hieman jälkeen, on latvialainen silti lähes sadan pisteen marginaalilla selkeä kakkonen. Oulussa kovakätistä hakkuria ei viime visiitillä nähty, joten luvassa on ensiesiintyminen Ouluhallin parketilla.

KyKy on uudistunut kuluneelle kaudelle tuttuun tapaan lähes kokonaan. Viime kaudesta tuttuja kasvoja ovat kuitenkin, totta kai, yleispelaaja Aivars Petrusevics, jolle käynnissäoleva kausi on jo järjestyksessään 22. lentopalloammattilaisena, ja KyKy-paidassakin jo kahdeksas. Toinen tuttu ilmestys viime kaudelta on ruotsalainen keskitorjuja David Jannesson.

KyKyn tämän kauden rosterissa merkittävä tekijä oli Karelian Hurmoksen liigataipaleen loppuminen. Hakkuri Roope Haapoja, yleispelaaja Niko-Matias Puhakka sekä passari Niko Haapakoski siirtyivät Kyyjärvelle nimenomaan Hurmoksesta. Eritoten Puhakka on pelannut erinomaisen kauden, vaikka loukkasikin kättään pahannäköisesti Kokkolassa tammikuun lopulla. Takaisin pelikuntoon nopeasti toipunut yleispelaaja tulee varmasti olemaan isossa roolissa loppukaudesta. Oululaisillekin aikoinaan Etta-paidasta tuttu Niko Haapakoski on niin ikään kärsinyt jonkin verran loukkaantumisista, mutta paikalle on onneksi saatu 1-sarjan hallitseva mestari, U19-maajoukkueen kapteeni ja Niko-Matiaksen nuorempi veli Juho-Markus Puhakka.

Joukkueen vahvuuteen Tsekin liigasta liittynyt Yaroslav Horobets on ollut onnistunut hankinta. Vaikka kovassa yleispelaajanipussa Horobets on välillä joutunut katselemaan peliä kentän laidalta, on ukrainalainen silti joukkueensa toiseksi tehokkain pisteiden valossa. Tunteella pelaava Horobets on varsinkin kotikentällään ollut joukkueensa sytyttäjä, ja monipuoliset hyökkäysratkaisut aiheuttavat torjunnalle kuin torjunnalle kosolti päänvaivaa.

Savo Volleysta saapunut Petteri Härkönen ja Kiskon punaisista entisten joukkuekavereidensa kanssa hieman eri reittiä liigaan noussut Aapo Huhtamäki täydentävät betonimiesten raamikkaan keskikaistan. Takaisin KyKyyn yhden Oulun vuoden jälkeen palannut Huhtamäki on jäänyt liigaympyröissä hieman vähemmälle vastuulle, kun taas yli 200 liigaottelun konkari Härkönen on löytänyt hamuamaansa peliaikaa Kyyjärveltä. Ensimmäistä pääsarjakauttaan liigaympyröissä puolestaan viettää toinen Kuortaneen kasvatti Janne Kolehmainen, jonka peliaika on jäänyt kaudella vielä minimiin.

Kuortaneen viime kauden 1-sarjan mestarijoukkueen pelaajat ovat kelvanneet myös KyKylle. Kolehmaisen ja nuoremman Puhakan lisäksi joukkueen vahvuuteen liittyi myös yleispelaaja Matias Siika-aho, joka Kolehmaisen tavoin on vielä pienellä vastuulla. Muutamassa ottelussa joukkueen vahvuudessa on nähty myös ensisijaisesti Vaasan Kiiston 1-sarjajoukkuetta edustava Konsta Viljamaa.

Nuoruuden vastapainoksi liberon tontilta ei välttämättä nuoruuden intoa enää löydy, mutta kokemuksen tuomaa varmuutta siitäkin edestä. Jyri Niemen repaleinen pääsarjaura saa jatkoa, ja tällä kertaa oli liigaseuran vuoro. Viime Oulun visiitillä ottelun parhaana palkittu Niemi esitti sellaista akrobatiaa palloa pelastaessaan, että heikompaa hirvittää. Vieläkin enemmän kokemusta löytyy kuitenkin aikoinaan maajoukkueenkin kantaviin voimiin kuuluneelta Tapio Kangasniemeltä. Taselta löytyy mittavan maajoukkueuran lisäksi yli 300 liigaottelua vyöltään, ja toki myös liki 15 vuoden tauko pääsarjatasolta. 46 vuoden iässä lentopallon pariin palaaminen voisi kuulosta hullulta, ainakin jos Mikko Eskoa ei olisi olemassa, mutta Tase on vieläpä esiintynyt vakuuttavalla tasolla. Vaikka lähes viisikymppinen kinttu ei enää välttämättä vilahdakaan kuin parikymppisenä, on varmuus ja rutiini kuitenkin huippuluokkaa. Vastaanottopelikin on huippuluokkaa, puolet nuorempien huippunostajien joukossa Tase on edelleen top-10:ssä.

Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta. Ennakkolipun hinnat ovat 11€/15€, ovelta taas 13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Hiihtoloman kunniaksi kaikki alle 18-vuotiaat pääsevät otteluun ilmaiseksi. Ennakkoon liput aikuisille ovat 15€, joten kolmellakympillä löytyy Ouluhallilta tekemistä koko perheelle. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

Lentopallon miesten Mestaruusliigan runkosarja alkaa kääntyä loppupuolelle, ja asetelmat ovat suurimman osan joukkueista osalta jännittävän auki. Kaksi tärkeistä pisteistä taistelevista joukkueista kohtaa tulevana lauantaina 28.2., tällä kertaa poikkeuksellisesti klo 18.00, kun kolmossijasta taisteleva kotijoukkue AC Oulu Volley kohtaa hurjassa nousukiidossa olevan ja itsensä juuri pudotuspeliviivan päälle taistelleen Raision Loimun. Isäntien kuntopuntari näyttää vain kahta voittoa viimeisestä kuudesta ottelusta, vaikka kohtaamisesta kyyjärveläisen männyn kanssa tuomisiksi lohdutuspiste saatiinkin. Loimun voittosarake viimeisestä kuudesta ottelusta näyttää yhtä voittoa enemmän, mukaan lukien voitot ACO:n päävastustajista KyKystä ja Savosta. Keskenään ACO ja Loimu ovat otelleet tällä kaudella kahdesti, ja niistä molemmista AC Oulu on pystynyt puristamaan kolmen pisteen voitot.

Hurrikaani-Loimaan voittokulku sarjan kärjessä ei osoita hiipumisen merkkejä, ja 24 ottelun aikana vain viisi sarjapistettä teoreettisesta maksimista menettänyt tuore Suomen Cupin mestari tullee painelemaan runkosarjan voittoon melko suvereeniin tapaan. Akaa-Volley on kauden mittaan osoittautunut Hurrikaania enemmän tavalliseksi kuolevaiseksi, mutta on yhtä kaikki selkeästi runkosarjan kakkonen. Sijat 3-7 puolestaan sitten ovatkin täysin auki. AC Oulu Volley, Savo Volley, KyKy-Betset, VaLePa ja keskiviikkona ACO:n kotonaan kukistanut Tiikerit ovat kaikki kahdeksan pisteen sisällä toisistaan. Tällä hetkellä AC Oulu Volley on sarjan kolmantena, kaksi ottelua neljäntenä majailevaa Savoa enemmän pelanneena. Yhden ottelun vähemmän pelanneisiin VaLePaan ja KyKyyn ACO:lla on kolmen ja viiden pisteen etumatkat. Todella tärkeistä pisteistä pelataan nyt joka kierroksella, varsinkin kun kotietua tosissaan tavoittelevilla joukkueilla on kosolti ristikkäisiä pelejä jäljellä.

AC Oulu Volley on esiintynyt viime otteluissa ailahtelevasti varsinkin vieraskentillä, mutta sarjasijoitus on yhä ensimmäiselle sarjakaudelle varsin mukavasti kolmas. Pudotuspelien ensimmäisen kierroksen kotiedun saavuttaminen on täysin joukkueen omissa käsissä. Ouluhallissa ACO on myös esiintynyt vahvemmin kuin vieraissa, joten onneksi runkosarjan jäljelläolevista kuudesta ottelusta peräti neljä pelataan kotikentällä.

Onnistujia on joukkueesta löytynyt myös ilahduttavan laajalla rintamalla. Ajoittain pahasti yskinyttä syöttöpeliä lukuunottamatta laivastonsinisiä löytyy sarjan kärkipäästä kaikista tilastoista. Hakkuri Samuel Jackman komeilee koko sarjan pistepörssissä viidennellä sijalla. Toinen ulkomaalaisvahvistus, keskitorjuja Matthew Gentry puolestaan loistaa sekä torjunta- että hyökkäystilastoissa, molemmissa koko sarjan neljänneksi parhaana. Hyökkäystehossa kymmenen parhaan joukkoon mahtuu myös Atte Rissanen, ja sarjan viidenneksi paras vastaanottaja on Jan Helenius. Myös juuri parahiksi kauden tärkeimpiin peleihin alaraajavammasta toipunut Aleksi Hänninen on joukkueen kärkeä lähestulkoon joka tilastossa.

Vierasjoukkue Raision Loimu on lentopallon Mestaruusliigan pitkäikäisin joukkue. Ensi vuonna raisioilaisilla on juhlavuoden paikka, kun mittariin tulee kausi numero 50 Suomen korkeimmalla sarjatasolla. Eritoten 1980-luvulle sijoittui Loimun menestyksen vuodet, mutta jalometallia seuran mitalikaapista löytyy vielä reilusti 2000-luvun puoleltakin. Yhteensä kuusi Suomen mestaruutta, kaksi SM-hopeaa ja 7 SM-pronssia ovat kahta mitskua lukuunottamatta peräisin viime vuosituhannelta, mutta tämän milleniumin puolella mukaan on jäänyt Suomen Cupin puolelta yksi mestaruus ja kaksi hopeaa, joista viimeisin vuodelta 2024. Kaikkiaan Cup-hopeaa seuralla on viisi kappaletta.

Lähihistoria on ollut kaksijakoinen; kausi 2022-23 päättyi nelossijaan, mutta viimeisen viiden kauden aikana kausi on päättynyt kahdesti myös liigakarsijan paikalle. Kuluvan kauden loppuun Loimu keskittyy TUTO Volleyn pitämiseen takanaan, ja sitä kautta liigakarsintojen välttämiseen. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella oululaisillekin tuttu päävalmentaja Luis Salgado joutuisi vetämään keskivertorusakkoa suuremman kanin hatustaan, jotta Loimu jatkaisi välieriin.

Loimun paidasta löytyy tällä kaudella neljä ulkomaalaisvahvistusta. Kolumbian maajoukkueessa MM-kisojen alkulohkossa esiintynyt passari Samuel Jaramillo on ollut erinomainen hankinta, ja pyörittänyt oranssipaitojen peliä mallikkaasti. Pienistä sairasteluista kauden mittaan kärsinyttä Jaramilloa on ansiokkaasti paikannut 1-sarjasta joukkueen rinkiin nostettu Jaaro Mattsson. Yhdysvaltalaisyleispelaaja Max Roquet on niin ikään esiintynyt vahvasti, ja on joukkueen tehokkain pelaaja 345 tehdyllä pisteellään. Keskitorjuja Joaquin Layus esiintyi Loimun väreissä jo nelossijaan päättyneellä kaudella 2022-23, ja palasi Portugalin sekä Argentiinan visiitin kautta Raisioon. Uudempi tuttavuus, hakkuri Hugo Kadi, on pelannut kotimaansa Ranskan alempia sarjatasoja, ja nyt kypsässä 33 vuoden iässä siirtyi ensimmäiselle ammattilaiskaudelleen ulkomaille.

Uransa aikana jo lukuisista loukkaantumisista kärsinyt Veeti Nikkinen joutui myös tällä kaudella jättämään muutaman ottelun välistä, mutta on siitä huolimatta joukkueensa toiseksi tehokkain pelaaja. Menneinä vuosina myös maajoukkueen rinkiin kuulunut 208-senttinen Nikkinen kävi parin kauden ajan kokeilemassa siipiään Belgian liigan maineikkaassa Maaseikissa, mutta kahden kauden mittainen visiitti vesittyi koronaviruksen ja loukkaantumisten vuoksi. Loukkaantumisesta niin ikään pikku hiljaa täyteen pelikuntoon toipunut Aapeli Kouki on vallannut hiljalleen toisen yleispelaajan paikan takaisin, ja on ollut viimeisissä otteluissa joukkueen kantavia voimia. Hiljattain 18 vuotta täyttänyt Ossi Lehtiö on ottanut ensimmäisiä askeleitaan Loimun kuusikkoon, ja on käyttänyt näytön paikkansa niitä saadessaan.

Loimun keskitorjujaosasto on huomattavasti kovempi kuin mitä sarjasijoitus antaisi ymmärtää. Keskikaista on saanut uutta nostetta Koukin palattua hihaosastolle. Kolmikko Joaquin Layus-Eetu Mäki-Rami Rekomaa on tasavahva nippu, ja aito kilpailutilanne peliajasta saa jokaisen varmasti tuomaan parastaan pöytään joka pelissä. Joukkueen kapteeni Ville Sihvonen on tälläkin kaudella liigan parhaiden vastaanottajien joukossa 61%:n tarkkuudellaan, mutta Sihvosen todellinen arvo piilee kokemuksessa ja johtajuudessa. Yli 200 liigaottelun kokemus monista eri seuroista on sellaista valuuttaa, jota arvostetaan tosissaan vasta kauden tärkeimpien pelien kynnyksellä.

Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta. Ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.