AC Oulu Volleyn mollivoittoinen joulukuu muuttui voitokkaaksi heti loppiaisena, kun KyKy-Betset jäi Ouluhallilla jalkoihin lukemin 3-1. Myös vierasavaus oli voitokas, kun Kerttulan hallista palattiin sunnuntaina 0-3 -voitto Loimusta takataskussa. Kotonaan kaksi viimeistä otteluaan uuden passarinsa Mikko Eskon kanssa voittanut TUTO Volley puolestaan hakee Mestaruusliigakauden ensimmäistä vierasvoittoaan. Vuoden ensimmäisinä päivinä kalkkiviivoilla Suomen Cupin finaalista pudonnut kaksikko on kohdannut aiemmin kaksi kertaa, ja sekä kauden alussa Kupittaalla että joulukuun puolivälissä ACO oli kovempi. Passariongelmansa selvittäneen TUTO:n kausi on kuitenkin ihan uudessa nosteessa, kuten todistaa syyskauden lopussa napattu tyylipuhdas 3-0 -voitto puolustava mestari Akaa-Volleystakin. Keskiviikkona 14.1. Ouluhallilla pilliin puhalletaan kello 18.30.

TUTO Volleysta napattua kotivoittoa ja 2-3 -taisteluvoittoa VaLePasta lukuunottamatta AC Oulu Volleyn joulukuu oli varsinkin alkukauteen verrattuna sysimusta, vaikka välieräpaikka Suomen Cupissa napattiinkin. Cupin puolivälieräottelu mukaan lukien joulukuuhun mahtui ACO:n kalenterissa peräti kahdeksan peliä, ja vuoden ensimmäiseen kahteen viikkoonkin tuleva ottelu on jo neljäs. Vaikka tappioita putkeen oli pahimmillaan jo neljä, on kotijoukkueen sarjasijoitus siitä huolimatta vielä neljäs. VaLePa kurkkii kuitenkin takana vain kolmen pisteen päässä kolme ottelua vähemmän pelanneena. Edellä puolestaan Savo Volley on ACO:n kanssa tasapisteissä kaksi ottelua vähemmän pelanneena, joten paljon on vielä sarjataulukossa auki kevätkaudella. Kärkikaksikko, etenkin kärjessä viilettävä Hurrikaani-Loimaa, ovat ottaneet taulukossa pienen kaulan, eikä syyskauden perusteella suurta muutosta asiaan ole tiedossa.

Vierasjoukkue TUTO Volley on sarjataulukossa kahdeksannella sijalla. Kauden alussa pitkään jumbosijallakin tarponut turkulaispoppoo on kuitenkin lentopallon Grand Old Man Mikko Eskon rekryttyään kolminkertaistanut voittojensa määrän, ja ennen joulua tylsytti muun muassa Akaa-Volleyn. Loppiaisen taistelu kahden hävityn erän takaa voittoon kertoo siitä, että loppujen lopuksi oli pienestä kiinni, että viime kauden pronssimitalisti saa pelinsä raiteilleen. Myös Suomen Cupissa TUTO eteni neljän parhaan joukkoon ensimmäistä kertaa seuran historiassa, vaikka finaalipaikka jäikin vielä odottamaan tulevia kausia.

Kotijoukkueen kannalta sarjan tilastot ovat komeaa luettavaa. Hurjaan lyöntiin äitynyt hakkuri Samuel Jackman löytyy koko sarjan pistepörssin kolmannelta sijalta, ja top-10:een mahtuu vielä myös yleispelaaja Aleksi Hänninen. Keskitorjuja Matthew Gentry löytyy torjuntatilaston nelossijalta ja hyökkäystehotilastosta koko sarjan kärkipaikalta. Hyökkäystehoissa myös Mattin virkaveli Atte Rissanen sijoittuu seitsemännelle sijalle, ja torjuntapörssissä Aleksi Hänninen on aivan top10:n ulottuvilla. Koko sarjan paras vastaanottaja on puolestaan parahiksi kevään koviin peleihin kuntoutunut Jan Helenius.

TUTO:lla tehot ovat jakautuneet tasaisemmin. Selkeää ykköstykkiä ei ole, vaan hakkuri Jacob Harris, yleispelaaja Kalle Kattelus sekä keskitorjujat Tommy Carmody ja Roope Keskinen sijoittuvat kaikki pistepörssin sijoille 20-30 tehoillaan 125-150 pisteen väliltä. Keskisen ja Katteluksen syötöt ovat aiheuttaneet niin ikään aiheuttaneet päänvaivaa vastapuolen hihaosastolle, ja kaksikko löytyy tukevasti ässäsyöttötilaston top-10:stä. Keskinen sekä virkaveljensä Carmody ovat myös torjuntatilastossa top-10:n tietämillä, sekä hyökkäystehoissa 15 parhaan joukossa. Libero Aatu Kulmala sekä yleispelaaja Lauri Vanhanen ovat kirjauttaneet kovimmat tulokset vastaanotossa, ja ovat 50% vastaanottotarkkuuden molemmin puolin joukkueensa selkeästi meritoituneimmat hihamiehet. Etenkin keskikaista on nyt entistäkin vaarallisempi, kun passariksi on saatu edelleen vähintäänkin Suomen kärkipelaajiin kuuluva Mikko Esko.

Uransa jo kertaalleen Suomen mestaruuteen lopettanut Mikko Esko on edelleen kovassa huudossa pelaajamarkkinoilla. Suomen maajoukkueen joukkueenjohtajan pesti kesti loppujen lopuksi puolisen vuotta, kun pelikenttien kutsu kävi sietämättömäksi. Edelleen lähes viisikymppisenä uskomattomassa fyysisessä kunnossa oleva Mesko värvättiin viime kaudeksi ACH Volley Ljubljanan riveihin Slovenian liigaan, jossa plakkariin kertyi sekä liigan että Cupin voitot. Tällä kaudella vientiä oli edelleen, kun ensimmäistä ammattilaiskauttaan virolaisessa Barrus Võru VK:n riveissä pelannut Anton Välimaa loukkaantui heti kauden alussa. Korvaaja löytyi, kuinkas muutenkaan kuin Sastamalasta, kun 47-vuotias Esko kirjoitti syyskauden mittaisen sopimuksen Viroon.

TUTO:n täksi kaudeksi hankkima puertoricolaispassari Sergio Carrillo osoittautui hutihankinnaksi, ja sopimus hänen kanssaan purettiinkin joulukuun alkupuolella. Joukkueen toinen passari Janne Pyhäjärvi pyöritti joukkueensa peliä ajoittain mallikkaasti, mutta Mikko Eskon tasoinen pelimies on vahvistus mille tahansa joukkueelle. Kun joukkueelta löytyy vahva vastaanotto sekä sarjan kovimpiin kuuluva keskikaista, nousee laadukkaan passarin panos entistä suurempaan arvoon. Tommy Carmody sekä Roope Keskinen ovat sarjataulukon sijoitusta parempi kaksikko, ja pääsevät todella irti myös Ouluhallilla ihan uudella tavalla kun passi on kerta kerrasta oikealla paikallaan.

Yleispelaajat ja libero ovat pitäneet TUTO:n vastaanoton korkealaatuisena. Viime kauden kovimpiin yllättäjiin kuulunut TUTO menetti suurimman yksittäisen palasensa Jan Heleniuksen muodossa, mutta kolme yleispelaajaa pysyi kuitenkin joukkueessa. Lauri Vanhanen, Kalle Kattelus ja Tapio Toiviainen ovat erityisesti vastaanotossa kovia tekijöitä, ja tämän kauden uusi tulija, kuubalainen Roland Jackson, erikoistui enemmän ruudikkaaseen hyökkäyspeliin. Jacksonin palattua pikku hiljaa vahvuuteen lyhyen pelitauon jälkeen, on myös Oulussa odotettavissa laajuutta hyökkäyspeliin. Myös hakkuri Jacob Harrisin ailahtelevat esitykset joudutaan arvioimaan uudestaan keskiviikon jälkeen. Ounasteltavissa on, että varsinkin keskipeli näyttää ihan erilaiselta kuin joulukuun puolivälissä, mutta kuinka suuri vaikutus Meskon passipelillä on laitureiden tehoihin?

AC Oulu Volleyn päävalmentaja Sami Kurttila:

Kovan otteluruuhkan keskellä ollaan tällä hetkellä. Kahteen viikkoon tulee nyt viisi peliä, joten palautuminen on tärkeää. Fysiikkaa on tehty aina kun mahdollista, ja treeneissä yritetty adaptoitua vastustajan pelityyliin. Treeneissä yritetään toki myös parantaa omia juttuja, mutta aika vähäiseksi se tällä aikataululla jää, lähinnä videoiden avulla muokataan omaa pelaamista. Ensi viikon kotipelin jälkeen tulee ensimmäisen kerran marraskuun alun jälkeen täysi treeniviikko, silloin yritetään kaivaa uusia osa-alueita omasta pelistä kehitettäväksi.

TUTO Volley sai todella kovan nimen, kun legenda palasi takaisin. Heidän hyökkäyspeli on parantunut huimasti viime kerrasta. Mikko saa enemmän irti pelaajistaan, mikä on tietenkin oleellinen ero. Oma syöttö täytyy onnistua kotona hyvin, jos Mikko pääsee pyörittämään peliä omasta konttorista niin meidän torjunnalle tulee todella kiire. TUTO:n peli ei perustu mihinkään kovaan hakkuriin vaan heidän peli keskittyy enemmän monipuolisuuteen ja vahvaan keskialueen pelaamiseen.

Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta. Ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

Lentopallovuosi 2026 isketään käyntiin loppiaisena kolmen ottelun kierroksella. Oulussa nähdään kevätkauden aluksi vieraita 1151 asukkaan Kyyjärveltä, kun KyKy-Betset saapuu historian ensimmäiseen viralliseen otteluunsa Ouluhallilla. AC Oulun (ja Mestaruusliigan) tämän kauden katsojaennätys on 1186, joten jännättäväksi jää, nähdäänkö Ouluhallin lehtereillä enemmän vai vähemmän katsojia kuin Kyyjärven asukasluku. Tällä kaudella joukkueet ovat kohdanneet kolme kertaa. Elokuun lopun Peto Cupissa isännät olivat vahvempia lukemin 3-1, kun kummankaan joukkueen ulkomaalaisvahvistukset eivät olleet vielä pelaavassa kokoonpanossa. Syyskuun alun harjoitusottelussa ja marraskuun puolivälin ensimmäisessä liigakohtaamisessa Kyy York -areenalla tahti oli toinen, kun KyKy oli molemmissa parempi lukemin 3-1. Loppiaisena ottelu alkaa pyhäpäivien aikataulun mukaan jo klo 17.00.

AC Oulu Volleyn debyyttikausi on ollut vahvasti kaksijakoinen. Alkukauden hurmos on laantunut, ja syyskauden loppu oli ailahteleva. Parhaimmillaan sarjataulukon kolmantena majaillut ACO hävisi joulukuun kahdeksasta pelistään viisi, mutta sarjasijoitus ei pudonnut neljättä kauemmaksi. VaLePa vaanii kuitenkin pisteen päässä, ja joukkueiden ottelumäärät ovat hyvin epätasaiset, joten paluu voittokantaan tekisi hyvää haaveille pudotuspelien kotiedusta. AC Oulu on päässyt hakemaan pelituntumaa jo alkaneelle vuodelle Suomen Cupin välieristä, joissa Hurrikaani osoittautui jälleen paremmaksi kotonaan lukemin 3-0 ja paineli Cupin finaaliin. Liigan puolella voittosarake näyttää kahdeksaa voittoa 16:sta ottelusta, ja piste-eroa kauden viralliseen tavoitteeseen eli liigakarsintojen välttämiseen on jo 17 sarjapistettä.

KyKy-Betset aloitti kautensa vahvasti, tuplavoitolla hallitsevasta pronssimitalisti TUTO Volleysta. Sen jälkeen tappioita tuli kolme peräkkäin, mutta pikainen piristyminen nähtiin Loimua ja AC Oulu Volleyta vastaan marraskuun puolivälissä. Sarjan kärkeen ennakoidut joukkueet VaLePa, Savo, Hurrikaani ja Akaa ovat osoittautuneet vielä liian koviksi, vaikka Akaata vastaan todellinen trilleri Suomen Cupin puolivälierissä nähtiinkin. Viimeisimmästä viidestä Mestaruusliigan ottelusta KyKy on voittanut kolme, joten Ouluhallilla tullaan näkemään nousukuntoinen Kyyjärvi.

Ulkomaalaishankinnat nousevat loppiaisena tärkeään asemaan. Isäntäjoukkueen Matthew Gentry on ollut kauden alusta asti hirmuhankinta, vaikka onkin viime otteluissa kipuillut syöttöpelinsä kanssa. Torjuntatilastossa Matt on nelossijalla 36 kaapillaan, ja koko liigan kärkipaikalla 61%:n hyökkäystehoillaan. Samuel Jackmanin alku oli hitaampi, mutta kanadalainen on parantanut kauden edetessä peli peliltä. Nyt jo pistepörssin vitoseksi kivunnut Sam on ollut joukkueen kantavia voimia hyökkäyksessä, mutta koko joukkueen tavoin syöttöpeli on ollut viime otteluissa vaikeaa.

Kyyjärven kokoonpano on perinteisesti paitsi ulkomaalaisvahvistuksia pursuava, myös muuttunut rajusti kausien välillä. Viime kaudelta ainoat tutut nimet ovat iki-KyKy, latvialaislähtöinen Aivars Petrusevics sekä ruotsalaiskeskitorjuja David Jannesson. Uudet ulkomaanhankinnat ovat olleet onnistuneita; hakkuri Andris Sirjakovs on koko sarjan pistepörssin kakkossijalla kaksi pistettä Urpo Sivulaa perässä. Myös ukrainalainen yleispelaaja Yaroslav Horobets on ollut joukkueen ehdottomia kärkinimiä ja esiintynyt positiivisesti.

Sirjakovsin ohella kyyjärveläisten tehot ovat olleet kolme edelliskautta Karelian Hurmosta edustaneen Niko-Matias Puhakan harteilla. Elämänsä kautta pelaava Kajaanin Kuohun kasvatti on herättänyt huomiota paitsi neuvokkaalla lyöntivalikoimallaan, myös vahvalla hihapelillä. Eräänlaista unelmaa Puhakan perheessä saadaan elää myös siinä mielessä, että Kuortaneen 1-sarjan mestarijoukkueesta KyKyn passariksi on saatu myös nuorempi veli Juho-Markus Puhakka. Junnumaajoukkueen monivuotinen kapteeni saa kylläkin taistella peliajasta keltapaidoissa ihan tosissaan, kun 23 maajoukkuepeliäkin aikoinaan pelannut Niko Haapakoski siirtyi kolmen Hurmos-vuoden jälkeen Kyyjärvelle. Yli 300 liigaottelun konkari on oululaisille tuttu näky kuudelta Etta-vuodelta, ja vyöltä löytyy kauden läpimurtopelaajan titteli vuodelta 2016, sekä ammattilaiskaudet Virossa ja Kyproksella.

Kuortaneen 1-sarjan mestarijoukkueesta liigasopimukseen päätyivät myös yleispelaaja Matias Siika-Aho ja keskitorjuja Janne Kolehmainen. Viime kaudella Kiskonpunaisissa pelannut Aapo Huhtamäki teki paluun kotiseuduilleen, ja palaa ensimmäistä kertaa viimevuotiseen kotisaliinsa virallisissa otteluissa. Virkaveli Petteri Härkönen on monen muun tuoreen Kykyläisen tapaan entinen Hurmoksen pelaaja, tosin Härkösellä väliin mahtuu kaksi kautta Savon paidassa.

Liberon paikalle alkukaudesta oli nimetty vain yksi nimi, yli kymmenen vuotta sitten liigadebyyttinsä tehnyt Jyri Niemi. Joukkueen kokeneimpiin pelaajiin kuulunut Niemi oli 33 vuoden iästään huolimatta joukkueessaan vielä nuori poikanen, kun joulun alla 42 vuotta täyttänyt, yli 4000 pistettä liigassa 15-vuotisella urallaan takonut Aivars Petrusevics oli joukkueen konkari. KyKyn staffissa pistettiin kuitenkin vielä paremmaksi, kun elokuun lopussa julkaistiin Lentopalloliiton urheilutoimenjohtaja Tapio Kangasniemen sopimus KyKyn liberopaitaan. Koko Kykyn joukkueesta neljä pelaajaa oli jo syntynyt, kun Kangasniemi teki debyyttinsä 20 vuoden iässä Isku-Volleyn paidassa. Hauskana knoppitietona löytyi sellainen yksityiskohta, että 3.10.1999 Tase pelasi ensimmäisen liigaottelunsa, ja heti seuraavana päivänä Ruotsin Falköpingissä, nykyinen joukkuekaveri David Jannesson syntyi.

AC Oulu Volleyn päävalmentaja Sami Kurttila:

Kyyjärvi on hyvin valmennettu ja erittäin hyvätasoinen porukka. Erittäin kova hakkuri ja tasokkaat laitahyökkääjät. Yhden kerran ollaan pelattu heitä vastaan ihan alkukaudesta, ja silloin pelattiin ehkä meidän syyskauden huonoin peli. Nyt on siis velkojen takaisinmaksun aika. Sen verran hurja pelitahti on tällä hetkellä että kovalla rytmillä täytyy olla edellinen peli läpikäytynä ja heti seuraavan kimpussa.

Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta. Ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

Tämän kauden sarjaohjelmalla on hieman hankala sanoa, mihin syyskausi päättyy ja mistä kevätkausi alkaa. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että kalenterivuoden viimeiseen kotiotteluun asettuu vastaan toista kertaa tälle kaudelle Savo Volley. Vierasjoukkueen joululoma on kestänyt lähes viikon verran, kun edellinen ottelu oli viime lauantaina. Isännät ovat ehtineet rauhoittua juhlapyhien viettoon kaksi päivää pidempään. Niin kutsutulle joulutauolle joukkueet lähtivät sarjataulukon peräkkäisiltä sijoilta 3 ja 4. Sijoitukset vaihtuivat joukkueiden välillä, kun Savo peittosi Loimun ja AC Oulu kärsi tappion Tiikereille. Lauantain vastustajat ovat kohdanneet toisensa jo kaksi kertaa tällä kaudella, ja sekä kauden avauksessa Ouluhallilla että Saimaa Stadiumilla AC Oulu oli vahvempi lukemin 3-1. Lauantaina 27.12., osana neljän ottelun kierrosta, pilliin puhalletaan kello 17.00.

Kotijoukkueen viimeinen ottelu Tiikereitä vastaan ennen joulutaukoa oli heikko, mutta tuossa ottelussa kunniaa täytyi jakaa ennen kaikkea verkon toiselle puolelle. Tiikerit ei jäänyt surkuttelemaan ykköshakkurinsa loukkaantumista, vaan teki juuri sitä, mistä joukkue on tullut niin tunnetuksi sarjassa jo vuosien ajan. Eli taisteli, raastoi ja haastoi joka pallossa ja pakotti vastustajan tekemään virheet. AC Oulun syyskausi voidaan kuitenkin kokonaisuutena sanoa sujuneen odotuksiin nähden hyvin, kun sijoitus sarjassa on neljäntenä. Kaula takana tulevaan VaLePaan on jo viisi pistettä, kun taas ylöspäin ero kolmantena olevaan Savoon on yksi piste, ja kakkospaikalla majailevaan Akaaseenkin vain kolme pistettä. Joukkueilla on toki hyvin eri määrät otteluita pelattuina, joten mitään mitalinmakuisia ennakkopäätelmiä ei niistä vielä kannata vetää. Pienen pientä juhlapyhien lisäjännitystä tuo Jan Heleniuksen pelikunto, joko miekkonen nähdään ihan aloitusseitsikossa asti?

Olen ehdottomasti tyytyväinen joukkueeni syyskauteen. Pari loukkaantumista ennen kauden alkua sekoitti varmaan hieman pakkaa, mutta nuoret pelaajat ovat ottaneet vastuun ja tuoneet hyvää tulosta. Lyhyt joululoma on nyt ennen peliä, itse ainakin ajattelin syödä, levätä ja käydä ehkä pilkillä jos jäät antaa myöten.

– Kapteeni Lasse Jäntti #5

Savo Volley on aloittanut kauden pääasiassa vahvasti. 12:sta ottelusta kahdeksan on päättynyt voittoon. Tappiot on kärsitty AC Oulun lisäksi Hurrikaanille, sekä hurjan taistelun jälkeen VaLePalle joulukuun alussa 3-2. Knoppititetona, jotain kertonee sarjataulukon tekemisen vaikeudesta, että Savo saapuu Ouluhallille jo toista kertaa, kun taas Savolle jo kolme tappiota kärsinyt Kyyjärven Kyky-Betset ei ole Oulussa käynyt vielä kertaakaan. Savolle lauantain ottelu ei jollain ihmeen ilveellä ole vielä vuoden viimeinen, vaan se joutuu pelaamaan vielä seuraavana maanantaina kotiottelun Akaata vastaan. Savo missaa harmillisesti 3.1. pelattavat Suomen Cupin välierät peluutettuaan edustuskelvotonta pelaajaa Cupin ensimmäisellä kierroksella, joten Akaa-ottelun jälkeen luvassa on vielä toinen viikon huili.

Savo on meille tuttu joukkue lukuisten harjoituspelien ja parin virallisen ottelun myötä. Heillä on vahva hakkuri ja hyvä keskipelaajat, mutta viime peleissä kokoonpano on hieman elänyt. Kaikkeen täytyy olla valmis.

Joukkue on käytännössä täysin muuttunut siitä kun olen itse Savossa pelannut, mutta kun kerrat juttua pyysit, niin huhujen mukaan eräs nimeltä mainitsematon pelaaja on korvannut puuttuvan vessapaperin kahvin suodatinpusseilla.

– Kapteeni Lasse Jäntti #5

Savo Volleyn joukkueesta tehokkain alkukauden otteluissa pisteiden valossa on välivuodelta palannut hakkuri Aleksander Rastamo. Pitkän linjan Ducks-mies Rastamo vaihtoi Ankkojen pudottauduttua liigasta joukkueen TUTO Volleyhyn, jossa mahtui jo pistepörssin top-10:een. Viime kausi olisi alkanut jälleen Ducksin paidassa, mutta leikkaus ja siitä toipuminen vei käytännössä koko kauden. Tämän kauden alku olisi tasaisen vauhdin taulukolla muotoutumassa Rastamon uran paras, tällä hetkellä plakkarissa on pistepörssin nelossija 190 pisteellä. Vaikka syöttöpeli ei ihan huippuvuosien tasolla vielä olekaan ollut, on Rastamolla saman verran ässäsyöttöjä kuin esimerkiksi ACO:n Samuel Jackmanilla ja Aleksi Hännisellä. Isäntien ässätilastojen kärjessä komeilee muuten Eeli Kuukasjärvi.

Savo ei kuitenkaan sarjataulukon mitalisijalle ole yltänyt pelkästään hakkuripelillä. Yleispelaajien alkukausi on ollut erinomainen, vaikka ailahtelua pelien välillä onkin välillä tapahtunut. Sekä Aleksi Muukkonen että takaisin pelikuntoon toipunut Jere Tikkala ovat napsineet tehopisteitä reippaan 140 pisteen verran, ja mahtuvat myös ässäsyöttötilastossa sarjan viiden parhaan joukkoon. Vastassa kotijoukkueella on siis valtavan tulivoiman lisäksi myös erittäin haastava syöttöjoukkue. Kun vielä Muukkonen, Tikkala sekä hieman vähemmälle peliajalle kauden edetessä jäänyt Markuss Cielavs mahtuvat parhaiden vastaanottajien tilastossa kymmenen parhaan joukkoon, täytyy myös isäntien ajoittain yskähdellyt syöttöpeli saada viritettyä huippukuntoon.

Vierailla olisi tarjota kentälle liigan mittapuulla myös melko hirmuinen keskitorjujakaksikko. Tommi Siirilä pitää kärkipaikkaa sekä torjunta- että hyökkäystilastoissa, ja valittiin myös kauden ensimmäiseen liigatähdistöön marraskuun ajalta. Kapteeni on kokenut lentopallokentillä kaiken Italian ja Ranskan huippuliigoista maajoukkueeseen, ja erilaisia voittoja ja mitaleita on kertynyt roppakaupalla. Nälkää kuitenkin konkarin ikää lähentelevältä Siirilältä yhä löytyisi. Kovahko kolaus yhdelle sarjan kovimmista keskikaistoista nähtiin 10.12. ottelussa Valepaa vastaan, kun polvensa kipeän näköisesti nitkauttanut Lauri Lehtonen käveli vaikean näköisesti vaihtopenkin puolelle. Tuon jälkeen seuraavaan kahteen otteluun ei Lehtosta ole kentällä näkynyt. Vaikka nuori Leo Laitinen onkin antanut joukkueelleen pirteällä esiintymisellään mahdollisuuden jatkaa voittamista, toivotaan loukkaantumisista ennenkin kärsineelle Lehtoselle pikaista paranemista.

Vieraiden libero Miro Rasinperä on omalla paikallaan sarjan parhaita. Vaikka nuoremmat tähdet ovat vieneet voittavissa joukkueissaan Prolibero-raatien huomion, on Rasinperä ollut kädet mullassa noutamassa mahdottomia palloja aitojen takaa ja pitämässä joukkuettaan mukana taistelussa. Oululaisillekin jo vuosikymmenen taitteesta tuttu työmyyrä kävi visiitin Tsekin liigassa, ja on viime kaudet ollut tärkeä osa paitsi Savon tämänhetkistä tarinaa, myös tulevaisuuden rakentamista. Jo mainitun Laitisen lisäksi joukkueessa peliakaa ovat kärkkymässä libero Iivo Hirvonen ja yleispelaaja Aki Huikari, ja uutta polvea kasvatettaessa kokemus on valttia.

Harjoituspeleissä ollaan Savo kohdattu ja runkosarjassakin jo kahdesti, joten tuttu joukkue jo tässä vaiheessa. Savo on parantanut peliään paljon jouluun mennessä, ja heillä on hyvätasoinen joukkue. Molemmilla joukkueilla on muutaman päivän tauko ja tovi omatoimiohjelmaa, joten on jännä nähdä kuinka virhekontrolli säilyy. Syöttöpeli on ollut meille syyskaudella selkeä kehityskohde, tähän mennessä ollaan pärjätty sillä että yksittäisillä pelaajilla on ollut hyvä päivä syötössä, mutta sellaista kokonaisvaltaisesti hyvää esitystä syötössä ei olla vielä monta nähty. Siihen meidän täytyis avain löytää jos meinataan kevään kovissa peleissä pärjätä. Vieraiden joukkueesta kannattaa seurata erityisesti oululaisyleisölle jo ennestään tuttua Aleksi Muukkosta. Hän on parantanut kauden mittaan, on Suomessa ihan laitahyökkääjien aatelia ja erittäin kovan syötön omaava kaveri.

Uutena joukkueena meidän syyskauden menestystä on vähän hankala arvioida, kun ei ole vertailupohjaa. Joukkue on uusi ja pelaajat ovat uusia, ja sarjassa paljon uusia pelaajia. Haluttiin saada hyvä syyskausi ja mielestäni se saatiin. Sellainen hyvä+, ihan ei kiitettävään ylletty mutta kevättä kohti on hyvä lähteä parantamaan. Joillain voisi nälkä kasvaa syödessä, mutta ollaan hyvin kauden tavoitteen tahdissa. Kaikki joukkueet tulevat varmasti parantamaan keväällä, joten hyvä joutuu olemaan. Tällä hetkellä kun ollaan neljäntenä niin kotiedun säilyttäminen pudotuspeleihin on todella kova tavoite mutta realistinen.

– Sami Kurttila, päävalmentaja

Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta. Ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Vain tähän otteluun lisäsimme vaihtoehtoihin myös perhelipun, jossa voit varmistaa kahden aikuisen ja kahden lapsen pääsyn halliin kahden aikuisen lipun hinnalla. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

AC Oulu Volley pelaa pirteää debyyttikautta, se voidaan todeta jo tässä vaiheessa. Maltillisin odotuksin kauteen lähtenyt joukkue on osoittanut pystyvänsä haastamaan kenet tahansa Mestaruusliigassa, vaikka ennakkosuosikeiksi povattu kärkikaksikko onkin osoittautunut vielä liian kovaksi palaksi. TUTO Volleyn kohtaaminen on AC Oulun viides peli kahteen viikkoon, ja vielä ennen joulutaukoa pelattava Tiikerit-ottelu täydentää härkäviikot kuuteen peliin 16 päivässä. Mutta antaa mennä kun on alamäki, sen jälkeen hiljennytään pienimuotoiselle joululomalle. Ouluhallille palataan vielä kerran vuonna 2025, nimittäin 27.12. kun vastaan astelee jo kolmatta kertaa Savo Volley. Nyt pelataan kuitenkin TUTO Volleyta vastaan, ja maanantaina 15.12. pilliin puhalletaan kello 18.30.

Kaksi viimeisintä AC Oulu Volleyn kotiottelua ovat päättyneet selvään tappioon. Näin oli toki ainakin jollain tasolla odotettavissa, sen verran isoa kuilua viime kauden finalisteista on muihin liigajoukkueisiin ennakoitu. Ennen kärkikaksikon kohtaamista ACO voitti neljä ensimmäistä kotiotteluaan, ja samaa kaksikkoa lukuunottamatta vieraissakin takkiin on tullut vain kerran. Voittoja on kasassa seitsemän, sisältäen esimerkiksi kaksi voittoa sekä VaLePasta että Savo Volleysta. Marraskuun alussa Salohallissa AC Oulu peittosi kauden neljännessä ottelussaan myös maanantain vastustaja TUTO Volleyn suoraan kolmessa erässä. Oululaiset ovat rymistelleet debyyttikaudellaan myös Suomen Cupissa jo välieriin asti häviämättä erääkään. Vastustajat ovat toki olleet yhtä ja kahta sarjaporrasta alempaa, mutta ei anneta faktojen pilata hyvää tarinaa.

TUTO Volleyn alkukausi on, varsinkin viime kauden nappionnistumiseen peilaten, ollut vaikea. Kasassa on ainoastaan yksi voitto sarjajumbo Raision Loimusta, ja pisteet 3-2 -tappioista Kykyä ja Savo Volleyta vastaan. TUTO on sarjataulukossa kahdeksannella sijalla viidellä pisteellään, yhden pisteen Loimua edellä. Suomen Cupissa puolestaan kulkee, TUTO liittyi AC Oulun seuraan Cupin välieriin voittamalla 1-sarjajoukkue Vantaa Ducksin. Lisää hyviä uutisia TUTO sai reipas viikko sitten, kun hiljattain Virossa takaisin huippulentiksen pariin palannut Mikko Esko teki joukkueen kanssa loppukauden kattavan sopimuksen. Meskon viimeiset pelit Baltian liigan Barrus Võru VK:n riveissä ovat vielä kuluvan viikonlopun aikana, joten nähtäväksi jää, nähdäänkö Mesko pelaamassa jo Oulussa. Lentopallon Grand Old Manin saapuminen joukkueeseen tiesi sitä, että joukkueen passari Sergio Carillo oli vapaa etsimään itselleen uuden seuran. Pettymykseksi jäänyt puertoricolainen tekikin työtä käskettyä, ja hänen sopimuksensa purettiin yhteisymmärryksessä muutamaa päivää myöhemmin.

TUTO Volleyn pronssimitalimiehistö näki paljon muutoksia viime kaudesta, ja ensimmäinen lähtijä oli mestari Akaa-Volleyn penkin päähän siirtynyt päävalmentaja Jani Niskakangas. Hänen tilalleen TUTO palkkasi pitkän uran lentopallovalmentajana Raisiossa luoneen Mika Rantasen. Koko 2010-luvun Raision Loimun kakkosjoukkuetta valmentanut Rantanen siirtyi myös edustusjoukkueen valmentajaksi neljän vuoden ajaksi, joista viimeisen päävalmentajan paikalla. Viime vuodesta lähtien Rantanen on toiminut päävalmentajana myös U16-poikien maajoukkueelle, jonka tilastonikkarina muuten toimii meidän ikioma Oskari Vierelä. Päävalmentajana Mestaruusliigassa Rantanen toimii nyt toista vuottaan, mittavan valmennusuran huipennukseksi.

Passivastuun siirtymäajalle Carillon jälkeen ja ennen Eskoa ottaa Janne Pyhäjärvi. Jo päälle 150 liigaottelua pelannut Pyhäjärvi aloitti liigauransa Ettan paidassa syksyllä 2021, mutta on nyt uuden roolin edessä aloittavana passarina. Ensimmäinen kosketus Pyhäjärven johtamaan passipeliin nähtiin keskiviikkona Loimua vastaan, ja peli vielä hieman haki uomiaan. Toiseksi passariksi syyskauden loppuun Turussa hälytettiin 2-sarjajoukkue Salon Viestin passari Miklas Eko, joka sai heti keskiviikkona jo lyhyen liigadebyyttinsä Pyhäjärven keräiltyä itseään hetken pikku tällin jäljiltä. Passariosasto on vielä tässä välivaiheessa iso kysymysmerkki, mutta kevätkaudella hyökkääjät saavatkin sitten naatiskella maailmanluokan passipelistä.

TUTOn hakkurin paikalle jäi melkoinen aukko, kun Antti Ropponen siirtyi Niskakankaan vanavedessä Akaalle. Katseet jouduttiinkin äkkiä suuntaamaan ulkomaille, ja katseen osuessa Kanadan yliopistosarjaan, haaviin jäi kanadalainen Jacob Harris. Ensimmäistä ammattilaisvuottaan kotimaansa ulkopuolella viettävä tasan kaksimetrinen kanukki aloitti kauden pirteästi tuplapeleissä Kykyä vastaan, mutta on sittemmin painunut varjojen maille. Esiintyminen on ollut parhaimmillaankin ailahtelevaa, pahimmillaan umpisurkeaa. Harrisin tilalle on pitkin kautta soviteltu kutakin yleispelaajaa, mutta sopivaa mallia ei ole tuntunut löytyvän. Viime ottelussa näytön paikan sai myös toiseksi hakkuriksi merkitty Lauri Rantanen, mutta mitään merkittävää parannusta ei tämäkään tuonut. Myös hakkuripeli jättää paljon arvailun varaan.

TUTOn hyökkäystehot ovatkin olleet paljolti yleispelaajien varassa. Vaikeaa oli rosterin uusiminen myös yleispelaajan tontille, kun Jan Heleniuksen saappaat tulivat täytettäviksi. Viime kauden joukkueesta vahvuuteen jääneet Lauri Vanhanen, Tapio Toiviainen ja Kalle Kattelus ovat kuitenkin erittäin varteenotettava kolmikko laitahyökkääjiksi, jonka lisäksi erinomaisia myös vastaanotossa. Kenet tahansa voi heittää kentälle, ja vaihtopenkille jää silti vielä kärkitason yleispelaajia. Etenkin Toiviainen tuo tiukkoihin paikkoihin varmuutta lähes 400 liigaottelun kokemuksellaan, ja onhan miekkonen nähty pelaavan jo lähes kaikkia muitakin pelipaikkoja. Toisena yleispelaajana vielä kauden alussa nähtiin toinen ulkomaalaisvahvistus, kuubalaisyleispelaaja Roland Jackson, mutta hän on syystä tai toisesta huilannut viimeiset kolme ottelua. Miehen pelikunto on tätä kirjoitettaessa mysteeri.

Myös keskikaistalta TUTOlta löytyy hirmuista tulivoimaa. Suomeen kotiutunut Tommy Carmody yritti edellisen Suomen visiitin jälkeen luoda uraa Tsekin liigassa, jossa viettikin kolme kautta. Perhe toi miekkosen kuitenkin takaisin Suomeen, ja tästä erityisesti TUTO Volleyn organisaatio on erittäin kiitollinen. Peräti 208-senttinen Carmody on liigan kärkikeskareita, luoden jatkuvaa pelotetta niin torjunnassa kuin hyökkäyssuuntaan. Virkaveli Roope Keskinen ei ihan yli kahden metrin mittaan yllä, mutta ei silti jää Tommya heikommaksi. 50% hyökkäystehot ja joukkueen tehokkain torjuja ovat arvokkaita titteleitä missä tahansa joukkueessa, johon kuuluu Tommy Carmodyn kaltainen työmyyrä. 22-vuotias Niko Tuusa on joukkueen kolmas keskitorjuja, jonka näytönpaikat ovat jääneet syöttövaihtoihin kivikovan keskarikaksikon takana.

Joukkueen titaaninkovan hihaosaston täydentää libero Aatu Kulmala. Muun joukkueen tavoin Kulmalan vastaanottoprosentti huitelee 50% tietämillä, ja 150 liigaottelun kokemuksella Aatu tietää jo miten kentällä pitää sijoittua. Yksinään liberon paidassa joukkueessa huhkiva Kulmala antaa joukkueelleen mahdollisuuden voittaa, ja pitää huolen siitä, että passarilla on mahdollisuus etsiä hyökkäysratkaisuja myös raudanlujalta keskikaistalta.

Kotijoukkueen päävalmentaja Sami Kurttila, kuinka joukkueen valmistautuminen peliin on sujunut?

Pikku flunssa-aalto on pyyhkäissyt joukkueen yli. Toivotaan että saadaan koko joukkue jalkeille maanantaihin mennessä.

Minkälainen joukkue maanantaina vastassa oleva TUTO on?

Meidän muutamaan edelliseen vastustajaan verrattuna taas ihan erilainen joukkue. Heidän kovat yleispelaajat ja keskitorjujat kantavat päävastuun hyökkäystehoista. Varsinkin keskarit saavat paljon ruokaa, aina kun vastaanotto sen mahdollistaa. Meidän täytyy pyrkiä hyvällä syöttöpelillä hallitsemaan heidän keskipelaamista.

Vanha tuttusi Mikko Esko teki sopimuksen TUTOn kanssa loppukaudeksi. Mitä ajatuksia tämä herätti?

Meillä on Mikon kanssa kahden vuoden historia. Mahtavaa että hän palaa Mestaruusliigaan. Alkaa olla jo miehen iässä, ja siitä huolimatta äärimmäisen kova urheilija ja todella hyvä lentopalloilija.

Maanantaina pelataan vielä kotona ja torstaina Kokkolassa ennen joulua, mikä on joukkueen ohjelma pyhien ajaksi?

Vähän pidempi palautuminen saadaan, vaikka mitään pidempää joulutaukoa ei tosiaan nyt liigassa ole. Pidetään joulun aikaan kuuden päivän omatoimijakso, ja sen jälkeen palataan salille.

Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta. Ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

Hurrikaani-Loimaa saapuu Ouluun liigan ainoana tappiottomana joukkueena, ja samalla luonnollisesti myös sarjakärkenä. Yhdeksästä ottelusta kasassa on täydet 27 pistettä, eikä edes hallitseva mestari Akaa onnistunut nipistämään Hurrikaanilta pistettäkään. Lokakuun lopussa AC Oulu Volley kohtasi Hurrikaanin ensimmäisen kerran Loimaalla, eikä kahden viime kauden mitalisti antanut yllättää itseään edes erävoiton vertaa. Revanssia lähdetään hakemaan Ouluhallilla PullaPirtin isännöimänä tulevana keskiviikkona kello 18.30 alkaen.

AC Oulu Volleyn viime ottelut ovat olleet kaksijakoisia. Raikkaasti kauden aloittanut ACO nappasi riemastuttavat kotivoitot kahdesta liigan menestyneimmästä joukkueesta, Raision Loimusta ja Vammalan Lentopallosta, mutta voittojen molemmin puolin on vähemmän imartelevat tappiot. Neljän ottelun kotivoittoputki katkesi Akaa-Volleyn käsittelyssä, eikä vastus näyttäisi alkukauden perusteella keskiviikkona ainakaan kevenevän. Seurahistorian ensimmäiset kymmenen ottelua ovat kuitenkin kokonaisuutena sujuneet plus-merkkisesti, kun voittoja on kasassa enemmän kuin tappioita. AC Oulu on sarjataulukossa ilahduttavasti kolmossijalla, mutta takana vaanii Savo Volley vain pisteen päässä. Vitospaikalle on jo neljän pisteen kaula yhden ottelun enemmän pelanneeseen Kyyjärveen. Kauden alkaessa valmennusjohdon asettamaa tavoittetta eli pudotuspelipaikkaa silmällä pitäen kausi on alkanut hyvin, eroa yhdellä sarjapisteellä sarjan hännillä hoippuvaan Loimuun on 17 pistettä.

En osannut ennen kauden alkua mitään tiettyä sijaa odottaa, mutta tiesin kyllä että voidaan pärjätä tässä sarjassa. Omassa pelissä en ehkä osaa mitään tiettyä osa-aluetta nimetä johon olisin eniten tyytyväinen, mutta tietynlainen rutiini ja rauhallisuus on löytynyt.

– Aleksi Hänninen #9

Hurrikaani-Loimaa pelaa Mestaruusliigassa 18. kauttaan. Keväällä 2007 1-sarjan voittanut Loimijoen Hurrikaani saavutti liigapaikan ja muutti nimensä Hurrikaani-Loimaaksi. Ensimmäiset neljä kautta sujuivat kohtalaisesti, ja kolme kertaa tuloksena oli paikka pudotuspeleissä. Keväällä 2012 seura otti jo huiman harppauksen, kun VaLePalle hävityn finaalisarjan jälkeen tuloksena oli seurahistorian ensimmäinen mitali eli hopea. Hopeasta onkin sittemmin tullut Hurrikaanille tuttu jalometalli, hopeasijoja joukkueella on liigasta ja Suomen Cupista käsittämättömät 11 kappaletta. Liigassa lisäksi pronssimitaleita on kertynyt kolme kappaletta. Sekä Hurrikaani-Loimaan että päävalmentaja Olli Kuoksan pitkällinen SM-kullan metsästys sai huipennuksen kauden 2023-24 päätteeksi, kun joukkue peittosi Akaa-Volleyn suvereenisti otteluvoitoin 4-0 ja pääsi nostamaan ensimmäistä mestaruuspokaaliaan. Viime kausi oli jälleen hurjaa näytöstä, mutta Akaa-Volley oli koko kauden ajan liian kova vastus. Tämän kauden alku on ollut vielä edellistäkin dominoivampi, ja Akaa-Volleystakin on saatu jo kerran päänahka.

Hurrikaani pelaa hyvää ja kurinalaista lenttistä, ja me lähdetään haastamaan niitä. Viime kerralla pelattiin suht tasainen peli, mutta kahdenkymmenen pisteen jälkeen peli suli kerta toisensa jälkeen. Keskiviikkona tehdään paremmin. Hurrikaanissa on kyllä paljon tuttuja oman ikäluokan pelaajia, ja sitten tietenkin valmentaja Kuoksa muutaman vuoden takaa Ettasta.

– Aleksi Hänninen #9

Olli Kuoksa palaa Ouluhallille ensimmäistä kertaa päävalmentajana sitten maaliskuun 2022. Tuolloin Lentopalloseura Etta kampesi itsensä nipin napin turvaan liigakarsinnoilta, vain tullakseen tovia myöhemmin suljetuksi sarjasta kokonaan. Vastustajana oli siipirikkoisena Ouluun saapunut, junioreilla kahdeksanmiehiseksi koronan kourista kokoon kursittu Kokkolan Tiikerit. Tuon päivän muistavat keskiviikon osanottajista myös Hurrikaanin ja Kuoksan luottoratsu Nuutti Niinivaara, sekä isäntien Janne Marttila ja Aleksi Mäkiluoma, jotka vielä reipas kolme vuotta sitten pelasivat Ouskin jäähyväisottelun eri puolilla verkkoa. Ettan jälkeen TuTo Volleyn päävalmentajana yhden kauden toiminut Kuoksa valmentaa nyt kolmatta kauttaan Hurrikaania, ja takataskussa on jo yksi kulta ja yksi hopea. Kuoksa on miesten liigan ylivoimaisesti kokenein päävalmentaja yli 530 ottelullaan ja koko liigan toiseksi kokenein Jukka Tuovisen jälkeen, joten ottelun jälkeiset lehdistötilaisuudet alkavat Ouskilta pikkuhiljaa jo sujua.

Hurrikaani menetti viime kauden päätteeksi kaksi kolmesta passaristaan. Paluumuuttaja Matthew West matkusti niin kauas Suomesta kuin ikinä pääsi, ensin Intian liigaan ja Bangaloreen, sittemmin liiga on vaihtunut vielä Puerto Ricoon ja Guaynabon joukkueeseen. Leevi Väänänen puolestaan ei muuttanut Intiaan vaan Akaalle. Viime kaudella 15-vuotiaana liigaympyröihin tutustunut Justus Välimäki uusi sopimuksen myös tälle kaudelle. Uusina passareina keltapaitoihin liittyivät Kyky-Betsetin parikymppinen tulevaisuudenlupaus Henri Hynnä, sekä jo kahdeksanteen liigajoukkueeseensa liittynyt Joel Laakso. Jobu on tuttu mies myös ACO:n Jan Heleniukselle viime vuoden pronssijoukkue TuTo Volleysta, ja totta kai myös sekä valmentaja Kuoksalle että oululaisyleisölle kaudeltaan Ettan paidassa 2020-21.

Hakkuriosastonsa Hurrikaani säilyttää ennallaan jo kolmatta kautta peräkkäin. Liigan pistepörssin voittaja kaudella 2020-21, Eetu Häyrinen, on takonut 15-vuotisen uransa aikana jo reilusti yli 3200 pistettä, ja on aktiivipelaajista toiseksi eniten pisteitä takonut pelaaja. Varkauden Tarmon kasvatti pelaa keskiviikkona sikälikin juhlaottelun, että Häykkä ylittää 19. pelaajana miesten liigassa 500 liigaottelun rajan, ja siinä tilastossa onkin aktiivipelaajista piikkipaikalla. Häykän pelatessa ensimmäisiä aikuisten pelejään, on joukkueen toinen hakkuri Alex Horn ollut 5-vuotias. Loimaalla kolmatta kauttaan pelaava Horn on jäänyt edelliskausien malliin rajalliselle vastuulle, ja Häyrinen pysynee valmentajan valintana hakkurin paikalle.

Ouluhallilla nähdäänkin sitten tulevaisuuden kärkiyleispelaajien yhteenotto, kun juniorimaajoukkueesta ja Kuortaneelta toisilleen tutut Kaapo Vanhatupa ja Viktor Viljamaa asettuvat tällä kertaa verkon eri puolille. Jos AC Oulun Vanhatupa ja passari Eeli Kuukasjärvi ovat tulleet rytinällä liigaan, on Hurrikaanin Viljamaa tehnyt vieläkin kovemman vaikutuksen. Paikka runkosarjan pistepörssin top-10:ssa ja valinta liigan kuukauden tähdistöön heti ensimmäisessä mahdollisessa vaiheessa kertovat siitä, että keskiviikkona verkon toiselle puolelle astelee vielä maajoukkuetasonkin huomioiden poikkeusyksilö. Ensi yrittämällä liigan tähdistöön valittiin myös japanilainen Takumi Kameyama. Ensimmäistä kertaa kotimaansa rajojen ulkopuolella ammattilaisena pelaava osakalainen siirtyi Loimaalle Japanin liigan Tokio Great Bearsista, jota valmentaa Kasper Vuorinen. Kameyaman joukkuekavereihin kuuluivat viime kaudella viime vuosikymmeneltä Tiikereiden paidasta tuttu libero Taichiro Koga, sekä täksi kaudeksi Akaan liberoksi siirtynyt Kandai Goto. Yleispelaajakaksikko on ollut niin kova luu, että Raision Loimusta joukkueeseen hankittu työmyyrä Väinö Rahko on joutunut tyytymään jämävaihtoihin, mutta takaa silti kentälle päästessään, ettei kuusikon taso putoa. Toista liigakauttaan aloitteleva 19-vuotias Mikko Määttä ja eritoten hieman yllättäen liigasopimukseen päässyt 16-vuotias Rändi Kivine totuttelevat vielä liigan tempoon, mutta molempia tullaan varmasti näkemään Kuoksalta tuttujen syöttövaihtojen merkeissä.

Sentteriosasto Loimaalla saattaakin sitten olla jopa liigan kovimpia. Joukkueen kapteeni Nuutti Niinivaara on jo keitetty monissa liemissä, ja 27-vuotiaan lähes 250 ottelua sisällään pitänyt liigaura alkoi jo reilu vuosikymmen sitten. Oululaisille jo neljältä Etta-kaudelta tuttu Nuutti pelasi myös ensimmäiset maajoukkuepelinsä vuosina 2022-2023, ennen kuin juuri ennen joulua kaksi vuotta sitten sattunut polvivamma pilasi liigakauden lisäksi lupaavasti alkaneen maajoukkueuran. Aisapariksi Niinivaaralle saatiin todellinen valioluokan kaappaus, kun liigan ainoa maajoukkuepelaaja Juho Kaunisto siirtyi Hurrikaanin riveihin. 27-vuotiaan Kauniston ura on yhtä pitkä kuin Niinivaaralla, ja yleispelaajana liigauransa aloittanut 207-senttinen korsto on ehtinyt pelata jo ulkomaillakin, Belgian ja Alankomaiden liigoissa. Tuntuvasti nuorempi kirittäjä on Paavo Koivisto. 19-vuotias Koivisto siirtyi Hurrikaaniin Rantaperkiön Iskun 1-sarjajoukkueesta, ja lupaava keskitorjuja saa taistella peliajasta ihan tosissaan.

Sen verran kova luotto oli entisellä liberosuuruus Kuoksalla joukkuetta kootessa ykkösvalintaansa, että toista ei tarvinnut joukkueeseen edes hankkia. Jo aiemmin mainitun junnumaajoukkueen runkokolmikon täydentää nelikoksi Panu Salmijärvi, joka oli suuressa roolissa kaatamassa Oulun Kiskon 1-sarjan mestaruushaaveet kahtena eri keväänä. Mikä se tässä poikkeuksellisessa 2007-2008 syntyneiden ikäluokassa on kun päätä ei palele tiukassakaan paikassa ei sitten millään? Salmijärven erikoisuus on mahdottomat puolustuspallot, mutta nousee se pallo vielä kaiken kruunuksi kuppiinkin 50% tarkkuudella.

Päävalmentaja Sami Kurttilan mietteet ennen Hurrikaani-ottelua:

Vastaan tulee sarjakärki. Hurrikaani on absoluuttinen mittari tässä sarjassa ja on tietenkin hienoa kun päästään kokeilemaan omaa tasoa heitä vastaan. Ensimmäinen peli heitä vastaan pelattiin ihan kauden alkuun. Siinä ottelussa pelattiin hyvin vaikka suoraan 3-0 hävittiinkin. Alla oli silloin pitkä peliputki eikä ehkä ihan kaikista raikkain jalka. Nyt ollaan päästy valmistautumaan hyvin ja totuttu jo paremmin pelirytmiiin, uskon ja toivon että päästään tällä kertaa haastamaan heitä paremmin.

Hurrikaani on äärimmäisen tasainen joukkue, heillä on heittää joka pelipaikalla sarjan kärkipelaajia. Ovat pelanneet sarjan alusta asti tasaista ja korkeatasoista peliä. Heidän peli ei niin sanotusti vuoda mistään, mikä tekee heidän heikkouksiin pureutumisesta hankalampaa, mutta sitä yritetään.

Meidän pelaajista nuoret ovat onnistuneet hienosti. Kun Janne Marttila ja Jan Helenius ovat joutuneet olemaan sivussa, ovat Kaapo Vanhatupa ja Aleksi Hänninen päässeet isoon rooliin joukkueessa ja selviytyneet siitä hienosti. Meidän ulkomaalaisvahvistukset pääsee koko ajan paremmin ja paremmin peliin mukaan, ja sitä mukaa meidän pelin taso nousee entisestään. Meiltä löytyy myös kaksi äärimmäisen hyvää liberoa. Vaikka Tatu Hakkarainen onkin nyt pelannut enemmän, täytyy myös Aleksi Mäkiluomalle nostaa isosti hattua hänen positiivisuudestaan. Jaksaa treenata ja uskoa että hänenkin näytönpaikkansa tulee, hän on todellinen joukkuepelaaja.

Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta. Ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo vasemman puolen katsomossa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla. Lehtiseen pääset lukemalla puhelimesi kameralla QR-koodin, joka löytyy lipunmyynnistä sekä hallin isolta näyttötaululta.

AC Oulu Volley ei ole vielä hävinnyt ainoatakaan kotiottelua Mestaruusliigassa. Viimeisimpänä Ouluhallin kotiyleisön pauhusta pisteittä kotiin joutui palaamaan 2000-luvun dynastia VaLePa. Nyt putkea testataan kuitenkin ihan uudella tavalla, kun vastaan astelee ensimmäistä kertaa vierasjoukkueena hallitseva mestari Akaa-Volley. Luvassa on tasainen vääntö, ovathan joukkueet myös sarjataulukossa peräkkäin sijoilla kaksi ja kolme. Joukkueet kohtasivat kertaalleen ACO:n kauden toisessa ottelussa lokakuun lopussa, jolloin Akaa oli vahvempi numeroin 3-1. Joulukuun ensimmäisessä, Biitsiareenan isännöimässä, pelissä tiistaina 2.12. aloitellaan kello 18.30.

AC Oulu Volleylla on meneillään pienoiset härkäviikot. Takana on ottelut Loimua ja VaLePaa vastaan, edessä liigassa kotiottelu Akaata ja vierasottelu VaLePaa vastaan, sekä vielä ensi viikon sunnuntaina Suomen Cupin välierä Oulunsalon Vasamaa vastaan. 15 päivän sisään mahtuu siis peräti viisi ottelua, joista onneksi ainoastaan Sastamalaan tarvitsee matkustaa. Tai no teknisesti ottaen Cupin ottelu pelataan vieraissa, mutta pelipaikkana silti Ouluhalli. Kotona AC Oulu on vielä toistaiseksi voittamaton, mutta takana kotiotteluita on toki vasta neljä. Kausi on alkanut mitä positiivisimmissa merkeissä, kun kauden yhdeksästä ottelusta kasassa on kuusi kolmen pisteen voittoa, 18 sarjapistettä ja sarjataulukossa tällä hetkellä kolmas sija. ACO on onnistunut alkukaudella voittamaan niin viime kauden pronssiottelija Tiikerit, kestomenestyjä Savo Volleyn jopa kaksi kertaa, ja viimeisimpänä sulkana hatussa legendaarisen VaLePan. Joukkueen nuoresta rosterista on noussut uusia ratkaisijoita, kun ennakoitu ykköspyssy Jan Helenius joutuu olemaan sivussa näillä näkymin ainakin vuodenvaihteeseen saakka.

Kauden alku on ollut meiltä pirteä. Ollaan saatu hyviä voittoja sekä kokemusta parista tappiosta. Kova ottelutahti ole meillä näkynyt. Kaikki pojat on kovassa kunnossa, ja siitä kiitos fysiikkavalmentaja Marttilalle.

– Aleksi Mäkiluoma #2

Akaa-Volley on yksi viime vuosien kauneimpia tuhkimotarinoita lentopallossa. Vuonna 2017 liigaan noussut Akaa on rakentanut tasaista kasvua kohti liigan huippua. Ensimmäinen liigakausi päättyi kymppisijaan ja onnistuneesti karsinnoissa puolustettuun liigapaikkaan. Kahdella seuraavalla loppuun saakka pelatulla kaudella koronakauden molemmin puolin joukkue raivasti jo tiensä pudotuspeleihin, mutta putosi ensimmäisellä pudotuspelikierroksella pelistä. Kaudella 2021-22 Akaa pääsi jo jatkoon puolivälieristä, mutta tie nousi pystyyn tulevaa mestaria VaLePaa vastaan. Lohdutukseksi huhtikuu huipentui kuitenkin seurahistorian ensimmäisiin mitaleihin, kun pronssiottelussa kaatui Hurrikaani. Seuraavilla kahdella kaudella tie aukeni aina päätyyn asti, keväällä 2023 myös Suomen Cupissa. Kaudella 2022-23 Valepa oli kovempi molemmissa finaaleissa, kun taas keväällä 2024 kirkkaimmat mitalit vei Hurrikaani. Viime kauden päätteeksi oli lopulta Akaa-Volleyn vuoro, kun kultaa vuoltiin sekä Mestaruusliigasta että Suomen Cupista. Kolmella viime kaudella myös Euroopan Challenge Cupia pelanneen Akaan paras eurovuosi oli 2023-24, jolloin tie vei Challenge Cupissa aina välieriin asti.

Akaan joukkueessa on pari vanhaa joukkuekaveria, Rane ja Leevi, sekä omaa ikäluokkaa oleva Tihumäen Matias. Kova porukka Akaalla on kasassa, ei siitä pääse mihinkään. Hyvä sekoitus kokemusta sekä nuoruuden intoa. Mutta Ouluhalli on hankala paikka vierasjoukkueille tällä hetkellä. Se on meille iso kotietu, eikä vastustajan ole kiva tulla tänne pelaamaan kun hallissa on kova mökä päällä illasta toiseen.

– Aleksi Mäkiluoma #2

Viime vuoden mestarin päävalmentaja oli totta kai haluttua kamaa valmentajamarkkinoilla. Hiljattain myös Oulussa vieraillut Olli Kunnari valittiin vuoden 2024 aluksi Suomen maajoukkueen päävalmentajaksi, johon entinen pelaajasuuruus onkin keskittynyt alkaneen kauden ajan. Uusi valmentaja joutui melkoisten saappaiden täyttäjäksi, mutta myös lähtökohdat olivat hyvät. Jani Niskakangas oli juuri ennen siirtoaan valmentanut TuTo Volleyn sensaatiopronssille, joten Akaa sai peräsimeensä tulikuuman tekijän.

Joukkueensa tuplamestariksi passannut Ilja Ivanov seurasi mestaruuden jälkeen isoveljensä jalanjälkiä keski-Eurooppaan. Ja vieläpä hyvin tarkkoja jalanjälkiä, seurakin oli prikulleen sama, Saksan liiga Helios Grizzlys Giesen. Joukkueeseen jäi kuitenkin vielä Kuukasjärven perheen toiseksi paras passari Ville Kuukasjärvi. Ensimmäisessä oulunsalolaisten jäsentenvälisessä Eeli esitti aikuismaisia otteita, mutta isoveli Ville näytti vanhemman veljen olevan vielä karvan verran edellä. Passivastuuta jakamaan Akaalle hankittiin Hurrikaani-Loimaan hopemitalijoukkueen kakkospassari Leevi Väänänen. Passivastuuta tasaisesti jakanut kaksikko kuuluu sarjan ehdottomaan eliittiin, ja toivotaan että tiistaina Kuukasjärvien kohtaaminen nähdään antennien välissä.

Viime kaudella Akaan peliä kannatteli erityisesti pudotuspeleissä sarjan paras hakkuri, yhdysvaltalainen Jaylen Jasper. Kivikova jenkki sai komeista pleijareista kiitoksena täksi kaudeksi sopimuksen Ranskan B-liigan Fréjusiin. Täksi kaudeksi taso ei onneksi ole laskenut tippaakaan, kun valmentaja Niskakankaan vanavedessä pronssimitalisti TuTo Volleysta mukana seurasi myös hakkuri Antti ”Rane” Ropponen. Viime kaudeksi Sveitsistä kotiutunut Rane oli muun muassa Sveitsin liigan paras pelaaja ja voitti liigassa pronssia. Kotimaassaan aikaisemmin myös Tiikereitä ja Hurrikaania edustaneen Ropposen meriittilista liigassa on pitkä, ja löytyypä kovakätisen vasurin historiasta myös päälle 50 A-maajoukkueotteluakin. Toisena hakkurina jatkaa äetsäläinen onnenkalu, kun viidellä liigakaudellaan yhtä monta kultamitalia voittanut Matias Tihumäki jatkaa sinivalkoisissa. Alkukaudesta vähälle vastuulle jäävä Tihumäki on tottunut varamiehen rooliin, mutta on onnistunut myös tiukoissa paikoissa vakuuttavaan tyyliin.

Yleispelaajien paikoilta Akaalla oikeastaan jatketaan siitä mihin hakkurin paikalla päästiin. Liigan heittämällä kovin yleispelaajakaksikko on entisiä maajoukkueenkin vakiokasvoja, ja sekä Sakari Mäkinen että Niklas Seppänen kelpaisivat minkä tahansa Mestaruusliiga-joukkueen avausseitsikkoon. Vaikka ikänsä ja siviilitöiden puolesta parivaljakko saattaisi tarvita välillä lepoa, löytyy voittavaa materiaalia myös vaihtopenkin puolelta. Toisen polven lentopalloilija Sebastián Pozo Hernández nousi viime kauden pudotuspeleissä isoon rooliin, ja on erittäin varteenotettava vaihtoehto yleispelaajan paikalle milloin tahansa. Joukkueiden ensimmäisessä kohtaamisessa Akaalla Pozo pääsi jo avaukseen ja pelasi kaksi ensimmäistä erää, mutta Seppänen tuli vaihtopenkiltä lopulta ratkaisemaan ottelun isäntien voitoksi. Joukkueen rosterista löytyy myös kaksi tulevaisuuden nimeä, kun jo viime kaudella Akaan penkillä nähty Oskari Sarajärvi ja EM-kisoissa seiskasijan valloittaneen U19-maajoukkueen yleispelaaja Kasper Vesanen on onnistuttu säilyttämään kierrossa. Sarajärvi on kauden mittaan paikannut ansiokkaasti joukkueessa myös liberon paikkaa.

Keskitorjujaosasto joukkueessa on verrattain nuori, mutta tulivoimainen. Yksi sarjan parhaista keskareista, 206-senttinen Antti Taponen, jatkaa Akaalla vielä kolmannenkin kauden, mutta ensi kaudella osoite löytyy todennäköisesti jo ulkomailta. Toisesta paikasta taistelevat sarjan pisin pelaaja, 212-senttinen Aaro Paananen, ja Vesasen, Eeli Kuukasjärven ja Kaapo Vanhatuvan joukkuekaveri U19 EM-kisoista, Lauri Ahvenjärvi. Taponen on kolmikon vanhin, ja hänkin vasta 21-vuotias. Paananen on 20-vuotias ja Ahvenjärvi juuri hiljattain 18 täyttänyt. Huikean varmaa suorittamista alkukaudelta näinkin nuorelta kolmikolta.

Joukkueen ainoa merkkaus liberon paitaan on japanilainen Kandai Goto. Kahden edelliskauden ajan Tokyo Great Bears -joukkueessa kovaakin kovemmassa Japanin liigassa Kasper Vuorisen valmennuksessa pelannut Goto siirtyi ensimmäistä kertaa ammattilaiseksi kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Tokio on sarjan keskitason joukkue liigassa, joka on tehnyt valtavia satsauksia kehittyäkseen globaalisti kilpailukykyiseksi sarjaksi. Sarjassa on useita ulkomaalaisvalmentajia, kuten Vuorinen ja Tuomas Sammelvuo. Myös pelaajista löytyy sellaisiakin nimiä kuin Antoine Brizard, Ricardo Lucarelli, TJ DeFalco, Matt Anderson, Dmitriy Muserskiy ja Bartosz Kurek. Goto kuului joukkueensa avainpelaajiin, ja jälki on ollut odotetun mukaista myös Mestaruusliigassa. Vaikka 22-vuotiasta japanilaista on osattu kiertää syöttöruudussa, on vastaanottotarkkuus silti liigan toiseksi kovin. Kaksi viimeistä ottelua Goto on kuitenkin Ouluun kantautumattomista syistä huilannut, ja Akaan liberona on nähty yleispelaajan papereilla operoiva Oskari Sarajärvi. Kovan pommituksen alla Sarajärvi on kestänyt erinomaisesti, ja vastaanotto kahdessa viimeisessä ottelussa on onnistunut sarjan kolmanneksi parhaalla 58% tarkkuudella.

Päävalmentaja Sami Kurttilan mietteet ennen tuplamestarin kohtaamista:

Keskiviikkona pelattiin, torstaina palauduttiin ja perjantaina päästiin vähän treenaamaan ja adaptoitumaan Akaan pelaamiseen. Akaa-Volley on kokonaisvaltainen joukkue, josta löytyy kolme kovaa laituria ja laatuhakkuri. Vaikka laitureita vaihdettaisiin, ei pelaavan kuusikon taso putoa. Äärimmäisen kova joukkue, ja pelaavat paljon nopeampaa laitatempoa kuin esimerkiksi VaLePa. Vaikka on uudistunut viime kaudesta kovasti, on heidän pelaaminen silti ollut todella valmiin näköistä jo alkukaudella. Viimeksi Akaalla pelattiin kaksi tiukkaa erää. Syöttö-vastaanotto täytyy meiltä kotikentällä onnistua nappiin että voidaan pelata voitosta.

Tulkaahan hallille. Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta, ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Ylempänä listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo ja anniskelualue vasemman puolen katsomoissa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla.

Ensimmäiseen kuukauteen pelattiin kaksi kertaa kotona, nyt pelataan kahdesti viiden päivän sisään. Se onkin omiaan hemmottelemaan jälleen liigatason lentopallon makuun päässyttä oululaisyleisöä. Peräkkäin Ouluhallilla vierailevat vieläpä kaksi liigan ylivoimaisesti pitkäikäisintä ja menestyneintä joukkuetta. Keskiviikon vastus VaLePa ei lentopallopiireissä esittelyitä kaipaa, vaikka tämä kausi ei vielä suurempia riemunkiljahduksia olekaan herättänyt. Yhden viikonloppupelin jälkeen Oulussa palataan kirjaimellisestikin arkeen, kun keskiviikkona 26.11. ottelu alkaa jälleen kello 18.30.

AC Oulu Volley on saanut kauteen positiivisen alun. Kaksi tappiota viime kauden finalisteista kauden aluksi varmistivat, ettei takki avausvoiton jälkeen päässyt liiaksi lehottamaan. Komea kolmen voiton putki koki tylyn lopun Kyyjärvellä, mutta lauantaina kotikentällä palattiin voittojen tielle, jos nyt hieman ailahdellen. AC Oulu majailee tällä hetkellä sarjataulukossa muikealla kolmannella sijalla, ja alkukauden otteet huomattiin myös Mestaruusliigassa, jossa ACO:n alkukausi valittiin kuukauden hyvän mielen hetkeksi.

Meillä on ollut mahtava startti kauteen. Kaikki ovat omistautuneita yhteiselle tavoitteelle ja luotamme siihen yksikköön jonka olemme itsestämme yhdessä luoneet. Olen erittäin tyytyväinen myös henkilökohtaiseen panokseeni, mutta en kuitenkaan voi sanoa olevani vielä tyytyväinen, minulla on vielä paljon lisää potentiaalia.

– Samuel Jackman #11

Vammalan Lentopallo eli nykyään lähes pelkästään VaLePa on liigan toiseksi vanhin seura heti Raision Loimun jälkeen, ja aloitti juuri 36. liigakautensa. Noista kausista yli kolmannes on päättynyt mitaliin, kun SM-rautaa löytyy Sastamalan toimistolta peräti 14 riipuksen verran. Tuosta määrästä kahdeksan on kultaisia, ja kaikki peräisin viimeisen 15 vuoden ajalta. Peräti kuusi vieläpä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Itse asiassa edellinen kerta, ennen viime kevättä, kun VaLePa on jäänyt kokonaan ilman mitalia, oli kaudella 2009-10. Samalta vuodelta on peräisin myös paljon kokeneen Valepa-luotsi Sami Kurttilan ensimmäinen SM-kulta Sun Volleyn peräsimessä. 2000-luvulle mahtuu vielä kaksi hopeaa sekä neljä pronssia, sekä viides pronssi 1990-luvun alusta. Cup-kannua Sastamalassa on päästy nostelemaan peräti seitsemän kertaa, finaalin häviävänä osapuolena vielä kaksi kertaa lisää. Kaudella 2017-18 VaLePa vieläpä raivasi tiensä Mestareiden liigan karsinnoista lohkovaiheeseen asti ensimmäisenä pohjoismaalaisena joukkueena koskaan. Kurttilan käskytyksessä totta kai.

Tuttu seura totta kai, mutta tuttuja pelaajia on jäljellä vain yksi. Ja tietenkin Manu. VaLePa on viimeinen seura jota ei vielä tällä kaudella olla kohdattu, joten siinä mielessä on hieman uusi tilanne. Videoiden perusteella toki on hieman dataa miten he pelaavat. Tiedetään että Upi kantaa heillä isoa vastuuta hyökkäyspelistä.

– Sami Kurttila, AC Oulu Volleyn päävalmentaja

Tämä kausi VaLePalla on alkanut yskähdellen. Pettymykseen päättynyt viime kausi aiheutti Sastamalassa muutosaallon, kun viisi kautta ja neljä mitalia (koronakaudella mitaleita ei jaettu) seuran päävalmentajana saavuttanut Janne Kangaskokko sai lähteä, samoin kuin käytännössä koko joukkueen runko. Tällä kaudella joukkue on hakenut uomiaan, ja takana on esimerkiksi putoaminen 1-sarjajoukkue Pälkäneen Luja-Lukolle Suomen Cupin ensimmäisellä kierroksella. Hieman kovatasoisemmassa turnauksessa eli Challenge Cupissa tie nousi pystyyn niin ikään ensimmäisellä kierroksella, kun romanialainen Arcada Galati pöllyytti sastamalalaisia omien alumniensa Severi Savonsalmen ja Aaro Nikulan avustuksella. Liigassa VaLePa on pelannut vasta viisi ottelua, joista taskussa on voitot Tiikereistä, KyKystä ja Loimusta, sekä tappiot Savo Volleylle ja Akaa-Volleylle.

Valepaa olemme katsoneet paljon videoilta, ja uskon että olemme taktisesti valmiita heidän peliinsä. Olemme valmistautuneet huolellisesti, vaikka edellinen peli oli muutama päivä sitten. Olemme ehtineet myös treenata, mutta harjoitukset ovat olleet huolella suunniteltuja ja keskittyneet palautumiseen. Pelipäivinä luotan omaan rutiiniini, johon kuuluu paljon ruokaa ja videoita, joiden avulla pääsen oikeaan mielentilaan. Lounas vaimoni kanssa ennen peliä on asia, josta en tingi.

– Samuel Jackman #11

Kangaskokon saappaita täyttäessään VaLePan organisaatio päätyi slovakialaiseen Martin Nemeciin. Mittavan uran itsekin esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Turkissa sekä ympäri Aasiaa ja Lähi-Itää hakkurina pelannut Nemec on toiminut aiemmin niin miesten kuin naisten valmentajana. Historiaan mahtuu ensin apuvalmentajan pestit Etelä-Koreassa, ja sittemmin päävalmentajan vakanssit kotimaassaan Slovakiassa. Viime kaudella Nemec toimi itävaltalaisen Hypo Tirol Innsbruckin apuvalmentajana, sekä Kosovon miesten maajoukkueen päävalmentajana. Värikkäänä persoonana tunnetun slovakin seurahistoria on runsas ja kirjava; pelaajauralla katalogiin mahtuu peräti 15 eri joukkuetta, ja kahdeksanvuotiseen valmentajauraankin VaLePa on Nemecin seitsemäs työnantaja, jos maajoukkueita ei lasketa mukaan.

Viime kauteen lähdettäessä Sastamalassa jouduttiin lentopallojoukkueen pahimman painajaisen eteen, eli etsimään korvaaja Mikko Eskolle. Täysin epäinhimillisen uransa SM-kultaan huipentanut Esko on toki tehnyt pari comebackia, mutta toistaiseksi ei vielä kotimaan kentillä. Viime kaudella skooppi osoitti ulkomaille, ja valinta osui Mathieu Garciaan. Ranskalainen esitti ajoittain ponnekkaita otteita, mutta ei saanut joukkueestaan kaikkea irti. Täksi kaudeksi katseet suunnattiin jälleen ulkomaille, ja unkarilainen Marcell Koch valikoitui VaLePan uudeksi pallonsylkijäksi. Koch on alkukauden perusteella ollut hienoinen pettymys, ja onkin saanut ajoittain tehdä tilaa viime kaudesta jatkaneelle, 19-vuotiaalle Matti Maijalalle. Maijalan päätä ei ole kentälle suunnatessa palellut, vaan nuorukainen on käsitellyt paineet kypsästi ja pelannut ehjää peliä. Motivoiko penkillä istuminen Kochia, jää nähtäväksi.

Viime keväänä Italian A2-liigassa mutkan tehnyt Urpo Sivula teki tälle kaudelle paluun raitapaitoihin, ja jälki on ollut totutun hurjaa. Mestaruusliigan kaikkien aikojen pisteykkönen on tälläkin kaudella ollut eräkohtaisia pistemääriä tuijoteltaessa sarjan ykkönen, eikä tahti tunnu hidastuvan yhtään. Kauden aikana täyttynee 500 liigaottelua, ja 8000 pistettä jäi Loimaalla vain yhden tehdyn pisteen päähän. Oulussa Sivula siis rikkoo ensimmäisenä pelaajana koskaan 8000 liigapisteen rajan ensimmäisellä tehomerkinnällään. 20-vuotias slovakkihakkuri Patrik Matejcik on saanut joitain näyttöpaikkoja, mutta nuorukaisen tehtävänä tullee kauden aikana olemaan helpottaa Upin kuormaa, kun otteluita pukkaa paljon lyhyen ajan sisään.

Viime kaudella Alankomaista takaisin kotimaahan siirtynyt yleispelaaja Aleksi Muukkonen vaihtoi osoitetta myös täksi kaudeksi, kun raitapaita vaihtui tummankeltaiseen Savo Volleyn rotsiin. Korvaajaa hakiessa tähdättiin jälleen ulkomaille. Yleispelaajan paikalle korvaajaa jouduttiin hakemaan hieman kauempaa, ja hieman yli 11 000 kilometrin päässä nappasi. Brasilialainen Gabriel Cavalcante on ollut joukkueen toiseksi tehokkain pistenikkari alkukaudesta, mutta hänkään ei mikään varsinainen sateentekijä ole toistaiseksi ollut. Hurja hengenluoja miekkonen kyllä on, ja herännee taistelemaan paremmin kauden edetessä. Jiri Leinonen nousi viime kauden mittaan hienosti saamansa vastuun tasolle, ja oli selkeästi viime kauden positiivisimpia yllätyksiä. Tällä kaudella vastuut jatkuvat, ja aloituskuusikon paikka on ansaittu. Ikätoveri Juho Turri joutunee tyytymään jämävaihtoihin, varsinkin kun hakkuri Matejcikiä on tapailtu myös yleispelaajan paikalle.

VaLePan keskikaista on Mestaruusliigaan laadukas mutta ohuenlainen. Atro Bergin oltua muutaman pelin kauden alussa poissa, on joukkueen vahvuuteen merkattu kaksi keskitorjujaa. Leinosen veljeksistä vanhempi eli Miro pelaa jo kuudetta liigakauttaan ja kolmatta VaLePan paidassa. Virkaveli Iiro Seppälällä käynnissä on viides liigakausi, kun viime kauden lopuksi kävi kutsu Ducksin 1-sarjamiehistöstä Sastamalaan. Keskiosasto kärsii hieman siitä, että täksi kaudeksi Hurrikaanin paitaan siirtynyttä Juho Kaunistoa ei korvattu ollenkaan, vaan tämä kausi aloitettiin jäljelle jääneellä kolmella miehellä. Keskitorjujat ovat toki erittäin vahvoja, mutta loukkaantumisherkkyys saattaisi hellämielisempää huolettaa.

Liberon paikka on joukkueessa todella nuorissa käsissä. VaLePan oma kasvatti Anselmi Ryyppä sai kirittäjäkseen ikätoveri Ville Vainion Kuortaneen Valmennuskeskuksen 1-sarjan mestarijoukkueesta. Ryypälle kausi on VaLePan joukkueessa jo toinen, Vainiolle Mestaruusliiga on kokonaan uusi tuttavuus. Kaksikko on esiintynyt ikäänsä suuremmalla varmuudella, ja 18-vuotiaille on helppo ennustaa valoisaa tulevaisuutta lentopallossa.

Päävalmentaja Sami Kurttila, miten alkukausi on sujunut kun ensimmäinen ottelukierros tulee täyteen?

Uuteen sarjaan lähdettäessä on aina kysymysmerkkejä kun vertailupohjaa ei ole. Sarjan taso aina hieman elää kausien välillä, kun pelaajat vaihtuvat. Joukkueena ollaan luotu pohjaa elokuun alusta asti, ja on tietenkin mukava nähdä, että tuo pohja kantaa kilpailutilanteissa.

Kuinka tärkeä voitto Loimua vastaan saavutettiin, kun edellisessä pelissä ei oltu omalla tasolla?

Onhan se selvä juttu että voitolla ja tappiolla on tietyt erot. Pitkällä tähtäimellä, jos joukkue on tasainen ja itseluottamus on kohdillaan, ei sitä yksittäiset tappiot saa horjuttaa. Kotikentällä meidän täytyy pärjätä jos halutaan edetä pudotuspeleihin. Ouluhalli on meille iso etu, siellä on hyvin tilaa puolustaa ja totta kai kotiyleisö on tärkeä juttu.

Kuinka tästä eteenpäin?

Kehittämistä meillä totta kai on siinä missä muillakin, mutta oikeita askeleita ollaan otettu. Tulos kertoo aina jotakin, helppoahan tämä olis jos kaikki vain voittais koko ajan. Se mikä toimii ja mitä pitää kehittää, se tuo meille sen tuloksen tai on tuomatta. Ei meidän kannata jatkossakaan tuijotella sarjataulukkoa, vaan vaalitaan yhteistä arkea ja keskitytään omaan tekemiseen.

Tervetuloa kattomaan. Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta, ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Ylempänä listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo ja anniskelualue vasemman puolen katsomoissa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla.

AC Oulun lentopallojoukkueella on kasvojenpesun paikka Kyyjärven mahalaskun jälkeen. Lupaavasti alkanut kausi koki aika kolauksen viime lauantaina Kyy York -areenalla, kun kahden kohtalaisesti sujuneen erän jälkeen laivastonsinisten laiva upposi totaalisesti, ja Kyky-Betset vei sarjapisteet näytöstyyliin. Tappiosta huolimatta ACO majailee sarjataulukossa yhä erittäin mairittelevalla kolmannella sijalla. Kotijoukkueen tähän mennessä kaksi ottelua kestänyttä kotitaikaa saapuu testaamaan avausvoittoaan metsästävä Raision Loimu. Ouluhallilla pilliin vihelletään lauantaina 22.11. ensimmäisen viikonloppupelin kunniaksi jo kello 17.00.

AC Oulu Volleyn alkukausi on sujunut kokonaiskuvassa mukavasti. Seitsemästä ottelusta on kertynyt neljä voittoa, ja sarjan kestomenestyjä Savo Volleykin on joutunut taipumaan jo niin kotona kuin vieraissa. Ouluhallilta tappio niskassaan joutui poistumaan myös viime vuoden välieräjoukkue Tiikerit. Varsin maltillisin odotuksin debyyttikauteen lähtenyt oululaisnippu on lunastanut odotuksia varsinkin laajaa rosteria lupaillessaan; vastuuta on jaettu tasaisesti, ja omista nuorista on löytynyt isoon rooliin ratkaisijoita joka peliin. Hyviä uutisia saatiin viikonloppuna myös sairastuvalta, kun Janne Marttila teki paluun kentälle ja nappasi samalla myös kauden avauspisteensä. Jan Heleniuksen toipumista joudutaan odottamaan vielä kevätkaudelle asti.

Kyky-peli oli melkoinen ohipeli meiltä. Peli käydään rauhassa joukkueen kanssa läpi ja opitaan virheistä. Sitte lähdetään seuraavaa peliä kohti. Alkukausi on lähtenyt mun mielestä ihan hyvin käyntiin. Aina on tietenkin parantamista mutta olisi se voinut huonomminkin alkaa.

– Eeli Kuukasjärvi #13

Vierasjoukkue Raision Loimun alku on puolestaan ollut kivikkoinen. Ensimmäiset kuusi ottelua ovat tuoneet mukanaan vain yhden sarjapisteen, ja raisiolaisjoukkue onkin tällä hetkellä sarjan jumbopaikalla. Ainoa sarjapiste on kuitenkin tiukan väännön jälkeen Valepalta ryöstetty saalispiste, joten Loimu on valmis haastamaan mitä tahansa joukkuetta. Joukkueen näkyvimpiä tähtiä ovat alkukaudesta olleet takaisin kohti huippukuntoa paluutaan tekevä, aikoinaan maajoukkuerinkiinkin kuulunut hakkuri Veeti Nikkinen, sekä ulkomaanvahvistuksista Kolumbian maajoukkuepassari Samuel Jaramillo ja yhdysvaltalainen yleispelaaja Max Roquet.

Raision Loimu on tämänhetkisistä liigaseuroista ylivoimaisesti pitkäikäisin. Ensi kaudella 50. juhlavuottaan liigassa viettävän Loimun kukoistuksen vuodet sijoittuvat 1980-luvun loppuun ja 1990-luvulle, mutta jonkin verran menestystä on tullut myös uuden milleniumin puolella. Joukkueen kuudesta SM-kullasta viimeisin on kaudelta 2000-01, kaksi hopeaa on peräisin 1980-luvulta, ja peräti seitsemän pronssin seasta viimeisin on kaudelta 2009-10. Cupin puolella mestaruuksia on jollain ihmeen ilmeellä kertynyt vasta yksi, vuonna 2005. Hopealla Loimu on ollut viisi kertaa, ja Cupin hopea on myös seuran viimeisin mitali toissa kaudelta. Täksi kaudeksi Loimu on joutunut kohdistamaan katsetta aiempaa enemmän ulkomaille, ja vahvistuksia maan rajojen ulkopuolelta onkin tullut peräti neljä kappaletta.

Loimu on mulle junioriosastoa lukuunottamatta aika uusi joukkue. Junioreita vastaan olen pelannut aika monta junnuturnausta. Loimu pelaa hakkuripainotteista lentopalloa.

– Eeli Kuukasjärvi #13

Loimun päävalmentajana jatkaa kesken viime kauden joukkueen peräsimeen siirtynyt Luis Salgado. Ouluun perheensä kanssa asettunut Salgado pelasi itsekin pitkällä pelaajaurallaan Espanjan ja Sveitsin liigojen lisäksi lähes 130 ottelua myös Mestaruusliigassa, voittaen muun muassa SM-hopeaa. Pelaajauransa jälkeen Salgado toimi neljä kautta synnyinmaansa Hondurasin maajoukkueen apuvalmentajana. Ensimmäiset ottelunsa sekä Mestaruusliigan valmentajana että päävalmentajana Luis otti nyt jo edesmenneen PerPon ruorissa kaudella 2021-22. Kaksi seuraavaa kautta menikin sitten OsVan 2-sarjajoukkueen valmentajana, kunnes kuluvan vuoden tammikuussa kutsu kävi Raisioon, kauden päävalmentajana aloittaneen Austris Stalsin jätettyä tehtävänsä. Tulisieluisena tunnettu valmentaja ei ainakaan päästä joukkueensa latausta hiipumaan, ja myös Ouluhallilla tultaneen näkemään päävalmentajan etunojapunnerruksia.

Vieraat joutuivat luopumaan molemmista passareistaan viime kauden lopuksi, kun Saku Tuomivaara siirtyi Viroon ja Baltian liigassa pelaavan Bigbank Tarton paitaan, ja Oleksii Bulgynin siirryttyä pääkaupunkiseudulle. Loppukaudeksi passarin tontille laajuutta tuomaan palkatun Mauri Kurpan sopimusta ei näillä tiedoin ole ainakaan vielä uusittu kuluvalle kaudelle. Uuden passarin Loimu sai kentälle lähes suoraan kesän MM-kisoista, kun Kolumbian joukkueessa Filippiineillä myös peliaikaa saanut Samuel Jaramillo Puerta liittyi joukkueen vahvuuteen. Ukrainan liigasta siirtynyt 22-vuotias ja 190-senttinen Jaramillo onkin ollut joukkueen alkukauden valopilkkuja. Kirittäjäksi suoraan 2-sarjan Valkeakosken Isku-Veikoista nostettu 19-vuotias Jaaro Mattsson osoitti pian kauden alun jälkeen kuuluvansa sarjatasolle, ja onkin Jaramillon sairastelusta johtuen päässyt aloittamaan kaksi viimeisintä ottelua.

Hakkurin tontilla Loimun peli sakkasi viime kaudella melko pahasti, kun ainoa ulkomaanhankinta Dhikirullahi Oyedepo esiintyi vähintäänkin ailahtelevasti. Libanoniin siirtyneen Oyedepon eli ”Princen” kanssa hakkurin tonttia osittain jakoi tälläkin kaudella Loimun paidassa jatkava Veeti Nikkinen. Myös yleispelaajan tontin hallitseva Nikkinen on ollut kauden ensimmäiset pelit joukkueen suurin tähti, ja onkin sarjan pistepörssin nelossijalla 100 tehdyllä pisteellään. Samaa sijaa sarjan toiseksi pisimmän pelaajan paikkaa jakava 208-senttinen Veeti pitelee myös torjuntatilastossa. Nimellisesti hakkurin tontille nimetty ranskalainen Hugo Kadi on saanut alkukaudesta vastuuta enimmäkseen yleispelaajan paikalla. Koko uransa Ranskan alemmissa sarjoissa pelannut Kadi siirtyi Suomeen puolisonsa, entisen liigapelaaja Venessa Loukosen, sekä try-out -harjoitusten avittamana.

Yleispelaajana joukkueessa jatkoi käytännössä koko viime kauden polvivamman takia missannut Aapeli Kouki. Juurikin Aapelin paikkaa joukkueessa täyttämään saatu isoveli Eemeli on ainoa viime kauden yleispelaajanelikosta, joka ei jatkanut tällä kaudella. Aapeli ei ole vielä loukkaantumisestaan täysin toipunut, näin voitaneen päätellä siitä tosiasiasta että vaikka nimi kokoonpanosta löytyykin, ei Kouki ole vielä kentällä tälle kaudelle käynyt. Myös tulevaisuudenlupaukset Samuel Salminen ja viime kaudella kovassa paikassa tasonsa osoittanut, vasta 17-vuotias Loimu-kasvatti Ossi Lehtiö jatkavat oranssipaidassa. Ainoa uusi hankinta, ylempänä mainitun Kadin lisäksi, on yhdysvaltalainen Max Roquet. Lewisin yliopistosta ammattilaiskentille siirtynyt Roquet on ollut alkukaudesta Nikkisen ohella joukkueen syömähammas, ja mahtuu vielä pistepörssin top-10:n 90 pisteen saaliillaan.

Keskitorjujan tontti on säilynyt suurelti samana. Rami Rekomaa, Eetu Mäki ja Niila Kuusisto jatkavat, ja ovat tärkeitä palasia Loimun tulevaisuuden rakennuksessa. Rekomaa on jo lähes 300 liigaottelun veteraani, Mäelläkin otteluita takana on jo liki 200. 19-vuotias Kuusisto aloittaa toisen kautensa kasvattajaseuransa paidassa liigatasolla. Neljäntenä uutena ulkomaanhankintana nähdäänkin tuttu nimi. Parin vuoden kiertueen ensin Portugalissa ja synnyinmaassaan Argentiinassa käynyt Joaquín Layús palasi takaisin Loimun paitaan, ja tuo joukkueeseen huikean määrän lisää kokemusta. Layús tuo myös torjuntavoimaa verkolle, kuuden pelin jälkeen 11 torjuntaa oikeuttaa torjuntatilastossa vielä paikkaan top-10:ssä.

Myös liberona Raisiossa nähdään jo aiemmilta kausilta tuttu nimi, kun kaikkiaan viiden vuoden opintomatkan TuTon ja Tiikereiden paidassa käynyt Ville Sihvonen jatkaa nyt toista peräkkäistä kauttaan Loimun liberopaidassa. Yli 230 liigaottelun kokemuksella Sihvonen on elintärkeä palanen joukkueen vastaanottoa, ja onkin tilastojen valossa liigan selvästi paras vastaanottaja 64%:n tarkkuudellaan. Venni Mansikkaviita on yksi tulevaisuuden nimi lisää Loimun juniorimyllystä, ja 19-vuotias Venni seuraa isosiskonsa Vedan tietä kohti lentopalloammattilaisuutta.

Lauantain otteluun kotijoukkue pääsee täysin uutta perspektiiviä uhkuvan päävalmentajan ohjastamana, kun Sami Kurttila on viettänyt alkuviikon Berliinissä Bundesliga-joukkueen mukana tutustumassa paikallisten olympivalmennettavien toimintaan ja harjoitteluolosuhteisiin yhdessä muiden akatemiavalmentajien kanssa. Harjoitusvahvuuteen Kurttila liittyy torstai-iltana, tiistain ja keskiviikon ajan sensei imee kaiken mahdollisen tiedon itseensä Saksassa, kun apuvalmentajakaksikko Seppä-Raatikainen ohjaa treenejä Oulussa.

Kuinka päävalmentaja Sami Kurttila pukisi sanoiksi viime lauantain tuloksen Kyyjärvellä?

Valmistautumisen otteluun piti olla ihan tavallinen, mutta se ei selvästikään sitä ollut. Meidän esitys oli kokonaisuudessaan rauhaton, virhealtis eikä yhtään meidän peli-identiteetin mukainen. Ammuttiin itseämme jo syötössä niin pahasti jalkaan, ettei päästy toteuttamaan meidän omaa pelityyliä, eikä sitä kautta oikeasti edes taistelemaan voitosta. Pelin jälkeen oli valmennuksella peiliinkatsomisen paikka, ja ollaan yhdessä analysoitu, mitä meni pieleen.

Kuinka tulevana lauantaina kurssi korjataan?

Meidän täytyy palata siihen kurinalaisuuteen ja nöyryyteen jota meidän peli edellyttää.

Minkälainen joukkue on lauantaina vastassa?

Loimu on erittäin kova joukkue, erityisesti syötössä, ja tulee varmasti olemaan kova vastus. Sarjatilanne ei kerro heidän pelin tasosta. Heillä on erittäin hyvät ulkomaalaisvahvistukset, ei Suomessa ihan joka päivä näe edes oman maajoukkueen pelaajia, saati sitten muiden maajoukkuiden. Heidän ykköspassari on ihan huippuluokan pelimies, nyt kahden pelin ajan on sairastellut eikä ole päässyt pelaamaan.

Tervetuloa kattomaan. Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta, ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Ylempänä listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo ja anniskelualue vasemman puolen katsomoissa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla.

AC Oulu Volley aloitti kauden komeasti kotikentällään viime viikolla, kun sarjanousija piti pintansa kotikentällään Savo Volleyta vastaan kolmen pisteen arvoisesti. Loppuviikko sujui, ehkä hieman odotetusti, nihkeämmin. Komean kotiavauksen jatkoksi ACO Volley sai peräkkäisinä päivinä niskaansa kylmät suihkut liigan viimekeväiseltä finaalikaksikolta, ja tuomisina Akaan ja Loimaan reissulta oli vain yksi erävoitto. Kurssin korjaukseen lähdetään kuitenkin tulevana maanantaina, kun rakas ”paikallisvastustaja” Kokkolan Tiikerit saapuu Ouluhallille 3.11. klo 18.30.

Molemmat maanantain osapuolista ovat aloittaneet Mestaruusliigakauden ailahtelevasti. Isäntäjoukkue avasi kauden 3-1 -voitolla Savo Volleysta, mutta loput kaksi peliä viiden päivän otteluruuhkasta olivat lopulta työnäyte liigan kovimmasta kärjestä. Akaa-Volleyta vastaan alku oli komeaa taistelua, jonka toinen erä vieläpä kääntyi oululaisten eduksi. Joutuipa hallitsevan mestarin päävalmentaja Jani Niskakangas peruuttamaan kapteeni Niklas Seppäselle antamansa iltavapaankin. Seppänen toikin kentälle juuri ratkaisevan verran kovuutta, ja isännät jyräsivät lopulta 3-1 -voittoon. Sunnuntain ottelussa Hurrikaania vastaan ACO oli vielä enemmän vastaantulija, mutta onnistui kuitenkin viimeisessä erässä tosissaan haastamaan hallitsevia hopeamitalisteja. Oululaisilla oli jopa eräpallo ottelun venyttämiseksi neljänteen erään, mutta kovuus ei vielä riittänyt.

Viikonlopun pelit käsiteltiin joukkueessa nopeasti eikä niihin jääty roikkumaan oikeastaan ollenkaan sen jälkeen ku lähettiin kopista kotimatkalle. Joukkueen henki ja ilme on ollut tosi hyvä, eikä pari tappiota ole sitä muuttanut mihinkään. Treeneissä porukka on nauttinut treenaamisesta ja tekemisen meininki on ollut yhtä laadukasta kuin aina.
– Veeti Parkkinen #4

Tiikerit puolestaan aloitti sarjan mollivoittoisesti. Kuun alussa Suomen Cupin paikastaan luopunut Kokkola oli isoissa vaikeuksissa viime vuosikymmenen dynastia Valepaa vastaan. Yllättäen ensimmäisellä kierroksella Suomen Cupista 1-sarjajoukkue Pälkäneen Luja-Lukolle koetun tappion myötä pudonnut Valepa vei ottelun suoraan kolmessa erässä. Tiikereiden kuntonuoli osoittaa kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan kuin kotijoukkueen, kun se onnistui kaatamaan kahdella voitolla TuTo Volleysta kautensa pirteästi avanneen Kyky-Betsetin. Kotonaan vieläpä komean yli 800 hengen kotiyleisön kannustuksen saattelemana avausvoiton napanneen Tiikereiden ulkomaanvahvistukset ovat osoittaneet ainakin lyhyellä otannalla onnistuneiksi hankinnoiksi. Samoin myös Lauri Jylhä on aloittanut kauden niin sanotusti urku auki. Molemmilla joukkueilla on vielä edessä yhdet ottelut tämän ennakon julkaisemisen ja maanantaina ottelun välissä, Tiikereillä perjantaina kotonaan Loimua vastaan ja AC Oululla lauantaina Turussa TuToa vastaan.

Kotijoukkue joutui heti ensimmäisen kotiottelun jälkeen julkistamaan melko synkkiä uutisia, kun kaksi joukkueen runkopelaajaa joutuvat olemaan pitkään poissa pelikentiltä. Janne Marttila palannee ruotuun marraskuun loppupuolella, jos kaikki sujuu odotetusti. Jan Heleniuksen kohdalla kuitenkin puhutaan valitettavasti koko syyskauden kattavasta vaivasta, ja Janskua voidaan odotella takaisin pelikentälle aikaisintaan vuodenvaihteen jälkeen. Yleispelaajaosastolla vastuuta ovat tämän johdosta saaneet nuoret lupaukset Kaapo Vanhatupa ja Aleksi Hänninen, joiden päitä ei todellakaan ylimmän sarjatason vaatimukset ole huimanneet. Sunnuntaina avuksi saatiin myös lääkärinopintojensa ehdoilla lentopalloileva Otso Hakala, joka tekikin samantien ensiesiintymisensä liigassa myös laivastonsinisissä. Toistaiseksi vahvuudessa on myös farmijoukkue Oulunsalon Vasaman 1-sarjajoukkueesta liigarosteriin nostettu Markus Tammela. Liiga-avauksessa viime keskiviikkona positiivista oli nuorten miesten esiinmarssin lisäksi se, että yleisöä oli Ouluhallin katsomoihin löytänyt lähes 1100 katsojan verran.

Tiikerit on kova joukkue tällä kaudella ja nojaa vahvasti koviin ulkomaalaisvahvistuksiin. Pelaajista tunnen parhaiten Lahtisen Joonan, jonka kanssa rämmittiin Santahaminassa tänä kesänä. Kova torjuntapuolustuspeli ja rohkea jatkopallohyökkäys on meidän aseet Tiikereitä vastaan.
– Veeti Parkkinen #4

Kaksinkertainen Peto Cupin hopeamitalisti Kokkolan Tiikerit oli vielä vuosikymmen sitten kotimaan liigakentillä voittamaton: neljään vuoteen kolme SM-kultaa ja yksi hopea, sekä kolme peräkkäistä Suomen Cupin voittoa oli siihen aikaan ennennäkemätön saavutus. Vaikka mitalitehtailu onkin noista vuosista hieman rauhoittunut, antavat viiden vuoden takainen SM-pronssi, neljän vuoden takainen Suomen Cupin hopea ja parin vuoden takainen Cupin välieräpaikka jo lupauksia uudesta noususta. Tiikerit nousi 1-sarjasta kauden 2010-11 päätteeksi, ottelee nyt 15. peräkkäistä kauttaan Mestaruusliigassa, ja kaiken kaikkiaan kautta numero 19. Viimeksi kausilla 2020-21 ja 2022-23 Challenge Cupia otellut Tiikerit ei ole kahdella viime kaudella ottanut osaa Euroopan cupeihin. Viime kaudella aina välieriin asti taistelleet keskipohjalaiset kärsivät tappiot kauden viimeisissä otteluissa, ja yllättäjä TuTo Volley nappasi SM-pronssit Tiikereiden nenän edestä.

Päävalmentaja Mikko Keskisipilä aloitti Tiikereiden ruorissa jo kahdeksannen peräkkäisen kautensa päävalmentajana. Omalla pelaajaurallaan Tiikereiden ensimmäiseen SM-kultajoukkueeseenkin keväällä 2013 kuulunut Keskisipilä siirtyi suoraan liigakentiltä Kalajoen Liigasärkkien joukkueesta Tiikereiden penkin taakse. Ensimmäiset kaksi vuotta työtä opeteltiin apuvalmentajan penkiltä, ensin juuri mittavalta Aasian kiertueelta Puolan liigaan palanneen Tommi Tiilikaisen apulaisena, myöhemmin Jukka Mäkihannun. Yhden välivuoden jälkeen Keskisipilä palasi Tiikereihin päävalmentajan viitassa, jota ei olekaan sen jälkeen tarvinnut riisua pois. Keskisipilällä on molempien Mestaruusliigojen nykyvalmentajistosta viidenneksi eniten otteluita päävalmentajana, muun muassa parikymmentä enemmän kuin virkaveli Sami Kurttilalla.

Passarin paikalla Tiikerit koki kaksi menetystä, kun tsekkipassari Jiri Srb siirtyi Itävallan liigaan ja Zadrugaan, ja kaartin nuorin, Niko Kaustinen, muutti pääkaupunkiseudulle ja edustaa jatkossa PuMa-Volleyn 1-sarjajoukkuetta. Tatu Venetjoki jatkaa Tiikereissä jo neljättä kauttaan, ja 22 vuoden iästä huolimatta nuorukaiselle alkava kausi on jo kaiken kaikkiaan viides Mestaruusliigassa. Kilpakumppaniksi Venetjoelle Tiikerit saivat kovan paluumuuttajan, kun vuotta vanhempi Kauhavan Wisan kasvatti Joska Försti palaa kotiseuduilleen. Liigauransa heti tämän vuosikymmenen aluksi aloittanut Försti edusti Tiikereitä ensin neljä kautta, sen jälkeen kävi kahden vuoden seikkailun TuTo Volleyn ja Kyky-Betsetin paidoissa ennen palaamistaan keltamustiin. Kaksikolta löytyy nuoresta iästään huolimatta yhteensä jo yli 300 liigaottelua, joten kokeneesta ja lahjakkaasta kaksikosta on todellakin kyse.

Hakkurin tontilla viime kaudella joukkueeseen liittynyt Nico Mäki-Valtari siirtyi täksi kaudeksi yleispelaajan tontille, ja vuoden 2020 läpimurtopelaaja Oskari Keskistä ei tälle kaudelle valmistuneessa Tiikereiden rosterista löytynyt. Keskinen koki viime kaudella melko hurjan näköisen loukkaantumisen juuri ennen pudotuspelejä, mutta tarkempaa tietoa miekkosen nykytilasta ei ole Ouluun asti kantautunut. Hakkuria etsittäessä tähdättiin tälle kaudelle katseet ulkomaille, ja raamit täyttävä kokelas löytyi, eikä sen kauempaa kuin Australiasta. Ja kun sanon raamit täyttävä niin tarkoitan sitä vain osittain kielikuvallisesti; 28-vuotias Matt Aubrey on 208 senttimetriä pitkä. Saksan liigasta siirtynyt vasuri on liigan toiseksi pisin pelaaja, jakaen kakkossijan Loimun Veeti Nikkisen ja TuTon Tommy Carmodyn kanssa. Koko liigan pisintä pelaajaa pystyy ihastelemaan Akaan rosterissa, kun 212-senttinen Aaro Paananen on vallannut paikan avauksessa. Aubreylta löytyy kokemusta Saksan ja kotimaansa Australian liigan lisäksi Ruotsin liigasta sekä Baltian liigasta, jossa hän edusti virolaista Selver Tallinnaa.

Yleispelaajistosta joukkue koki toisen kipeän menetyksen, kun seitsemän kautta Tiikereitä ja yhteensä kymmenen kautta Mestaruusliigassa edustanut Jere Mäkinen teki sopimuksen Tsekin liigan Libereciin. Kun vielä kelpo kauden taputellut Malachi Murch siirtyi Ranskan B-liigan Reimsiin, oli yleispelaajien tontilla tarve vahvistuksille. Pari kultaakin Tiikeripaidassa aikoinaan vuollut Lauri Jylhä aloittaa paluunsa jälkeen kolmannen kauden kotiseudullaan, ja onkin aloittanut kauden ehkäpä uransa parhaissa merkeissä. Vaikka huikean loppukauden viime kaudella esittänyt Nico Mäki-Valtari loikkasikin täksi kaudeksi yleispelaajan tontille, haettiin yhtä yleispelaajaa siitä huolimatta ulkomailta. Kanadasta tärppäsikin, ja 25-vuotias Shae McIntyre siirtyi Kokkolaan. Jopa 360 senttimetrin hyökkäysulottuvuutta CV:ssään lupaileva kanukki pelasi viime kaudella ensimmäisen kautensa kotimaansa ulkopuolella Ruotsin liigassa, joten siirtymä Mestaruusliigaan oli luonnollinen jatkumo. On osoittanut etenkin hyökkäyspelissä erinomaisia otteita alkukaudesta, vaikka vastaanottopelissä onkin vähän takkuillut.

Joukkueen ja kenties koko lajin suurinta menetystä tulevalle kaudelle ei tarvitse keskikaistaa kauempaa etsiä, kun ikitiikeri Antti Leppälä ripusti tossunsa naulaan viime kauden päätteeksi. Nuorisoketjusta Joona Lahtinen ja Walter Schreck jatkavat Tiikereiden väreissä, mutta Leppälää ei yksinkertaisesti pysty korvaamaan. Mäki-Valtari on osoittanut orastavia lupauksia hiustyylin kopioimisesta, mutta menee vielä vuosia, että pelikentällä esitykset pääsevät edes lähelle. Mahdottoman isojen saappaiden täyttämistä lähtee ensimmäisenä yrittämään mies Tsekistä, Tomáš Bukáček. 22-vuotiaalle Bukáčekille kyseessä on ensimmäinen ammattilaiskausi kotimaan rajojen ulkopuolella, ja alkukausi lupailee hyvää. Juurikin Leppälän leipälajissa eli hyökkäystehossa on myös tsekin poika kova luu, ja on hyökkinyt alkukauden liki 60% tehoilla.

Jo kymmenettä liigakauttaan Tiikeripaidassa pelaava Teemu Lahti pelaa nyt kolmatta kauttaan yksinomaan liberon paidassa. Jylhän jälkeen joukkueen kokenein ottelija liki 300 liigaottelun kokemuksella, Lahti on ollut ja on tulevaisuudessa joukkueen selkäranka hihaosastolla. Kovasti luottamuksesta puhelee sekin, että toista liberoa ei rosterista löydy. Entinen yleispelaaja ehti painaa seitsemän liigakauden aikana myös yli 1100 pistettä.

Tiikerit on meille jo tuttu joukkue. Ollaan pelattu lyhyen ajan sisään neljä harjoituspeliä heidän kanssa, hirvittävän isoja yllätyksiä sieltä ei enää tässä vaiheessa tule. Kaksi viimeistä harjoituspeliä ollaan hävitty heitä vastaan, joten nyt lähdetään makselemaan kalavelkoja. Heidän syömähampaat ovat kolme laadukasta ulkomaalaisvahvistusta, sekä yksi Suomen parhaista liberoista. Meidän täytyy olla erityisesti hereillä syötön kanssa, toisella puolella verkkoa on kuitenkin Barentsin mestari Teemu Lahti.
– Päävalmentaja Sami Kurttila

Tervetuloa kattomaan. Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta, ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Ylempänä listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo ja anniskelualue vasemman puolen katsomoissa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla.

Ensimmäisen varaslähdön jälkeen myös miesten liigakausi on viimein valmis alkamaan. Koko liigan osalta miesten kausi polkaistaan käyntiin jo maanantaina, jolloin TuTo Volley ja Kyky-Betset ottavat ensimmäisenä mittaa toisistaan. AC Oulu Volleyn kausi puolestaan alkaa keskiviikkona 22.10. klo 18.30 Ouluhallilla, ja seurahistorian ensimmäisessä Mestaruusliigan kotiottelussa vastaan asettuu Savo Volley.

AC Oulu Volley on mitellyt tälle kaudelle jo yhden virallisen ottelun, Suomen Cupin ottelun vieraissa JyväsLentistä vastaan, josta palkintona oli 0-3 -vierasvoitto ja paikka Cupin toisella kierroksella. Harjoitusotteluissa menestys on ollut kaksijakoista; elokuussa voitto Tiikereistä ja tappio Savo Volleylle, sekä niukka Peto Cup -harjoitusturnauksen voitto. Syyskuussa 3-1 -voitto Tiikereistä ja samoin luvuin tappio Kykylle. Lokakuuhun mahtui vielä 3-1 voitto Savosta, ja samoin luvuin tappio Tiikereille. Tulevaa sarja-avauksen vastustaja Savoa vastaan on oteltu siis kolme ottelua, joista voitot tasan 1-1, sekä yksi tasapeli elokuun Peto Cupissa. ACO:n tavoin myös Savo otteli jo ensimmäisen Suomen Cupin ottelunsa, ja tuloskin oli sama: 2-sarjalainen Kouvolan Lentopallo kärsi 0-3 -tappion, ja Savo jatkoi Cupin toiselle kierrokselle. Koska Suomen Cupissa ei vielä ennen CEV:n määräaikaa eli 20.10. ulkomaalaisvahvistuksilla ollut pelioikeutta, nähdään sekä AC Oulun Matthew Gentry ja Samuel Jackman, että Savon Vitaliy Parkhomenko ja Markuss Cielavs kauden ensimmäisessä virallisessa ottelussaan vasta Ouluhallilla keskiviikkona.

AC Oulu Volley on käynyt pitkän tien Mestaruusliigaan. Junioriajoista asti ystävinä pysynyt kaveriporukka kokosi vuonna 2018 joukkueen Oulun paikallissarjaan Oulun Kiskon nimen alle. Joukkue nousee (kabinettipäätösten suosiollisella avustuksella) seuraavaksi kaudeksi jo 2-sarjaan. Parin koronan runteleman kauden päätteeksi, Kiskon edustusjoukkue nousee, jälleen kabinettipäätöksellä, 1-sarjaan. Hankalan ensimmäisen kauden jälkeen Kisko etenee 1-sarjan finaaliin kolme kertaa peräkkäin – ja häviää niistä jokaisen.

Jonkin suuren äärelle joukkueen taustavoimat ovat kuitenkin löytäneet. Keskimmäisen finaalin yleisömäärä – silloinen Ouluhallin ennätysyleisö, 1404 katsojaa – palkittiin vuoden 2024 lentopalloilmiönä Lentopallogaalassa. Määrä oli suurempi kuin yhdessäkään kauden Mestaruusliigan finaaliottelussa. Seuraavana vuonna pistettiin vielä paremmaksi, ja uudeksi Ouluhallin ennätysyleisöksi ratkaisufinaalissa 1436 katsojaa. Tuo lukema kalpeni Mestaruusliigan ratkaisufinaalien yleisömäärille, mutta silti aika hyvin maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Oulun Kiskon nimi sai kolmatta finaalitappiota seuraavana keväänä jäädä, kun joukkueen toiminnot siirtyivät AC Oulun nimen alle. Taustavoimien hiljaiset rukoukset saivat toivotun vastaukset toukokuisena lauantaiaamuna, kun joukkueen selkärankana toimiva seitsenhenkinen, nykyisin ACO Marketing -niminen puuhastelijaporukka sai AC Oulun toimistolla päivystäessään tiedon liigalisenssihakemuksen hyväksymisestä. Silkalla tahdonvoimalla, hiellä ja lukemattomilla työtunneilla on kaveriporukan ympärille rakennettu joukkue raivannut tiensä Oulun aluesarjasta aina Mestaruusliigaan asti. Vieläpä voittamatta yhtään finaalisarjaa.

Viime kaudella ennen aikojaan laulukuoroon joutunut Savo Volley löi palettinsa erittäin vahvasti uusiksi, ja peräti kymmenen pelaajaa vaihtoi maisemaa. Lähtijöitä oli niin Ranskan ja Tsekin koviin liigoihin, kuin CEV Cupin ja Turkin liigan voittajan Ziraatin riveihin. Liuta tulevaisuuden lupauksia kuitenkin jäi, ja niin myös kaksi isoa nimeä. Joukkueen kapteeni, entinen maajoukkueen ja Euroopan huippujoukkueiden kävijä, Tommi Siirilä, sekä viime kauden paras kotimainen libero Miro Rasinperä. Tulijoitakin oli hyvin maltillisesti. Pelintekijä otettiin jälleen ulkomailta, kun ukrainalainen Vitaliy Parkhomenko värvättiin ranskalaisen Cambrai Volleyn riveistä Ranskan B-liigasta. Toinen ulkomaalaisvahvistus on enemmän muodollisesti ulkomailta, kun Riikassa syntynyt mutta valtaosan elämästään Suomessa asunut Markuss Cielavs siirtyi Savoon Kyyjärveltä. Muita tulijoita olivat passari Arttu Lehtimäki 1-sarjan Lempo-Volleysta, Lauri Lehtonen TuTo Volleysta, Aleksi Muukkonen Valepasta, sekä loukkaantumisen pakottamalta välivuodelta palannut Aleksander Rastamo.

Kauteen 2023-24 päättyi Timo Tolvasen nelivuotinen jakso päävalmentajana. Viime kauden alla valmennusvastuun otti edelliset kuusi kautta naisten liigassa LP Kangasalaa koutsannut Arttu Keränen. Suomen Cupin voiton, sekä kaksi Cupin hopeaa ja kaksi SM-hopeaa Kangasalla huuhtonut Keränen teki tilaa silloiselle naisten maajoukkueen päävalmentaja Nikolas Buserille Kangasalan puikoissa, ja uusi ura urkeni välittömästi miesten Mestaruusliigassa. Ensimmäinen kausi Savon puikoissa päättyi sanalla sanoen pettymykseen, joten tällä kaudella näytönhaluja on varmasti entistä komeammin.

Savo Volley on menestynyt jalometallin keruussa hyvin, mutta kerta toisensa jälkeen mestaruuspytyn jahti on katkennut kesken jopa kalkkiviivoilla. Suomen Cupin Savo on voittanut jo kahdesti vuosina 2022 ja 2024, sekä sijoittunut hopealle 2020. Liigassa joukkue selvisi finaaliin asti kausilla 2020-21 ja 2021-22, mutta joutui molemmilla kerroilla toteamaan Valepan paremmakseen. Keväällä 2023 Savo haastoi Valepan tosissaan välierävaiheessa, mutta joutui tyytymään pronssiotteluun. Kausi päättyi kuitenkin pronssimitalit kaulassa, kun Raision Loimu kaatui kolmannessa ottelussa. Myös keväällä 2024 Savo ylsi välieriin, mutta tuolloin tie nousi pystyyn mestaruuden lopulta voittanutta Hurrikaania vastaan. Tällä kertaa kaulaan ei pujotettu mitaleita, Valepa oli nälkäisempi pronssiotteluissa. Joukkue oli välierissä ja pronssiottelussa myös debyyttikaudellaan 2018-19, joten viime kevät oli seurahistorian ensimmäinen, jolloin Savo ei yltänyt mitalipeleihin saakka.

Savon paidassa on kolme 2006-07 syntynyttä tulevaisuuden talenttia, joiden tarina on vasta alussa; keskitorjuja Leo Laitinen, yleispelaaja Aki Huikari, sekä libero Iivo Hirvonen. Savon joukkueesta löytyy kuitenkin yli 1500 liigaottelun verran kokemusta, keihäänkärkenä 355 ottelua liigassa tahkonnut keskitorjuja Tommi Siirilä. Myös liigapisteissä mitattuna Siirilä on joukkueen ehdoton syömähammas yli 3100 pisteellä. AC Oulun vastaavat lukemat ovat karvan verran yli 1250 liigaottelua, suurimpana lukuna Jan Heleniuksen 270 ottelua. Pisteissä suurin saldo on niin ikään Jan Heleniuksen 3196 pistettä.

Sekä passarin että hakkurin tontit menivät viime kaudesta uusiksi. Ykköspassari Brett Sheward siirtyi Ranskan kentille, ja apumies Otto Oivanen purki oman sopimuksensa hyvissä ajoin ennen kauden alkua. Apua haettiin kolmen edelliskauden tapaan ulkomailta, ja sopiva henkilö löytyi samasta liigasta johon entinen lähti. Ukrainalainen Vitaliy Parkhomenko edusti edelliskauden Ranskan B-liigan Cambrai Volleyta. Kokemusta löytyy kuitenkin myös Baltian, Kazakstanin, Azerbaidžanin ja Bulgarian liigoista, sekä useista seuroista Venäjän kivikovassa Superliigassa. Hiljattain 28 vuotta täyttäneelle passarille Suomi on jo seitsemäs maa, jonka liigassa hän pelaa. Toista passaria ei kovin kaukaa tarvinnut etsiä, kun vanha tuttu Arttu Lehtimäki teki paluun Savon paitaan. Lähes jokavuotisen nousunsa 1-sarjasta liigaan tehneellä Lehtimäellä on kaapissa jo pari SM-kultaa sekä neljä Suomen Cupin kultaa, mutta vatsa ei ole vielä täysi.

Hakkurin tontti oli ehkä kaikista vaativin täyttää, kun maajoukkueen ykköshakkuri Joonas Jokela teki muikean sopimuksen Turkin mestari Ziraatin riveihin, jossa peliajasta taistelee Joonaksen kanssa muuan Nimir Abdel-Aziz. Savo päätyikin mielenkiintoiseen löytöön, kun ensimmäiset liigaottelunsa Ducksin paidassa juurikin Savoa vastaan otellut Aleksander Rastamo liittyy välivuoden jälkeen joukkueen vahvuuteen. Loukkaantumiset on kuitenkin nyt selätetty, ja Rastamo on esiintynyt edukseen harjoitusotteluissa. Esimerkiksi viimeisimmässä ottelussa lokakuun alussa Rastamo takoi tehot 21/+13 neljään erään. Myös viimeisimmällä pääsarjakaudella 2023-24 Rastamo oli pistepörssin top-10:ssä.

Yleispelaajista Aleksi Muukkonen on ehkä tulevan kauden kovin savolaishankinta. Kovasta Belgian liigasta Valepan kautta Savoon päätynyt Muukkonen oli viime kaudella Urpo Sivulan jälkeen joukkueensa kovin tykki niin hyökkäyksessä kuin syötössä, ja lisäksi vielä Eetu Pennasen jälkeen paras vastaanottaja. Vuoden 2021 Läpimurtopelaaja on varmasti joukkueen tärkein yksittäinen palanen tulevalla kaudella. Toisesta yleispelaajan tontista taistelevat Jere Tikkala ja Markuss Cielavs. Molemmat pelasivat viime kaudella tuloksellisesti uransa parhaan kauden, Tikkala Savon ja Cielavs Kykyn paidassa. Oma sanansa sanottavana on vielä tietysti U19-maajoukkueen mukana MM-kisojen seitsemänneksi sijoittuneella Aki Huikarilla. Ikätoverit ovat ottaneet isoja harppauksia kohti liigatasoa verkon toisella puolella, joko Huikari tällä kaudella ottaa omansa?

Keskikaista Savon puolella on ehkä alkavan kauden joukkueista se kaikkein vakuuttavin. Entinen maajoukkuetähti ja Euroopan huippuliigojen kiertäjä, kapteeni Tommi Siirilä sai aisaparikseen muutaman viime kauden liigan torjuntapörssejä dominoineen Lauri Lehtosen. Pitkään Ducksia edustanut Lehtonen siirtyi kahdeksi viime kaudeksi TuTon väreihin, ja tälle kaudelle oli aika muuttaa vielä hieman pohjoisemmaksi. Parin kesän takaa jopa pari A-maaottelua vyöllään kantava Lehtonen saattaa jahdata virkaveljensä Siirilän saavutuksia vielä tovin aikaa, kuten 150 maaottelua, Ranskan ja Italian Super Cupien voittoa tai Mestarien liigan pronssia, mutta niin jahtaa aika moni muukin. Viime kauden katkaissut akillesjännevamma on enimmäkseen parantunut, ja Lehtonen on valmis edustamaan uransa kolmatta Mestaruusliigaseuraa kunnialla. Nuori haastaja löytyy myös tälle voimakaksikolle, kun 18-vuotias Leo Laitinen aloittaa toisen kautensa Savon väreissä. U18-maajoukkueen viitossija EM-kisoista on myös kova hauiksennäyttö, mutta tässä seurassa aloituskuusikon paikan vallatakseen saattaa joutua näyttämään toisenkin hauiksen.

Myös toinen kotimaahansa kovasta ulkomaan sarjasta palaaja joukkueesta löytyy, nimittäin Miro Rasinperä liberon paidasta. Edelliskauden jäätyä kesken Tsekin liigassa, Savoon siirtynyt Rasinperä oli jo viime kaudella liigan johtavia liberoita, kuten PROlibero-kisan kolmossija ja koko kauden vastaanottoprosentti 54% kertovat. Miron taidot on huomattu jo ihan maajoukkuekäskijöissä asti, Miro pelasi kesän aikana uransa ensimmäisen A-maaottelun ja heti perään 9 lisää, ja oli osana kesän lopuksi Kultaisen liigan mestaruutta juhlinutta maajoukkuetta. Vähintäänkin hyvään kouluun pääsee siis myös toista liigakauttaan aloitteleva Iivo Hirvonen. Hirvonen sai pelata täyden pelin Suomen Cupin avauksessa Kouvolan Lentopalloa vastaan, ja kuuleman mukaan hyvin pelasikin, kun Rasinperä puki vaihtelun vuoksi ylleen yleispelaajan nutun. Hyviä poikia ovat.

Millä mielin oululaisjoukkueen leirissä lähdetään seurahistorian ensimmäiseen viralliseen kotiotteluun? AC Oulun keskitorjuja Matthew Gentry kertoo joukkueen treeneistä:

Treenit ovat sujuneet kauden alkua odotellessa hyvin. Intensiteetti on ollut yhtä kova kuin kotimaassani, ja lajitaidot sekä pelaajien väliset yhteydet paranevat koko ajan. Olemme keskittyneet harjoittelemaan hyökkäys- ja puolustustaktiikoita. Muita meidän pelin painopisteitä ovat olleet pallokontrolli, tilannekohtainen reagointi ja päätöksentekokyky.

Mitä odotuksia Mattilla on kauden ensimmäisestä ottelusta?

Odotan peliä innolla ja toiveikkaana. Olemme työskennelleet ahkerasti harjoituksissa, mutta sen työn siirtäminen käytäntöön on ollut harkkapeleissä vielä hieman hankalaa. Minulla on täysi luottamus siihen että pystymme lajitaidoissa taistelemaan tasapäin Suomen huippujoukkueiden kanssa, mutta meidän täytyy löytää keinot pystyä siihen säännöllisesti myös otteluissa.

Kuka on sinusta AC Oulu Volleyn mielenkiintoisin pelaaja avausottelussa ja miksi?

Ehdottomasti Tatu! Hän on täynnä energiaa, hänellä on huikeat reaktiot puolustuspelissä, ja hän on muuten vielä mahtava joukkuekaveri.

Tervetuloa kattomaan AC Oulu Volleyn ensimmäistä Mestaruusliigan ottelua. Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta, ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Ylempänä listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo ja anniskelualue vasemman puolen katsomoissa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla.