AC Oulu Volley aloitti kauden komeasti kotikentällään viime viikolla, kun sarjanousija piti pintansa kotikentällään Savo Volleyta vastaan kolmen pisteen arvoisesti. Loppuviikko sujui, ehkä hieman odotetusti, nihkeämmin. Komean kotiavauksen jatkoksi ACO Volley sai peräkkäisinä päivinä niskaansa kylmät suihkut liigan viimekeväiseltä finaalikaksikolta, ja tuomisina Akaan ja Loimaan reissulta oli vain yksi erävoitto. Kurssin korjaukseen lähdetään kuitenkin tulevana maanantaina, kun rakas ”paikallisvastustaja” Kokkolan Tiikerit saapuu Ouluhallille 3.11. klo 18.30.
Molemmat maanantain osapuolista ovat aloittaneet Mestaruusliigakauden ailahtelevasti. Isäntäjoukkue avasi kauden 3-1 -voitolla Savo Volleysta, mutta loput kaksi peliä viiden päivän otteluruuhkasta olivat lopulta työnäyte liigan kovimmasta kärjestä. Akaa-Volleyta vastaan alku oli komeaa taistelua, jonka toinen erä vieläpä kääntyi oululaisten eduksi. Joutuipa hallitsevan mestarin päävalmentaja Jani Niskakangas peruuttamaan kapteeni Niklas Seppäselle antamansa iltavapaankin. Seppänen toikin kentälle juuri ratkaisevan verran kovuutta, ja isännät jyräsivät lopulta 3-1 -voittoon. Sunnuntain ottelussa Hurrikaania vastaan ACO oli vielä enemmän vastaantulija, mutta onnistui kuitenkin viimeisessä erässä tosissaan haastamaan hallitsevia hopeamitalisteja. Oululaisilla oli jopa eräpallo ottelun venyttämiseksi neljänteen erään, mutta kovuus ei vielä riittänyt.
Viikonlopun pelit käsiteltiin joukkueessa nopeasti eikä niihin jääty roikkumaan oikeastaan ollenkaan sen jälkeen ku lähettiin kopista kotimatkalle. Joukkueen henki ja ilme on ollut tosi hyvä, eikä pari tappiota ole sitä muuttanut mihinkään. Treeneissä porukka on nauttinut treenaamisesta ja tekemisen meininki on ollut yhtä laadukasta kuin aina.
– Veeti Parkkinen #4
Tiikerit puolestaan aloitti sarjan mollivoittoisesti. Kuun alussa Suomen Cupin paikastaan luopunut Kokkola oli isoissa vaikeuksissa viime vuosikymmenen dynastia Valepaa vastaan. Yllättäen ensimmäisellä kierroksella Suomen Cupista 1-sarjajoukkue Pälkäneen Luja-Lukolle koetun tappion myötä pudonnut Valepa vei ottelun suoraan kolmessa erässä. Tiikereiden kuntonuoli osoittaa kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan kuin kotijoukkueen, kun se onnistui kaatamaan kahdella voitolla TuTo Volleysta kautensa pirteästi avanneen Kyky-Betsetin. Kotonaan vieläpä komean yli 800 hengen kotiyleisön kannustuksen saattelemana avausvoiton napanneen Tiikereiden ulkomaanvahvistukset ovat osoittaneet ainakin lyhyellä otannalla onnistuneiksi hankinnoiksi. Samoin myös Lauri Jylhä on aloittanut kauden niin sanotusti urku auki. Molemmilla joukkueilla on vielä edessä yhdet ottelut tämän ennakon julkaisemisen ja maanantaina ottelun välissä, Tiikereillä perjantaina kotonaan Loimua vastaan ja AC Oululla lauantaina Turussa TuToa vastaan.
Kotijoukkue joutui heti ensimmäisen kotiottelun jälkeen julkistamaan melko synkkiä uutisia, kun kaksi joukkueen runkopelaajaa joutuvat olemaan pitkään poissa pelikentiltä. Janne Marttila palannee ruotuun marraskuun loppupuolella, jos kaikki sujuu odotetusti. Jan Heleniuksen kohdalla kuitenkin puhutaan valitettavasti koko syyskauden kattavasta vaivasta, ja Janskua voidaan odotella takaisin pelikentälle aikaisintaan vuodenvaihteen jälkeen. Yleispelaajaosastolla vastuuta ovat tämän johdosta saaneet nuoret lupaukset Kaapo Vanhatupa ja Aleksi Hänninen, joiden päitä ei todellakaan ylimmän sarjatason vaatimukset ole huimanneet. Sunnuntaina avuksi saatiin myös lääkärinopintojensa ehdoilla lentopalloileva Otso Hakala, joka tekikin samantien ensiesiintymisensä liigassa myös laivastonsinisissä. Toistaiseksi vahvuudessa on myös farmijoukkue Oulunsalon Vasaman 1-sarjajoukkueesta liigarosteriin nostettu Markus Tammela. Liiga-avauksessa viime keskiviikkona positiivista oli nuorten miesten esiinmarssin lisäksi se, että yleisöä oli Ouluhallin katsomoihin löytänyt lähes 1100 katsojan verran.
Tiikerit on kova joukkue tällä kaudella ja nojaa vahvasti koviin ulkomaalaisvahvistuksiin. Pelaajista tunnen parhaiten Lahtisen Joonan, jonka kanssa rämmittiin Santahaminassa tänä kesänä. Kova torjuntapuolustuspeli ja rohkea jatkopallohyökkäys on meidän aseet Tiikereitä vastaan.
– Veeti Parkkinen #4
Kaksinkertainen Peto Cupin hopeamitalisti Kokkolan Tiikerit oli vielä vuosikymmen sitten kotimaan liigakentillä voittamaton: neljään vuoteen kolme SM-kultaa ja yksi hopea, sekä kolme peräkkäistä Suomen Cupin voittoa oli siihen aikaan ennennäkemätön saavutus. Vaikka mitalitehtailu onkin noista vuosista hieman rauhoittunut, antavat viiden vuoden takainen SM-pronssi, neljän vuoden takainen Suomen Cupin hopea ja parin vuoden takainen Cupin välieräpaikka jo lupauksia uudesta noususta. Tiikerit nousi 1-sarjasta kauden 2010-11 päätteeksi, ottelee nyt 15. peräkkäistä kauttaan Mestaruusliigassa, ja kaiken kaikkiaan kautta numero 19. Viimeksi kausilla 2020-21 ja 2022-23 Challenge Cupia otellut Tiikerit ei ole kahdella viime kaudella ottanut osaa Euroopan cupeihin. Viime kaudella aina välieriin asti taistelleet keskipohjalaiset kärsivät tappiot kauden viimeisissä otteluissa, ja yllättäjä TuTo Volley nappasi SM-pronssit Tiikereiden nenän edestä.
Päävalmentaja Mikko Keskisipilä aloitti Tiikereiden ruorissa jo kahdeksannen peräkkäisen kautensa päävalmentajana. Omalla pelaajaurallaan Tiikereiden ensimmäiseen SM-kultajoukkueeseenkin keväällä 2013 kuulunut Keskisipilä siirtyi suoraan liigakentiltä Kalajoen Liigasärkkien joukkueesta Tiikereiden penkin taakse. Ensimmäiset kaksi vuotta työtä opeteltiin apuvalmentajan penkiltä, ensin juuri mittavalta Aasian kiertueelta Puolan liigaan palanneen Tommi Tiilikaisen apulaisena, myöhemmin Jukka Mäkihannun. Yhden välivuoden jälkeen Keskisipilä palasi Tiikereihin päävalmentajan viitassa, jota ei olekaan sen jälkeen tarvinnut riisua pois. Keskisipilällä on molempien Mestaruusliigojen nykyvalmentajistosta viidenneksi eniten otteluita päävalmentajana, muun muassa parikymmentä enemmän kuin virkaveli Sami Kurttilalla.
Passarin paikalla Tiikerit koki kaksi menetystä, kun tsekkipassari Jiri Srb siirtyi Itävallan liigaan ja Zadrugaan, ja kaartin nuorin, Niko Kaustinen, muutti pääkaupunkiseudulle ja edustaa jatkossa PuMa-Volleyn 1-sarjajoukkuetta. Tatu Venetjoki jatkaa Tiikereissä jo neljättä kauttaan, ja 22 vuoden iästä huolimatta nuorukaiselle alkava kausi on jo kaiken kaikkiaan viides Mestaruusliigassa. Kilpakumppaniksi Venetjoelle Tiikerit saivat kovan paluumuuttajan, kun vuotta vanhempi Kauhavan Wisan kasvatti Joska Försti palaa kotiseuduilleen. Liigauransa heti tämän vuosikymmenen aluksi aloittanut Försti edusti Tiikereitä ensin neljä kautta, sen jälkeen kävi kahden vuoden seikkailun TuTo Volleyn ja Kyky-Betsetin paidoissa ennen palaamistaan keltamustiin. Kaksikolta löytyy nuoresta iästään huolimatta yhteensä jo yli 300 liigaottelua, joten kokeneesta ja lahjakkaasta kaksikosta on todellakin kyse.
Hakkurin tontilla viime kaudella joukkueeseen liittynyt Nico Mäki-Valtari siirtyi täksi kaudeksi yleispelaajan tontille, ja vuoden 2020 läpimurtopelaaja Oskari Keskistä ei tälle kaudelle valmistuneessa Tiikereiden rosterista löytynyt. Keskinen koki viime kaudella melko hurjan näköisen loukkaantumisen juuri ennen pudotuspelejä, mutta tarkempaa tietoa miekkosen nykytilasta ei ole Ouluun asti kantautunut. Hakkuria etsittäessä tähdättiin tälle kaudelle katseet ulkomaille, ja raamit täyttävä kokelas löytyi, eikä sen kauempaa kuin Australiasta. Ja kun sanon raamit täyttävä niin tarkoitan sitä vain osittain kielikuvallisesti; 28-vuotias Matt Aubrey on 208 senttimetriä pitkä. Saksan liigasta siirtynyt vasuri on liigan toiseksi pisin pelaaja, jakaen kakkossijan Loimun Veeti Nikkisen ja TuTon Tommy Carmodyn kanssa. Koko liigan pisintä pelaajaa pystyy ihastelemaan Akaan rosterissa, kun 212-senttinen Aaro Paananen on vallannut paikan avauksessa. Aubreylta löytyy kokemusta Saksan ja kotimaansa Australian liigan lisäksi Ruotsin liigasta sekä Baltian liigasta, jossa hän edusti virolaista Selver Tallinnaa.
Yleispelaajistosta joukkue koki toisen kipeän menetyksen, kun seitsemän kautta Tiikereitä ja yhteensä kymmenen kautta Mestaruusliigassa edustanut Jere Mäkinen teki sopimuksen Tsekin liigan Libereciin. Kun vielä kelpo kauden taputellut Malachi Murch siirtyi Ranskan B-liigan Reimsiin, oli yleispelaajien tontilla tarve vahvistuksille. Pari kultaakin Tiikeripaidassa aikoinaan vuollut Lauri Jylhä aloittaa paluunsa jälkeen kolmannen kauden kotiseudullaan, ja onkin aloittanut kauden ehkäpä uransa parhaissa merkeissä. Vaikka huikean loppukauden viime kaudella esittänyt Nico Mäki-Valtari loikkasikin täksi kaudeksi yleispelaajan tontille, haettiin yhtä yleispelaajaa siitä huolimatta ulkomailta. Kanadasta tärppäsikin, ja 25-vuotias Shae McIntyre siirtyi Kokkolaan. Jopa 360 senttimetrin hyökkäysulottuvuutta CV:ssään lupaileva kanukki pelasi viime kaudella ensimmäisen kautensa kotimaansa ulkopuolella Ruotsin liigassa, joten siirtymä Mestaruusliigaan oli luonnollinen jatkumo. On osoittanut etenkin hyökkäyspelissä erinomaisia otteita alkukaudesta, vaikka vastaanottopelissä onkin vähän takkuillut.
Joukkueen ja kenties koko lajin suurinta menetystä tulevalle kaudelle ei tarvitse keskikaistaa kauempaa etsiä, kun ikitiikeri Antti Leppälä ripusti tossunsa naulaan viime kauden päätteeksi. Nuorisoketjusta Joona Lahtinen ja Walter Schreck jatkavat Tiikereiden väreissä, mutta Leppälää ei yksinkertaisesti pysty korvaamaan. Mäki-Valtari on osoittanut orastavia lupauksia hiustyylin kopioimisesta, mutta menee vielä vuosia, että pelikentällä esitykset pääsevät edes lähelle. Mahdottoman isojen saappaiden täyttämistä lähtee ensimmäisenä yrittämään mies Tsekistä, Tomáš Bukáček. 22-vuotiaalle Bukáčekille kyseessä on ensimmäinen ammattilaiskausi kotimaan rajojen ulkopuolella, ja alkukausi lupailee hyvää. Juurikin Leppälän leipälajissa eli hyökkäystehossa on myös tsekin poika kova luu, ja on hyökkinyt alkukauden liki 60% tehoilla.
Jo kymmenettä liigakauttaan Tiikeripaidassa pelaava Teemu Lahti pelaa nyt kolmatta kauttaan yksinomaan liberon paidassa. Jylhän jälkeen joukkueen kokenein ottelija liki 300 liigaottelun kokemuksella, Lahti on ollut ja on tulevaisuudessa joukkueen selkäranka hihaosastolla. Kovasti luottamuksesta puhelee sekin, että toista liberoa ei rosterista löydy. Entinen yleispelaaja ehti painaa seitsemän liigakauden aikana myös yli 1100 pistettä.
Tiikerit on meille jo tuttu joukkue. Ollaan pelattu lyhyen ajan sisään neljä harjoituspeliä heidän kanssa, hirvittävän isoja yllätyksiä sieltä ei enää tässä vaiheessa tule. Kaksi viimeistä harjoituspeliä ollaan hävitty heitä vastaan, joten nyt lähdetään makselemaan kalavelkoja. Heidän syömähampaat ovat kolme laadukasta ulkomaalaisvahvistusta, sekä yksi Suomen parhaista liberoista. Meidän täytyy olla erityisesti hereillä syötön kanssa, toisella puolella verkkoa on kuitenkin Barentsin mestari Teemu Lahti.
– Päävalmentaja Sami Kurttila
Tervetuloa kattomaan. Lippujen hinnat ovat aina halvemmat ennakkoon kuin ovelta, ennakkolipun hinnat ovat 9€/11€/15€, ovelta taas 11€/13€/17€. Ostathan lippusi siis mahdollisuuksien mukaan ennakkoon täältä. Ylempänä listan ensimmäinen hinta on lastenlipun hinta, ensimmäiset 100 alle 18-vuotiasta pääsevät otteluun ilmaiseksi, lopuille hinta on ennakkoon 9€ ja ovelta 11€. Voit siis halutessasi ostaa alle 18-vuotiaalle lipun myös ennakkoon, jos et ehdi paikalle ensimmäisen sadan joukossa. Myynnissä edelleen myös kausikortit Seurakaupassa. Ottelulipuilla voit istua mihin päin hallia tahansa, poikkeuksena VIP-katsomo ja anniskelualue vasemman puolen katsomoissa. Lisätietoja katsomoista sekä muista tapahtumajärjestelyistä löytyy täältä. Huomioithan, että tällä kaudella AC Oulu Volley siirtyy kokonaan pois paperisista ottelulehtisistä ja uusi ottelujulkaisu on luettavissa ainoastaan mobiililaitteilla.
ACO Volley 
Tiikerit 
