Välierät täältä tullaan!

AC Oulu Volleyn historian ensimmäiset pudotuspelit sujuivat voitokkaasti, kun ensimmäisen ottelun 1-2 -tappioaseman jälkeen laivastonsiniset eivät hävinneet puolivälieräsarjassa enää erääkään, vaan painelivat kahdeksan peräkkäisen erävoiton turvin vakuuttavasti Mestaruusliigan välieriin. Muutamaa paikkaa vaille loppuunmyydyn Ouluhallin 1456 katsojaa saivat ihastella kotijoukkueen 3-0 (25-18, 25-15, 25-19) -voittoa Oulun kaupungin isännöimässä ottelussa avauskierroksen vastustaja Kokkolan Tiikereistä. Lukema oli paitsi AC Oulu Volleyn historian, myös Mestaruusliigan tämän kauden sekä Ouluhallin uuden liikuntasalin katsojaennätys, joten AC Oulu Volleyn ennätyksiä rikkova kausi saa jatkoa vielä vähintään kolmen kotipelin verran.

AC Oulu Volleyn avaus: Kuukasjärvi, Jackman, Helenius, Hänninen, Gentry, Makkonen, Hakkarainen (L).
Kokkolan Tiikereiden avaus: Försti, Aubrey, McIntyre, Jylhä, Bukáček, Schreck, Lahti (L).

Molempien joukkueiden avauskuusikot olivat tutut jo sarjan kahdesta ensimmäisestä ottelusta. Ottelun alku oli tunnusteleva sekä virheiden täyttämä, pelkästään syöttövirheitä ensimmäiseen erään tuli hämmentävät 14 kappaletta. Noista peräti yhdeksän kertyi kotijoukkueen sarakkeeseen, ja tasaisesti kaikille pelaajille. Ottelun alussa AC Oulu Volleyn toimitusjohtaja Jani Kotikangas muisti lauantaina esikoislapsensa syntymää juhlistanutta Jan Heleniusta, ja Helenius puolestaan kiitti kotijoukkueen faneja vahvalla iltapuhteella. Avauserä oli suoranaista Heleniuksen näytöstä, tehot 7/+6, vastaanotto 100%, hyökkäysteho 50%, yksi ässä ja yksi torjunta.

Erää edettiin tasatahtia puoliväliin asti, kunnes Eeli Kuukasjärven komealla torjunnalla kotijoukkue siirtyi 16-13 -johtoon, ja Tiikereiden puolelta nähtiin illan ensimmäinen aikalisä. Vieraiden päävalmentaja Mikko Keskisipilä ei saanut isäntien vahvaa vaihetta katkaistua, vaan kolmea isäntien pistettä myöhemmin nähtiin jo toinenkin aikalisä. Kun toinenkaan yritys ei kurssia kääntänyt, nähtiin vielä tilanteessa 21-15 passarivaihto. Joska Försti sai tehdä tilaa Tatu Venetjoelle, mutta kotijoukkue marssi vakuuttavaan erävoittoon Samuel Jackmanin komealla hyökkäyksellä.

Toisessa erässä kotijoukkue veti virheet minimiin, ja kiri heti alussa pienen etumatkan. Ameriikan-Matin eli Matthew Gentryn ja Aleksi Hännisen hyökkäyspisteillä isännät lisäsivät johtonsa neljään lukemissa 9-5, ja vieraat oli jälleen pakotettu aikalisälle. Ensimmäisen erän tapaan vierailla oli vaikeuksia hillitä ACO:n menoa, ja ensimmäisessä erässä hieman uinuneen Samuel Jackmanin pisteillä edettiin jo vieraiden toiselle aikalisälle lukemissa 15-9. Aikalisä ei tälläkään kertaa pelin virtausta kääntänyt, ja kaksi hävittyä pistettä myöhemmin nähtiin ensimmäisestä erästä tuttu passarivaihto. Tilanteen retkahdettua jo numeroihin 21-11, sai vieraiden Atte Leppälä pudotuspelien ensimmäiset pallonsa tultuaan Lauri Jylhän tilalle loppueräksi. Vielä ennen erän loppua Leppälä sai kirjattua pöytäkirjaan myös ensimmäisen hyökkäyspisteensä, jonka jälkeen kotijoukkueen valmentaja Sami Kurttila rauhoitteli joukkojaan omalla aikalisällään. Miikku Makkonen torjui isännät eräpalloon, ja heti ensimmäisestä yrityksestä kahdeksan pistettä ilman virheitä iskenyt Jackman katkaisi myös toisen erän.

Kolmanteen erään vieraat olivat tehneet vaihtoja. Venetjoki aloitti passarina, ja aiemmin sarjassa lähinnä syöttövaihdoista tuttu Joona Lahtinen aloitti Walter Schreckin tilalla. Erä alkoi huomattavasti tasaisemmin, mutta kuitenkin pisteen-parin verran kotijoukkueen johdossa. Tiikereiden Tomáš Bukáčekin ja isäntien Kuukasjärven ässien kautta edettiin tasoissa toiselle kymmenelle, mutta ohi Tiikerit eivät päässeet missään vaiheessa. Vuorostaan kolmannessa erässä kunnostautunut Aleksi Hänninen nakutteli erään komeat seitsemän pistettä hyökkäyksillä ilman ainoatakaan virhettä ja 64%:n tehoilla.

Hännisen ja Heleniuksen pisteillä mentiin jälleen vieraiden aikalisälle lukemissa 18-14, mutta aiemmista eristä tuttu kaava jatkui. Nico Mäki-Valtarin loukkaantuminen kauden puolivälissä teki ison loven Tiikereiden ratkaisuvoimaan, eikä vaihtopenkiltä lopulta löytynyt riittävästi apuja huonojen vaiheiden ratkaisemiseen. Illan viimeinen aikalisä nähtiin lukemissa 21-15, ja vaikka Tiikerit, etunenässä uskomatonta puolustuspeliä esittänyt Teemu Lahti, taistelivat urheasti epätoivoisessa tilanteessa, riitti se lopulta vain kaatumiseen saappaat jalassa. Koko puolivälieräsarjan hahmo Samuel Jackman ratkaisi lopulta myös viimeisen erän, torjumalla ensin Lauri Jylhän hyökkäyksen kenttään, ja lopullisesti lyömällä Tiikeri-torjunnan kautta ottelupallon katsomoon. Tiikereille lopputulos tiesi putoamista ennen välierävaihetta ja sijoitusta sarjan kuudenneksi, AC Oulu Volleylle voittoisa sarja toi seurahistorian ensimmäisen paikan liigan neljän parhaan joukossa.

Parhaat pistemiehet:
AC Oulu Volley: Samuel Jackman 17/+10, Aleksi Hänninen 13/+11, Jan Helenius 13/+10, Matthew Gentry 8/+5.
Kokkolan Tiikerit: Shae McIntyre 11/+6, Matthew Aubrey 10/+5, Lauri Jylhä 8/+1, Tomáš Bukáček 4/+1.

Tilastoja:
Syöttövirheet: 13-10
Ässäsyötöt: 3-1
Vastaanotto%: 49%-41%
Hyökkäys%: 52%-35%
Hyökkäysvirheet: 3-4
Torjunnat: 8-6

Oulun kaupungin palkitsemat parhaat pelaajat: Jan Helenius, AC Oulu Volley, ja Teemu Lahti, Kokkolan Tiikerit.

Teemu Lahti, Kokkolan Tiikerit:

Tasaisuus oli tänään ratkaiseva tekijä, oikeastaan kaikessa. Aika pirun hyvin puolusti ja hyökkäsi AC Oulu tänään. Oli meilläkin siinä paikat, mutta ei vain saatu käytettyä. Sitä voittavaa lentopalloa nähtiin nyt enemmän AC Oulun puolella. Tällaista tämä on. Ailahteleva kausi meillä on ollut, hyviä hetkiäkin mutta myös niitä huonoja hetkiä. Viimeinen rutistus jäi ehkä puuttumaan. En tietenkään sitä sano etteikö kaikki olisi 100% antanut, mutta ei vain saatu pidettyä tasaisuutta meidän pelissä. Tällä kertaa näin.

Jan Helenius, AC Oulu Volley:

Teemu tiivisti aika hyvin. Tasaisuudessa oli ehkä pieni ero koko sarjan ajan, pelattiin suht tasaisesti. Jo ennen sarjaa puhuttiin että Tiikereitä vastaan täytyy olla kärsivällinen, ja he tulevat varmasti kovaa päälle. Maltettiin kuitenkin pelata kärsivällisesti, ja tulos tuli sitten sen mukana. Pidempi tauko ennen välieriä on siinä mielessä hyvä, että heti tämän pelin jälkeen on muutaman päivän kevennetty jakso, ja sen jälkeen päästään freesillä päällä ja kropalla valmistautumaan välieräsarjaan.

Mikko Keskisipilä, Kokkolan Tiikerit:

Ei jäänyt hirveästi jossiteltavaa, tosi vahva esitys kaverilta. Kahdessa viimeisessä pelissä meidän oma hyökkäyspeli jäi piippuun, se oli isoin asia. Oltiin yllättävän isoissa ongelmissa hyvän vastaanoton jälkeisessä hyökkäyksessä. Toki siitä kuuluu iso osa AC Oululle, heidän torjunta-puolustus oli loistava, ei saatu sieltä mitään ilmaiseksi. Jollain konstilla olisi pitänyt saada enemmän irti meidän hyökkäyspelistä näissä kahdessa viimeisessä pelissä. Haastava kausi kokonaisuudessaan, mutta saatiin parannettua peliä runkosarjan loppuun, jolloin pelattiin vahvasti. Olen ylpeä siitä miten reagoitiin tammikuun tienoilla vaikeaan hetkeen, jolloin oltiin jo aika lähellä jopa karsintoja sarjataulukossa. Pystyttiin porukalla tiivistymään joukkueeksi ja nostamaan tasoa, lopulta oli sitten kotietukin playoffeihin jo aika lähellä. Pudotuspelisarjassa valahdettiin askel taaksepäin, ei löytynyt tasaisuutta meidän tekemiseen ja pelaaminen ailahteli. Silti, oltiin kuudensia tänä vuonna tässä sarjassa, siihen on nyt tyytyminen.

Sami Kurttila, AC Oulu Volley:

Olen kyllä pirun ylpeä noista pojista. Runkosarja meni miten meni, aika hyvin minusta meidän osalta. Kuten kollega tuossa tuumasi että heillä oli vaikeampia jaksoja, niin samoin oli meilläkin. Saatiin pidettyä kuitenkin pronssisijoitus runkosarjassa, ja lähdettiin puolivälieriin ennakkosuosikkina. Uusi joukkue ja uusi tarina niin oli mielenkiintoista nähdä miten joukkue sen ottaa. Siitä miten tämä joukkue sen otti, siitä olen kyllä pirun ylpeä. Tammikuusta asti, kun alkoi olla varmaa että päästään pudotuspeleihin, on jo valmistauduttu pleijareihin. Heitettiin pojille aika paljon painetta, mikä saattoi vähän näkyä siinä runkosarjassa, mutta nyt se kantaa hedelmää. Tässä vaiheessa enää ei ole niinkään lepopäiviä vaan aktiivista palautumista, tehdään joukkueen kanssa paljon asioita yhdessä, ja aikanaan sitten pureudutaan myös vastustajaan kiinni. Edellisen kerran mahtoi olla samoja aikoja, kun VaLePan kanssa Rovaniemellä voitettiin, mahdoin antaa pojille pääsiäisen vapaaksi. Sitä ei valitettavasti tule tällä kertaa tapahtumaan, tehdään joukkueena hommia ja hitsaudutaan yhteen. Harjoittelu on ollut aika kevyttä viime viikot, mutta kyllä me rautaa nostetaan ja kuusikkoa vedetään, kunhan saadaan nämä karstat jaloista pois.