AC Oulu Volley Mestaruusliigan finaaliin!

AC Oulu Volley ei välierissä kuvia kumarrellut, vaan esitti koko sarjan ajan ehjää peliä hallitsevaa mestaria Akaa-Volleyta vastaan. Sarja oli runkosarjan kohtaamisiin verrattuna äärimmäisen tasainen, mutta maanantai-illan kuudes välieräottelu oli pääosin jopa kotijoukkueen näytöstä. Ennakkoluulottomasti esiintynyt ensikertalainen AC Oulu pudotti Akaa-Volleyn pronssiotteluun Savo Volleyta vastaan, ja huipentaa itse kautensa Mestaruusliigan finaaleissa Suomen Cupin jo voittanutta Hurrikaani-Loimaata vastaan. Oulun Energian isännöimä kuudes välierä oli eräänlainen unelmien täyttymys myös seuran taustaorganisaatiolle, kun jokainen Ouluhallin 1500 istumapaikasta oli täynnä. Itse ottelu päättyi erälukemin 3-0 (25-12, 25-23, 25-19).

AC Oulu Volleyn avaus: Kuukasjärvi, Jackman, Helenius, Hänninen, Gentry, Makkonen, Hakkarainen (L).
Akaa-Volleyn avaus: Kuukasjärvi, Ropponen, Mäkinen, Seppänen, Ahvenjärvi, Taponen, Goto (L).

Kotijoukkue tuli otteluun täynnä tulta ja tappuraa. Ottelun ensimmäisestä kahdeksasta pisteestä vierasjoukkue teki itse vain yhden, ja valmentaja Jani Niskakankaan illan ensimmäinen aikalisä nähtiinkin jo tilanteessa 6-2. Matthew Gentryn keskimoukaria ja Samuel Jackmanin ässäsyöttöä myöhemmin alkoi pyöriä myös vaihtoruletti, ja ensimmäisenä vuorossa oli kapteeni Niklas Seppäsen vaihto Oskari Sarajärveen. Vieraat antoivat omilla virheillä jo ennestään edellä painelevalle kotijoukkueelle liikaa etua, ja numeroissa 12-6 oli Akaan molemmat aikalisät jo käytetty. Vieraiden hakkuri Antti Ropposen nopeatempoisen hyökkäyksen painuttua leveäksi, sai kaiken kokenut Rane siirtyä odottamaan seuraavaa erää vaihtopenkillä Matias Tihumäen tieltä. Kotijoukkueen tahti ei vaihdoista hidastunut, vaan päinvastoin vain koveni. Myös Kasper Vesanen sai näytönpaikkansa Sakari Mäkisen pelipaikalla, mutta omat virheet jatkuivat myös uudella kuusikolla, ja kotijoukkue paineli vastustamattomasti maisemaan. Erä päättyi kuvaavasti hyvin hyökkäysruudussa esiintyneen Sarajärven syötön viuhuttua metritolkulla pitkäksi.

Toinen erä alkoi, kuten ainakin allekirjoittanut osasi pelätäkin, täysin päinvastaisissa merkeissä kuin ensimmäinen. Ensimmäisen erän livuttua kotijoukkueen laariin luvattomankin helposti, ei olisi mahdottomuus että hyvänolontunne pääsisi puseroon. Tältä myös vaikutti toisen erän alussa, kun Antti Taposen komean torjunnan ja kahden kotijoukkueen oman virheen jälkeen tilanne oli jo 0-3, ja Sami Kurttila päätti kutsua joukkueensa kokoon rauhoitellakseen heitä. Isännät ottivat valmentajansa neuvoista vaarin, eivätkä hätääntyneet vieraiden piristyneestä ilmeestä, vaan malttoivat edelleen luottaa prosessiin. Näinhän se kannatti toimiakin, ja vähitellen kotijoukkue hiissasi itsensä ensin iholle ja pian myös ohikin. Vieraiden virhesuma toki auttoi kirissä ja saattelikin joukkueet Akaan aikalisälle lukemissa 15-12.

Pian nähtiin myös ensimmäisestä erästä tuttu vaihto Mäkisen ja Sarajärven välillä, ja muutamaa palloa myöhemmin myös Ville Kuukasjärvi sai tehdä tilaa Leevi Väänäselle. Jälkimmäinen vaihto oli kuitenkin vain yhden pitkäksi painuneen syötön mittainen. Kentälle vaihdetun Aaro Paanasen torjunnalla ja Antti Ropposen kahden käden peipillä vieraat olivat vuorostaan hinautuneet pisteen päähän, ja nähtiin puolestaan isäntien aikalisä. Vaikka Eeli Kuukasjärvi nappasikin tärkeääkin tärkeämmän torjunnan heti aikalisän jälkeen, tuli Akaa Ropposen peräkkäisillä pisteillä heti perään tasoihin. Muutama piste edettiin vuorotahtia, kunnes syöttämään vaihdettiin kotijoukkueen kapteeni Lasse Jäntti. Ensimmäisestä syötöstä Ville Kuukasjärven passi painuu nelospaikalta pitkäksi, ja etu palaa kotijoukkueelle. Heti perään tavallisesti huippuvarman syöttäjän Jäntin syöttö putoaa verkkoon. Tämän jälkeen pelataan puoliminuuttinen palloralli, jonka päätteeksi Jan Helenius siirtää pallon torjunnan käsistä leveäksi. Sama mies päättää myös koko erän, kun vierasjoukkueen hyökkäys jää eloon, mutta Helenius pistää tautia taakse ja tinttaa pallon sekä torjunnan että puolustuksen läpi.

Kolmas erä on jälleen edellisen peilikuva, eikä tiukan erän häviäminen kalkkiviivoilla voi olla näkymättä vieraiden otteissa. Eeli Kuukasjärven ässäsyötöllä kotijoukkue painuu jo 3-0 -johtoon, ja edetään vieraiden aikalisälle. Tilanteessa 7-3 isoveli Ville joutuu luovuttamaan passarin paikkansa Leevi Väänäselle. Hyökkäysvirheen saattelemana tilanteessa 9-4 nähdäänkin sitten jo välieräsarjan viimeinen vierasjoukkueen aikalisä. Isännät ottavat tukevan johdon ja otteen koko sarjan voitosta, mutta Lauri Ahvenjärven torjuntapisteellä myös kotijoukkueen valmennus määrää joukkonsa aikalisälle lukemissa 15-12. Loppuerä on enemmän tai vähemmän kotijoukkueen näytöstä, eikä edes sarjan pisimmän pelaajan, 212-senttisen Aaro Paanasen visiitti kentällä muuta pelin kulkua. Aleksi Hänninen hassuttaa jujullaan torjunnan taakse kotijoukkueen ottelupallotilanteeseen, ja vieraiden verkkovirhe jatkopallotilanteessa päättää erän, ottelun ja välieräsarjan AC Oulu Volleyn voitoksi.

Parhaat pistemiehet:
AC Oulu Volley: Jan Helenius 16/+14, Samuel Jackman 15/+9, Matthew Gentry 5/+2, Eeli Kuukasjärvi 5/+2.
Akaa-Volley: Antti Ropponen 13/+7, Sakari Mäkinen 6/-1, Lauri Ahvenjärvi 5/+2, Niklas Seppänen 3/-2.

Tilastoja:
Syöttövirheet: 15-11
Ässäsyötöt: 4-1
Vastaanotto%: 25%-42%
Hyökkäys%: 39%-34%
Hyökkäysvirheet: 5-12
Torjunnat: 11-3

Otteluisäntä Oulun Energian palkitsemat parhaat pelaajat: Samuel Jackman, AC Oulu Volley, ja Lauri Ahvenjärvi, Akaa-Volley

Antti Ropponen, Akaa-Volley:

AC Oulu tänään kyllä jyräsi meidät, varsinkin fyysisyydessä jäätiin jalkoihin. Paras seitsemästä kun pelataan ja AC Oulu kun pääsi finaaliin niin parempi voitti. Savon joukkueessa on pelaajia joilla ei ole mitalia ylipäätään koko Mestaruusliigasta, joten pyritään siihen että he eivät sitä saa helpolla. Totta kai mitali on mitali, ja kausi on aina mukavampi lopettaa voittoon. Olen ylpeä pojista, tietysti meillä oli myös vähän huonoja hetkiä mutta yhdessä tuumitaan ja tehdään asioita paremmin päivä kerrallaan. Nuoremmat ja kokeneemmat pystyttiin menemään päivä kerrallaan. Tämä on lentopalloa, mahtava laji, mutta ei tässä nyt auta surkutella.

Jan Helenius, AC Oulu Volley:

Tänään oltiin monella osa-alueella tosi hyviä. Pelin alkuun saatiin hyvä startti ja peli lähti oikeille raiteille heti alussa. Uskon että sillä oli iso merkitys koko pelin kannalta. Toisen erän alkuun tuli huonompi jakso, siinä ehkä vähän auttoi että ensimmäisen erän rallattelun jälkeen oli vähän flow-tila päällä. Mahtavaa pelata täällä, usein ei pääse loppuunmyydylle hallille pelaamaan, ihan poikkeuksellista.

Jani Niskakangas, Akaa-Volley:

Tasainen ottelusarja, ja ensimmäisestä ottelusta lähtien oli sellainen olo että nyt ollaan lirissä. Kurttila staffeineen onnistui kyllä riisumaan meidät aseista, ja käyttämään fyysistä ylivoimaa meitä vastaan. Tietyt asiat mitä tapahtui ei varmasti olleet sattumaa. Totta kai pyrittiin vastaamaan niin että vastaanotto pysyy kasassa ja päästään hyvistä tilanteista hyökkäämään. Pääosin se toimi ihan mukavasti, mutta tänään kun se ei toiminut niin meillä oli hyökkäys aika tukossa. Täytyy nostaa hattua AC Oululle, ihan rehdisti ansaitsi finaalipaikkansa, oli parempi joukkue ja meni jatkoon. Nousujohteinen kausi heillä, ja viimeisen kuukauden perusteella menestys ei ollut yllätys vaikka runkosarjassa erot oli vielä aika isot. Ei pystytty vastaamaan, vastaanoton olisi täytynyt pitää pelistä toiseen. Pronssipeleissä jatkuu, nyt nieleskellään tämä tappio, mutta ihan seuraa, faneja ja yhteistyökumppaneita ajatellen tullaan pronssiotteluihin niin kovaa kuin pystytään.

Sami Kurttila, AC Oulu Volley:

Aika hyvä fiilis. Iloinen poikien puolesta, aika hienoa tarinaa esimerkiksi Vanhatupa ja Kuukasjärvi kirjoittaa. Vuosi sitten tähän aikaan pojat pelasi B-poikien finaaleissa, nyt aikuisten finaaleissa. Aika hienoja juttuja tapahtuu paljon tässä ympärillä. Kuudes peli, ja aina edelliseen peliin tehdään pieniä korjausliikkeitä. Taktisesti onnistuttiin aika hyvin ottelusarjassa, ekaa kertaa saatiin tänään syötöllä vähän jotain enemmän aikaan ja päästiin hyviin torjuntapaikkoihin. Hattu korkealle päästä sille, miten valmiina nuo meidän pojat, anteeksi miehet, oli valmiit tänään katkaisemaan sarjan. Nyt oli vuoteen 2010 ja loppuunmyytyyn Urheilutaloon verrattava tapahtuma. Tuo kannustus ja rumpujen paukutus kuuluu rintaonteloon asti, todella mahtavaa.